ERTOn tietoalan neuvottelijat lähtevät tänään 22.12 kello 14:a valtakunnansovittelijan pakeille. Kyse on tietotekniikan palvelualan työehtosopimuskiistan sovittelusta. Ellei sopu löydy lakko alkaa 28.12.2009 kello 6.00.
Miten tähän on tultu?
Työmarkkinatoiminta ja siihen liittyvä jäsenten edunvalvonta on mielenkiintoista työtä. Aina sattuu ja tapahtuu. Tällä kerralla työmarkkinakierros on kuitenkin erilainen, sanalla sanoen kummallinen.
Jos kyseessä ei olisi vakava asia, kierroksesta saisi oivan farssin käsikirjoituksen. Farssissahan mikään ei mene niin kuin katsoja kuvittelee. Tapahtuu outoja, äkillisiä juonenkäänteitä, asioita liioitellaan ja kohtauksista otetaan kaikki irti.
Tapasin eräässä kokouksessa asiantuntijan EK:sta, eli Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Sikainfluenssan vuoksi hän ei kätellyt. Talossa on sellaiset ohjeet. Tunnollisena työntekijänä hän tietysti noudatti annettuja ohjeita.
Ei tullut sopimusta tietotekniikan palvelualalle keskiviikkona 26.8. Samalla kävi ilmi, miten vaikeaa on oikeasti ottaa huomioon toimialojen erilaiset tilanteet.
Metalliliitto ja Teknologiateollisuus allekirjoittivat viime viikolla uuden työehtosopimuksen. Sen merkitystä on monella tapaa korostettu ja kiitelty.
Ei, en puhu nyt sikainfluenssasta, vaan eräästä toisesta tärkeästä asiasta. Vaikka joku on sanonutkin, että tilastot tulevat vasta valheen ja emävalheen jälkeen, en nimittäin malta olla kommentoimatta erästä tilastotietoa.
Metsäteollisuuden työmarkkinajohtaja
Jari Forss maalasi eilisen Demarissa (7.7.2009) tiukkoja aikoja syksyn työehtosopimusneuvotteluihin. Me kaikki voimme Forssin mukaan vaikuttaa siihen, millainen tie Suomella on edessä. Siis malttia?
"Eläisimmekö vähän aikaa ilman korotuksia ja rakentaisimme tulevaisuutta? Vai rakennammeko tulevaisuuteen tilannetta, jossa joudumme vielä paljon kipeämpiin ratkaisuihin", kyseli Forss.
Metsämiehen puheet täytyy suhteuttaa kokonaisuuteen. Metsäsektori kohdalla tilanne on varmasti hankala. Siltikään kyse ei ole maltin vaatimisesta, vaan suoranaisesta uhkailusta.
Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) ja Suomen Yrittäjät (SY) haluavat laajentaa paikallista sopimista myös työnantajaliittoon kuulumattomiin yrityksiin. Perälautana toimisi yleissitova työehtosopimus.
Järjestöjen yhteinen kannanotto on siksi kerettiläinen, että täytyy oikein pohtia mikä siinä on takana. Tähän astihan EK on pitänyt tiukasti kiinni sopimusten yleissitovuudesta ja omasta järjestörajastaan SY:n päin. Yhteinen kannanotto on siten hyvin historiallinen.
Palvelut ovat nousseet tämän viikon uutisotsikoissa monella tapaa esille. Maanantaina tuli lähes peräkkäin kaksi aihetta koskevaa uutista. Kehitysvammaisille halutaan enemmän avohoitopaikkoja ja omia asuntoja. Toisessa jutussa asiantuntijat olivat huolissaan mielenterveyspotilaiden avohoidosta kesällä.
Molemmat ryhmät tarvitsevat palvelua. Uutisten peräkkäisyys pisti vain miettimään, mikä on nykyisin julkisten palvelujen kehitystrendi. Juttuhan on mennyt niin, että laitospaikoista halutaan sektorilla kuin sektorilla mahdollisimman pitkälle luopua, koska laitospaikat maksavat eniten. Sen takia puhutaan avohoidon laajentamisesta ja palvelujen porrastamisesta.
Kerrankin kentältä kuuluu hyviä uutisia! Instrumentarium palkkaa uusia työntekijöitä. Tässäkin uutisessa on hiukan ikävä sivumaku. Instrumentarium on palkkaamassa takaisin juuri yt-neuvotteluissa irtisanomiaan työntekijöitä.
Talouden liikkeet ovat nopeita, mutta nekään eivät selitä tätä käännettä. Jo neuvotteluissa palkansaajien edustajat toivat esille huolen liian radikaaleista toimenpiteistä. Miksi tätä viestiä ei kuultu?
