Muut tiedotteet
KKO: Toimeksiannon päättyminen ei peruste määräaikaisuudelle
26.01.2012 10:59
Korkein oikeus: Työsuhteen määräaikaisuuden kytkeminen käyttäjäyrityksen kanssa sovitun toimeksiannon päättymiseen ei ollut peruste määräaikaiselle työsopimukselle.
Henkilöstön vuokrausta harjoittava yhtiö (vuokrayritys) oli tehnyt työntekijän kanssa määräaikaisen työsopimuksen, jonka ehtojen mukaan työsuhteen määräaika päättyi vuokrayrityksen asiakasyhtiön (käyttäjäyritys) työntekijää koskevan toimeksiannon päättyessä. KKO:n ratkaisusta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että työsopimusta oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. (Ään.)
KKO totesi muun muassa, että vuokratyösuhteessakin pääsääntönä on lain mukaan toistaiseksi voimassa oleva työsopimus ja että määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää perusteltua syytä.
Edelleen oli otettava huomioon muun muassa se, että määräaikaisina voitiin pitää vain sellaisia työsopimuksia, joiden päättyminen määräytyi objektiivisin perustein, kuten päivämäärän, tietyn tehtävän loppuun saattamisen tai tietyn tapahtuman perusteella.
Se, että työsopimuksessa tarkoitetun työn ja siten myöskään työsopimuksen päättymisajankohta ei ollut sopimusta tehtäessä lainkaan arvioitavissa, viittasi KKO:n mukaan vuokratyössäkin työntekijöiden tarpeen pysyvyyteen ja siten siihen, että työsopimusta oli pidettävä toistaiseksi voimassa olevana.
Pelkästään työvoiman vuokrausalan käytäntöä ei KKO:n mukaan myöskään voitu pitää sellaisena työn luonteeseen tai teetettävään työhön liittyvänä seikkana, joka oikeuttaisi määräaikaisen työsopimuksen tekemisen. Sopimuskäytännöllä ei voitu syrjäyttää lain pakottavia säännöksiä. Tässäkin tapauksessa oli siten erikseen arvioitava, täyttyikö asiassa työsopimuksen määräaikaisuudelle laissa säädetty edellytys.
Tässä tapauksessa työsopimuksessa oli sovittu, että työsuhteen määräaika päättyi käyttäjäyrityksen työntekijää koskevan toimeksiannon päättyessä. Tämän tarkemmin työsopimuksen päättymisajankohtaa ei ollut määritelty.
Työsopimuksen päättyminen oli siten tehty riippuvaiseksi pelkästään käyttäjäyrityksen eli työsopimuksen ulkopuolisen tahon päätöksestä. Työsopimuksen sopijapuolten kannalta tämä oli merkinnyt sitä, että työsopimuksen päättäminen ei ollut sidoksissa mihinkään työsopimuksessa sovittuun työntekijän työhön liittyvään objektiiviseksi katsottavaan perusteeseen, kuten esimerkiksi sijaisuuden päättymiseen.
Sillä seikalla, mitä vuokra- ja käyttäjäyritys olivat keskenään sopineet toimeksiannon kestosta, ei sellaisenaan ollut merkitystä arvioitaessa sitä, oliko A:n ja vuokrayrityksen välistä työsopimusta pidettävä määräaikaisena vai toistaiseksi voimassa olevana. KKO katsoi että tällainen vain käyttäjäyrityksen määrättävissä olevaan toimeksiannon kestoon sidottu työsopimuksen määräajan päättyminen ei ollut perustunut objektiiviseen perusteeseen.
KKO katsoi, että työsopimus oli työnantajan aloitteesta tehty määräaikaiseksi ilman perusteltua syytä. Työsopimusta oli näin ollen pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. A:lla oli siten oikeus saada TSL 12 luvun 2 §:n nojalla korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä.
Alemmat oikeudet olivat hylänneet kanteen jo sillä perusteella, että kysymys oli ollut määräaikaisesta eikä toistaiseksi voimassa olevasta työsopimuksesta, eivätkä siten olleet käsitelleet asiaa enemmälti. Asia palautettiin vahingonkorvauksen ja oikeudenkäyntikulujen korvausten osalta Helsingin käräjäoikeuteen.
Työkyky arvioitava 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen
25.01.2012 09:24
Pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa työterveyslääkärin on jatkossa arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Lisäksi työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä.
Työntekijän on toimitettava Kelalle lausunto työkyvystään ja mahdollisuuksistaan jatkaa työssä viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on maksettu 90 arkipäivältä.
Jotta Kela saa ajoissa tiedon pitkittyvistä sairauspoissaoloista, sairauspäivärahaa on haettava nykyisen neljän kuukauden sijasta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on jatkunut kuukauden.
Tavoitteena on parantaa mahdollisuuksia puuttua pitkittyviin työkyvyttömyyksiin riittävän varhain. Menettely tukee työkyvyn palautumista ja helpottaa työntekijän paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen.
Lainmuutos on yksi hallituksen toimenpiteistä työurien pidentämiseksi. Uusi menettely pohjautuu valtiosihteeri Eeva Kuuskosken vetämän Työhyvinvointityöryhmän ja johtaja Jukka Ahtelan Työelämäryhmän linjauksiin ja sisältyy hallitusohjelmaan.
Tasavallan presidentti on vahvistanut lait ja ne tulevat voimaan 1.6.2012.
Lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla:
Työkyvyn arviointi pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa
Lähde: STM:n tiedote 19.1.2012
Kuntoremontti uudistuu – uudet jaksot uusin sisällöin julkaistaan haettavaksi touko-kesäkuussa 2012
19.01.2012 11:59
ERTOn kautta perinteisesti haetut kuntoremontit uudistuvat sisällöllisesti ja kuntoremontti-nimike jää samalla pois. Uusien jaksojen nimi ja ajankohdat julkaistaan kevään aikana.
Työssä jaksamisen tukemiseksi ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi tarkoitetut jaksot julkaistaan haettavaksi touko-kesäkuussa 2012. Jaksot ovat jatkumoa vuonna 2011 toteutetuille pilottijaksoille ja ne tullaan toteuttamaan PHT ry:n kautta Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista.
Jaksoista ja hakuajoista tiedotetaan ERTOn sivuilla ja PHT ry:n kotisivuilla osoitteessa: www.pht.fi. (sivut avautuvat tammikuussa 2012)
Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry on 1.1.2012 toimintansa aloittanut Toimihenkilölomat -T- lomat ry:n, Akava-järjestöjen Lomayhdistys -A -lomat ry:n sekä Suomen Ammattiliittojen Lomajärjestö SAL ry:n perustama yhdistys.
Lisätietoa: järjestöasiantuntija Jarmo Lahti, p. (09) 6132 3239,
SASKin talkoomatkalla Namibiassa
14.12.2011 14:39
Teksti ja kuvat: Leena Vanhamäki, talkoolainen ja ERTOn jäsen
Olin mukana SASKin (Suomen Ammattijärjestöjen solidaarisuuskeskukselta) talkoomatkalla Namibiassa loka–marraskuusssa 2011. Matkaohjelmassa oli virallisia vierailuita, talkootyötä ja talkookohteita.
Kävimme Suomen suurlähetystössä, jauhotehtaassa, lasten orpokodissa (kuva oikealla), slummissa auttamassa keiton valmisteluissa slummien köyhille koululaisille, lasten päiväkodissa, Martti Ahtisaari -koulussa, lasten sairaalaosastolla nenäpäivänä hulluttelemassa, panimossa ja Ambomaalla Dhongan kuningasta tapaamassa.
Agricultural Training centerissä eli paikallisessa maatalousoppilaitosta ja emäntäkoulua vastaavassa koulutuslaitoksessa mm. maalasimme, vaihdoimme kanalaan verkkoa, osallistuimme keittiötöihin, kitkimme, niitimme viljaa, valmistimme mozzarellaa, tutustuimme nuoriin opiskelijoihin ja pyrimme tutustumaan Namibialaiseen elämänmenoon.
Matkalaisia isännöi Namibiassa metalli- ja rakennusalan ammattiliitto MANWU yhteistyössä ammattiyhdistysliikettä palvelevan tutkimus- ja koulutuslaitoksen LaRRIn (LaRRI = Labour Research and Resource Institute) sekä maan ammattikeskusjärjestön NUNWin kanssa. Ammattiliitoista JHL, SEL, Metalli, KTK tekniikan asiantuntijat ry, PAM olivat edustettuina ja minä edustin ERTOa. Talkoolaisia oli 10 henkeä.
Edellisten vuosien talkoomatkalaisten kokemuksia on luettavissa SASKin kotisivuilta.
Soppakeittiö ja päiväkoti
Tutustuimme soppakeittiöön slummissa (=Katutura, suomeksi: "Tänne emme jää"), jossa ruokatarjoilu toimii Laurencian johdolla. Ruokaa tarjotaan tiistaisin ja torstaisin köyhille lapsille, joiden vanhemmilla ei ole varaa ruokkia heitä. Jopa 60 lasta käy silloin ruokailemassa. Pilkoimme perunoita, porkkanoita ja sipuleita ja voitelimme hillosämpylöitä ja osallistuimme ruoan jakeluun. Porukan ainut mies Seppo jaksoi pilkkoa myös kanaa.
Keittojen kiehuessa kävimme päiväkodissa. Siellä saimme silmiimme liikutuksen kyyneleet, kun lapset lauloivat ja esiintyivät meille. Ihanaa! Palattuamme soppakeittiölle alkoivat lapset saapua koulusta ja myös he lauloivat ja esittivät paikallisia lauluja ja tansseja.
Penduka
Katuturassa sijaitseva Penduka on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka auttaa paikallisia naisia saamaan elantonsa käsitöillä. Heillä on myös kauppa, josta löysimme kauniita tuliaisia kotiin viemisiksi ja samalla tuimme hyvää asiaa.
Kasvitieteellinen ja orpokoti
Vierailimme kasvitieteellisessä puutarhassa, jossa on vain namibialaisia kasveja. Veimme yhdessä LaRRIn toimiston väen kanssa tuliaisia orpokotiin, myös Suomesta asti tuotuja leluja, kirjoja, värikyniä ja muita tuliaisia, kuten pesuvateja ja patjoja. Orvot olivat kovin ujoja, mutta lauloivat meille pari laulua.
Martti Ahtisaari -koulu
Martti Ahtisaari -koulussa on noin 1400 6–14 -vuotiasta lasta, joista puolet on koulussa klo 7–12.00 ja puolet klo 13–17.00. Luokassa on 36–39 oppilasta. Vain esiopetuksessa on hieman pienemmät ryhmät, noin 25 lasta.
Koulupäivän alussa ja juhlissa lapset kokoontuvat aukiolle, jossa seisominen on tukalaa ja usein muutama pyörtyykin kuumuudesta, joten aikomuksena on rakentaa pihalle katos.
Perheet kustantavat lukukausimaksun 300 NAD (n. 30 €), koulupuvun ja koulutarvikkeet. Pitkät koulumatkat, jopa 8 km, kuljetaan jalan. Oppilaat tuovat eväät kotoa. Köyhimmille tarjotaan puuroateria, jota tulevat syömään myös lähistöllä asuvat orpolapset.
Aika rauhallisesti liikkui noin 700 oppilasta pihalla jonossa. Vain vierailijat villitsivät kameroidensa kanssa joukkoa. Komeasti raikui laulu, kun esikoululaiset opettajansa johdolla esittivät Hämä-hämä-häkki ja Pää olkapää… -biisit selvällä suomen kielellä.
Jätimme kiitokseksi lämpimästä vastaanotosta ja esittelystä kirjoja, kyniä ja heijastimia.
Namibia mills (ptv) LTD
Namibian suurin vehnää ja maissia valmistava elintarviketehdas pyörii 24 h vuorokaudessa ja siellä työskentelee 500–700 työntekijää kolmessa vuorossa (8h/vuoro). Talo tarjoaa työntekijöille lounaan puolentunnin lounastauon aikana. Tehtaalla oli kova meteli, mutta paikat olivat siistissä kunnossa.
Oluttehdas
Jörg Finkeldeyn omistamassa pienehkössä olutpanimossa Camelthornissa kuulimme erilaisten oluiden valmistuksesta ja saimme myös maistiaisia. Jörg olisi kiinnostunut tuomaan oluitaan myös Suomen markkinoille.
Sairaala
Vietimme 4.11. nenäpäivää Katuturan sairaalan lastenosastolla. Nenät hauskuuttivat niin aikuisia, kuin lapsiakin. 12 pientä elefanttia marssi innoissaan pyytäen mukaan pieniä lapsipotilaita. Sairaalan ylihoitajan johdolla kiersimme erilaiset lastenosastot. Käynnistä jäi kaikille hyvä yleisfiilis.
Agricultural Training Center
Varsinainen talkootyökohteemme oli maaseudulla noin 25 km päässä pääkaupungista Windhoekista. Paikka on toinen Namibian maatalousoppilaitos/emäntäkoulu ja on aloittanut toimintansa 2008. Koulua ylläpitävät paikalliset tilalliset ja sitä tukevat myös saksalaiset yksityiset ja järjestöt. Oppilaita koulussa on tällä hetkellä 22, joista 8 tyttöä ja 14 poikaa.
Toiveissa on, että hallitus alkaa tukea koulua, jolloin sinne voitaisiin ottaa enemmän opiskelijoita. Opiskelu kestää 2 vuotta ja opiskelijat tulevat ympäri Namibiaa. Lukukausimaksu 500 NAD/kk kattaa kaiken, mutta käytännössä riittää vain ruokaan. Muut kulut katetaan lahjoituksilla.
Opiskelijat asuvat koululla. Opiskelu sisältää teoriaa sekä käytäntöä esim. lehmien lypsystä puutarhanhoitoon ja kotitaloustöihin. Ruoanvalmistukseen osallistuvat vain tytöt, mutta pojat hoitavat pöytien raivauksen ja tiskaukseen. Opiskelijat osallistuvat myös koulun omistajien tilatöihin.
Kaikki koululla kasvatetut tuotteet ovat luomua ja niitä myydään Windhoekissa. Myytäviä tuotteita ovat mm. juustot, piparminttujuoma, säilykkeet ja korppujauhot. Ongelmana kasvatuksessa on suuret lämpötilan vaihtelut, sillä yöllä voi olla jopa -15 C. Myös villieläimet, kuten esim. paviaanit, kudut, maaoravat jne. tekevät tuhoja puutarhassa.
Yksi työtehtävistä olikin kanaverkon uusiminen (kuva oikealla), jotta maaoravat eivät pääse ryöstämään munia. Muita työtehtäviä olivat asuinhuoneiden ja ruokasalin seinien maalaus, heinien niittäminen sirpillä lehmille ruoaksi, kasvimaan kitkeminen, juustojen valmistus ja keittiötöihin osallistuminen (kuva vasemmalla).
Töiden lomassa teimme tuttavuutta opiskelijoiden kanssa. Nuoret ovat hyvin avoimia, ystävällisiä ja hyväkäytöksisiä. 1–2 hyvin menestyneellä ja hyväkäytöksisellä nuorella on opiskelujen jälkeen mahdollisuus päästä vuodeksi jatko-opintoihin Saksaan. Tilalliset auttavat opiskelijoita työllistymään opiskelujen jälkeen.
Isot kissat
Työviikon lomassa osa porukasta lähti tutustumaan isoihin "kissoihin" läheiselle Amaani lodgelle. Ensimmäisenä tapasimme leopardin, joka hiipi kallion takaa silmiemme eteen. Seuraavaksi näimme neljän sulavaliikkeisen gepardin (kuva oikealla) laskeutuvan alas vuorilta. Gepardit ja meidät erotti vain metrin korkuinen aita, joten jännitysmomenttia riitti. Ilta-auringon laskiessa siirryimme ihailemaan leijonia.
Tilalla olevat eläimet ovat loukkaantuneita ja niitä hoidetaan siellä. Eläimet opetetaan saalistamaan itse ja kun se onnistuu, ne vapautetaan takaisin luontoon. Eläinten lisäksi ihailimme upeita maisemia, sillä tila sijaitsee yli 2000 metrin korkeudessa.
Mansikkakakkua ja kiitoksia
Viimeisenä työpäivänä juhlistimme erään opiskelijan 22-vuotissyntymäpäiviä tekemällä ja nauttimalla perinteisiä suomalaisia mansikkakakkuja, jotka paistettiin ulkona auringonlämmöllä (solar cooker, kuva vasemmalla). Namibialaiset ystävämme pitivät kakkuja herkullisina.
Kiitospuheessamme kiitimme mahdollisuudesta osallistua koulun toimintaan ja kerroimme heidän säilyvän sydämissämme ikuisesti. Lisäksi annoimme kiitoslahjoja.
Vastavuoroisesti eräs opiskelijoista piti meille kiitospuheen, jossa hän kiitti meitä siitä, että olemme olleet siellä. He muistavat meidät katsellessaan ympäristöä ja kädenjälkiemme töitä. Läksiäisjuhla oli ikimuistettava ja tunteita herättävä puolin ja toisin.
Swakopmund
Talkootöiden ja virallisten vierailujen kävimme Swakopmundissa, ihanassa rannikkokaupungissa. Osallistuimme hylje/delfiiniristeilylle, jossa hylkeitä tuli jopa paattiimme vierailulle ja sellaista sai silittää ja jopa syöttää sille kalan. (kuva oikealla)
Nautimme delfiinien näkemisestä ja lukuisien pelikaanien vierailuista. Lounaaksi saimme Namibiassa kasvatettuja ostereita ja mainiota kuohuviiniä. Kiipesimme hiekkadyyneille (kuva sivun lopussa alhaalla) ja jotkut jopa laskivat mäkeä liukurilaudoilla hiekkadyynimäkeä alas.
Ambomaa ja Etoshan luonnonpuisto
Viimeisen viikon lomapäivillä kävimme Eboban vesiputouksilla ja koimme jännittäviä hetkiä matkalla, kun autostamme putosi tärkeä mutteri (liittyen raidetangon päähän). Väliaikaisilla virityksillä pääsimme kuitenkin 38 km päässä olevaan kohteeseemme,
eikä tarvinnut jäädä autiomaahan shakaalien seuraan yöksi.
Ambomaalla tapasimme Dhongan kuninkaan, jolle annettiin lahjaksi mm. ERTOn lahjoittamat kylpypyyhe+lipokkaat. (kuva oikealla)
Etoshan luonnonpuistossa näimme norsuja, seeproja, kirahveja, leijonia, springbokeja, gnuita, guduja ja monia muita Afrikan eläimiä. Oli upea kokemus nähdä eläimiä läheltä ja tuli todella tunne siitä, että on Afrikassa. Tosin kilometrejä lomaviikolle kertyi vajaa 3000 km, eli suuri osa aikaa tuli vietettyä auton kyydissä. Maisemia ainakin tuli nähtyä.
Namibiasta yleensä
Silmä lepää Namibian avaria maisemia katsellessa. Tasangot, vuoret, savannit ja aavikot levittäytyvät eteesi, sinisen ja useimmiten pilvettömän taivaan alla. Lännessä Namibian autiomaa ja idässä Kalaharin hietikot ovat harvaan asuttuja. Puolet väestöstä asuu pohjoisen Ambomaan, Kavangon ja Caprivin alueella, missä sataa sen verran, että maanviljelyskin on mahdollista.
Namibia on vastakohtien maa. Infrastruktuuri on kehittynyt, päätiet ovat hyvät, kaupoista saa kaikkea. Windhoekin kaduilla näet moderneja lasi- ja teräsrakenteisia taloja, sata vuotta vanhaa saksalaista arkkitehtuuria, liikemiehiä salkkuineen, opiskelijaneitosia kännyköineen, hererorouvia mahtavine pukuineen ja päähineineen. Maaseudulla tapaat perinteisesti pukeutuvia himba-paimentolaisia ja kuokan varressa hikoilevia maanviljelijöitä.
Työttömälle oikeus vanhuuseläkkeeseen jo 62-vuotiaana lisäpäivien perusteella
08.12.2011 10:44
Lähde: Kela/Työeläkejärjestelmä
Vuoden 2012 helmikuun alusta pitkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Vanhuuseläke voi koostua työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä. Kansaneläkettä maksetaan, jos työeläkkeen määrä jää pieneksi.
Kenellä on oikeus?
Oikeus vanhuuseläkkeeseen koskee työtöntä, joka täyttää kaikki alla mainitut ehdot. Hän on
• syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen
• täyttänyt 62 vuotta
• saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä.
Työttömyyspäivärahaa maksetaan lisäpäiviltä, kun työtön on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja hänellä on enimmäisajan täyttyessä työeläkkeeseen oikeuttavia ansioita vähintään viideltä vuodelta 20 viime vuoden aikana.
Eläkkeen hakeminen ja alkaminen
Vanhuuseläkettä on haettava. Hakemuslomakkeen saa työeläkelaitoksesta, Kelasta, Eläketurvakeskuksesta sekä näiden internet-sivuilta. Hakemuksen voi jättää työeläkelaitokseen, Kelaan tai Eläketurvakeskukseen.
Eläkkeenhakijan on lisäksi pyydettävä työttömyyskassalta tai Kelalta todistus työttömyyspäivärahan saamisesta lisäpäiviltä. Todistus tulee toimittaa eläkehakemuksen käsittelevälle työeläkelaitokselle tai Kelalle.
Eläke voi alkaa hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta. Sitä ei saa takautuen. Jos esimerkiksi työtön täyttää 62 vuotta tammikuussa 2012 ja hän haluaa eläkkeen alkavan helmikuun alusta, hänen eläkehakemuksensa on oltava työeläkelaitoksessa, Kelassa tai Eläketurvakeskuksessa tammikuun loppuun mennessä.
Valintaoikeus eläkkeen ja työttömyyspäivärahan välillä
Työtön voi itse valita, hakeeko hän vanhuuseläkettä 62-vuotiaana tai myöhemmin. Jos hän ei halua hakea sitä, hänelle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta.
Ennen vuotta 1950 syntyneet työttömät
Ennen vuotta 1950 syntyneillä työttömyyspäivärahaa saavilla pitkäaikaistyöttömillä säilyy oikeus työttömyyseläkkeeseen. Jos ennen vuotta 1950 syntynyt henkilö täyttää työttömyyseläkkeen myöntämisen
edellytykset 62-vuotiaana, hänelle myönnetään kuitenkin työeläkelakien mukainen vanhuuseläke vähentämättömänä työttömyyseläkkeen sijaan. Kela myöntää hänelle työttömyyseläkkeen, joka muuttuu vanhuuseläkkeeksi 65-vuotiaana.
Lisätietoa:
- Lisätietoja vanhuuseläkkeestä voi kysyä työeläkkeen osalta omasta työeläkelaitoksesta tai Eläketurvakeskuksesta
ja kansaneläkkeen osalta Kelasta.
- Työttömyyspäivärahasta ja lisäpäivätodistuksesta
saa tietoa päivärahan maksajalta eli työttömyyskassasta tai Kelasta.
Lisää artikkeleita...
Sivu 1 / 27
<< Alkuun < Edellinen 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Seuraava > Loppuun >>
