Työnantajan ja työntekijän velvollisuudet

Työnantajan yleiset velvollisuudet

Työpaikan työturvallisuudesta ja työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä vastaa työnantaja.

Työnantaja nimittää työsuojelupäällikön tai toimii itse työsuojelupäällikkönä. Työsuojelupäällikkö vastaa työpaikalla työnantajan ja työntekijöiden välisestä yhteistoiminnasta. Työsuojelupäällikkö edustaa työpaikan työsuojelutoiminnassa työnantajaa, ja siksi hänellä tulee olla oikeus toteuttaa toimenpiteitä, joita työsuojelu vaatii.

Myös vaarojen selvittäminen ja arviointi on työnantajan velvollisuutena. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työnantajan on järjestelmällisesti selvitettävä ja arvioitava työhön kuuluvat riskit - esimerkiksi tapaturmariskit tai fyysiset ja psyykkiset kuormitustekijät - ja poistettava ne mahdollisuuksien mukaan. Tarvittaessa työnantajan tulee käyttää ulkopuolisia asiantuntijoita, kuten työterveyshuoltoa.

Työhön liittyvät riski- ja vaaratekijät kartoitetaan riskianalyysillä. Analyysissä kartoitetaan riskien todennäköisyys (epätodennäköinen, mahdollinen vai todennäköinen) sekä tunnistetaan niistä aiheutuvat seurausten vakavuus (vähäiset, haitalliset vai vakavat). Työnantaja ja työntekijät yhteistyössä ylläpitävät ja parantavat työpaikan työturvallisuutta. Avoimuus ja tavoitteellisuus ovat riskien hallinnassa välttämättömiä.

Riskikartoitusmalleja saa esimerkiksi työturvallisuuskeskuksesta, www.tyoturva.fi.

Työntekijän yleiset velvollisuudet

• työnantajan antamien määräyksien ja ohjeiden noudattaminen
• yleinen huolellisuus ja varovaisuus
• omasta ja työtovereiden turvallisuudesta ja terveydestä huolehtiminen
• häirinnän ja epäasiallisen kohtelun välttäminen
• vioista ja puutteellisuuksista ilmoittaminen ja niiden poistaminen

Työsuojelun valvontalaki

Työsuojelun valvontalaki tehostaa työsuojelun viranomaisvalvontaa sekä lisää työsuojelun yhteistoiminnan vaikutusmahdollisuuksia. Muun muassa työsuojelutarkastajien toimivallan tarkistukset tuovat vaikuttavuutta työsuojeluvalvontaan.

Työsuojelutarkastuksia tehdään uuden lain mukaan niin usein ja niin tehokkaasti kuin valvonnan kannalta on tarpeellista. Laki perustuu pääasiassa vakiintuneeseen käytäntöön. Lakipaketti sisältää työsuojelun valvontalain lisäksi 12 liitelain muutokset.

Lakipaketti on valmisteltu yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Lait tulivat voimaan helmikuun 2006 alusta.

Vaikuttavuutta työsuojelun yhteistoimintaan

Laissa säädetään työsuojelun yhteistoiminnasta työpaikalla, mutta työnantajat ja työntekijät voivat tietyin rajoituksin sopia siitä toisinkin. Laki ei tuo muutoksia voimassa olevien sopimusten mukaisesti järjestettyyn työsuojelun yhteistoimintaan.

Yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät ja niihin vaikuttavat asiat. Yhteistoiminta-asioita on käsiteltävä riittävän ajoissa, jotta uudistuksiin ja päätöksiin voidaan todella vaikuttaa. Myös asioiden toteutumisen ja vaikutusten seuranta on yhteistoiminta-asia.

Työntekijän terveyteen ja turvallisuuteen välittömästi vaikuttavat asiat käsitellään asianomaisen esimiehen ja työntekijän kesken. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus osallistua asian käsittelyyn. Työsuojelupäällikkö on edelleen työnantajan edustajana työsuojelun yhteistoiminnassa ja hänen tehtävänsä toimia työnantajaa edustavana yhteistoimintahenkilönä työsuojeluasioissa selkiytyy lakiuudistuksen myötä.

Työsuojeluvaltuutettu valittava yli 10 hengen työpaikoille

Edustuksellista työsuojelun yhteistoimintaa varten työntekijöiden tulee valita työsuojeluvaltuutettu. Valvontalaissa on säännökset työsuojeluvaltuutetun valinnasta, tehtävistä, oikeuksista, koulutuksesta, vähimmäisajankäytöstä, ansionmenetyksen korvaamisesta ja irtisanomissuojasta. Työnantajan on vapautettava työsuojeluvaltuutettu muista tehtävistään kohtuulliseksi ajaksi työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten. Myös valtuutetun koulutustarve selvitetään työnantajan aloitteesta. Valtuutetun tehtävissä korostetaan oma-aloitteista työpaikan työsuojeluasioihin perehtymistä.

Työsuojeluvaltuutettu on valittava työpaikoille, joilla työskentelee vähintään 10 työntekijää. Työpaikalla on oltava työsuojelutoimikunta, jos työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 20 henkilöä. Valtuutettu voidaan valita ja työsuojelutoimikunta perustaa myös pienemmille työpaikoille. Työsuojelusopimuksilla voidaan sopia muusta yhteistoimintamenettelystä.

Työsuojelutoimikunnassa ovat edustettuina työnantajan, työntekijöiden ja toimihenkilöiden edustajat ja se perustetaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Työsuojeluvaltuutetut ovat työsuojelutoimikunnan jäseniä. Työsuojelun merkitystä tuotanto- ja palvelutoiminnan luonnollisena osana korostetaan sillä, että työsuojelutoimikunnan jäsenenä on se työnantajan edustaja, jonka tehtäviin käsiteltävät asiat kuuluvat työpaikan linjaorganisaatiossa. Työsuojelupäälliköllä on oikeus osallistua toimikunnan kokouksiin, vaikka hän ei olisikaan sen jäsen.

Työsuojeluvalvojalle tarkistetut keinot säännösten vastaisen olotilan korjaamiseksi

Työsuojelun valvontaa koskevissa säännöksissä on otettu huomioon lainsäädännön ja työelämän muutokset. Työsuojeluviranomaisen tiedonsaanti- ja tarkastusoikeuksia on täsmennetty. Valvontalaissa säädetään työsuojeluvalvonnan toteuttamisesta ja tarkastusten tekemisestä.

Työsuojelutarkastaja ja työsuojeluviranomainen voivat käyttää asian edellyttämällä tavalla tiukkenevia keinoja, jotta työnantaja korjaa säännösten vastaisen olotilan. Tarkastaja voi antaa työnantajalle kirjallisen toimintaohjeen velvollisuuksien noudattamisesta. Kirjallinen kehotus on annettava, jos säännösten vastaisesta olotilasta aiheutuva vaara tai haitta on vähäistä suurempi tai jos työnantaja ei noudata toimintaohjetta.

Annettuaan kehotuksen tarkastajan on seurattava toteuttaako työnantaja tarvittavat toimenpiteet määräajassa. Jos toimenpiteitä ei ole toteutettu, tarkastaja siirtää asian työsuojeluviranomaiselle. Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen (ent. työsuojelupiiri) työsuojelutoimisto voi velvoittaa työnantajan poistamaan säännösten vastaisen olotilan. Se voi myös määrätä velvollisuuden tehosteeksi uhkasakon taikka teettämis- tai keskeyttämisuhan.

Jos työ aiheuttaa työntekijälle hengen tai terveyden menettämisen vaaran, työsuojeluviranomainen voi kieltää sen jatkamisen, kunnes lainvastainen olotila on poistettu. Työnteon jatkamisen kieltoa, jossa voi olla kysymys esimerkiksi koneen tai työmenetelmän käyttämisen kiellosta, kutsutaan edelleen käyttökielloksi. Tarkastaja voi antaa väliaikaisen käyttökiellon, jos vaara on välitön.

Rikosasian käsittelyssä työsuojeluviranomaista on kuultava kolmessa vaiheessa. Työsuojeluviranomaiselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi esitutkinnassa. Virallisen syyttäjän on varattava sille tilaisuus lausunnon antamiseen ennen syyteharkintaa. Tuomioistuimen asiaa käsitellessä työsuojeluviranomaisella on läsnäolo- ja puheoikeus.