Korotettu ansio-osa
Korotetun ansio-osan määrä
Korotetun ansio-osan määrä on 57,5 prosenttia päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausipalkka ylittää 105-kertaisen perusosan määrä, korotettu ansio-osa on tämän rajan ylittävältä osalta 35 prosenttia. Ansio-osa lapsikorotuksineen on korotetun ansio-osan saajalle enintään yhtä suuri kuin päivärahan perusteena oleva päiväpalkka, kuitenkin vähintään lapsikorotuksella korotetun peruspäivärahan suuruinen.
Korotettu ansio-osa työttömyyden alkaessa
Ansiopäivärahaan voidaan maksaa korotettua ansio-osaa 20 päivältä työttömyyden alkaessa, jos jäsenellä on yhden tai useamman työnantajan palveluksessa työ- tai virkasuhteessa tehtyä työtä vähintään kolme vuotta. Työsuhteen kestolla tai työajalla ei ole merkitystä, mutta kolmen vuoden työssäoloajan tulee täyttyä ennen 500 päivän enimmäismaksuajan alkua.
Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa sekä lomautetuille että työttömille jäsenille.
Korotettua ansio-osaa ei makseta, jos jäsenellä on oikeus korotettuun ansio-osaan pitkän työuran perusteella, ellei korotettua ansio-osaa ole maksettu vähintään yhdeltä päivältä pitkän työuran perusteella, jonka jälkeen jäsen täyttää uuden 34 viikon työssäoloehdon.
Jos jäsen on heti työttömyyden alkamisen jälkeen työllistymistä edistävässä palvelussa, korotettu ansio-osa 20 päivältä voidaan maksaa toimenpiteen päättymisen jälkeen.
Uuden työssäoloehdon täyttyminen nollaa 20 päivän laskurin.
Korotettu ansio-osa pitkän työuran päätyttyä
Saamisedellytykset
Ansiopäivärahan korotettua ansio-osaa maksetaan päivärahaan oikeutetulle henkilölle, jos
- hän on menettänyt työnsä työsopimuslaissa (tai vast.) tarkoitetuista taloudellisista ja tuotannollisista syistä tai hän on irtisanoutunut työstään lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 kalenteripäivää
- edellyttäen, että hän on ennen työn menettämistä ollut jonkin palkansaajakassan jäsen yhteensä vähintään viisi vuotta (tästä hakijan on esitettävä tarvittaessa selvitys aikaisemmista työttömyyskassoista saatavilla ns. siirtotodistuksilla, koska työttömyyskassa ei voi tietää viran puolesta asiaa);
- ja lisäksi edellyttäen, että hän on ennen työn menettämistä hankkinut laissa tarkoitettua työssäoloaikaa vähintään 20 vuotta.
Kyseistä 20 vuoden työssäoloaikaa laskettaessa huomioon otetaan työntekijäin eläkelaissa tarkoitettu peruseläkkeen tai muun siihen verrattavan työ- tai virkasuhteeseen perustuvan eläkkeen edellyttämä työ. Huomioon otetaan työ, jonka henkilö on tehnyt täytettyään 18 vuotta. Tämä osoitetaan Eläketurvakeskukselta saatavalta rekisteriotteella (ja tarvittaessa muilla rekisteriotteilla ja työtodistuksilla). Työttömyyskassa hankkii itse työhistoriaa koskevan rekisteriotteen yksityisten palvelussuhteiden osalta Eläketurvakeskuksesta.
Työhistoria-aika lasketaan vuoden 2007 alusta rekisteröidyistä ansioista rekisteröidyn työssäoloajan sijaan. Työssäoloehtoon luettavan kokoaikatyön vähimmäispalkka on 1.103 euroa kuukaudessa vuonna 2012. Kun työssäoloehdon täyttää 18 tunnin viikkotyöllä, työssäoloehdon täyttävän työn palkka on vähintään 496 euroa kuukaudessa vuonna 2012. Jakamalla tällä vähimmäispalkalla eläkelakien mukaiset ansiot saadaan kyseisen vuoden työssäolokuukausien määrä. Kalenterivuosikohtainen osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Eri vuosien osamäärät lasketaan yhteen. Jakolukuja tarkistetaan vuosittain työeläkelakien palkkakertoimella.
Korotetun ansio-osan maksamisen yleisenä edellytyksenä on, että hakijan työsuhde on päättynyt työsopimuslaissa tarkoitetuista taloudellisista ja tuotannollisista syistä (mukaan lukien yrityssaneerausperuste ja työnantajan konkurssi ja kuolema). Jos päättymisen syynä on osittainkin henkilöstä johtuva syy (eli henkilö on irtisanottu samanaikaisesti myös henkilöstä johtuvin syin), korotettua ansio-osaa ei voida maksaa. Jos peruste on tekaistu, kyse on irtisanomisesta henkilöstä johtuvin perustein eikä oikeutta korotettuun ansio-osaan ole.
Korotettua ansio-osaa ei siten myönnetä esimerkiksi silloin, kun työsuhde on päättynyt työtehtävien laiminlyönnin vuoksi, työsuhteen purun vuoksi tai silloin, kun työntekijä on itse purkanut työsuhteensa tai irtisanoutunut työstään. Työsuhde ei myöskään saa päättyä työn määräaikaisuuden johdosta. Jos työntekijä on ilman päättymistä seurannutta työttömyysjaksoa solminut määräaikaisen työsopimuksen välittömästi tuotannollisista ja taloudellisista syistä katkenneen työsuhteen jatkeeksi, oikeutta korotettuun ansio-osaan ei normaalisti ole. Viimeisimmän työttömyyttä edeltäneen työsuhteen tulee oikeuskäytännön mukaan päättyä tuotannollisista ja taloudellisista syistä suoritetun irtisanomisen johdosta.
Jos irtisanomisperuste on riitautettu, ansiopäivärahaa ei myönnetä tai makseta korotettuna ennen asiassa tehtyä lopullista ratkaisua. Korotettua ansio-osaa hakeva henkilö on velvollinen toimittamaan kassalle asiassa lopullisena pidettävän ratkaisun.
Rinnasteista aikaa enintään neljännes
Työssäoloaikaa laskettaessa työhön rinnastettavana aikana otetaan kuitenkin myös huomioon aika, jolta henkilölle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa sellaiselta ajalta, jolta henkilö ei ole ansainnut laissa tarkoitettua eläkettä; aika, jonka henkilö on ollut lakiin tai työ- tai virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla tai suorittanut varusmies- tai siviilipalvelusta sekä aika, jona henkilö on ollut sairauden, vian tai vamman vuoksi työkyvytön saaden laissa tarkoitettua eläkettä, kuntoutustukea tai tapaturmavakuutuslain mukaista tapaturmaeläkettä. Tällaista työhön rinnastettavaa aikaa voi kuitenkin olla työssäoloajasta enintään vain neljännes. Enempää aikaa ei rinnasteta työssäoloon.
100 päivän enimmäismaksuaika
Korotettua ansio-osaa maksetaan yhteensä enintään 100 päivältä. Jos hakija työllistyy ennen korotetun ansio-osan maksamisen alkamista, etuutta ei menetetä. Se siirtyy maksettavaksi myöhemmin mahdollisesti alkavan päivärahan määrässä.
Vastaavasti, jos hakija esimerkiksi aloittaa alle 34 viikkoa kestävän kokoaikatyön ennen 100 päivän täyttymistä, korotetun ansio-osan maksamista jatketaan myöhemmin työttömyyden kohdatessa jäljellä olevien päivien määrällä. Niitä ei siis menetetä sen vuoksi, että niiden maksatus katkeaa välillä työn vuoksi.
Jäljellä olevia korotetun ansio-osan maksupäiviä ei toisaalta "nollata" silloinkaan, kun hakija täyttää uudelleen työssäoloehdon. Hakija täyttää uudelleen työssäoloehdon, kun hänelle kertyy edellisen päivärahan maksun aloittamisen jälkeen vähintään 34 työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa. Tällöin työttömyyskassa määrittelee päivärahan uudelleen, nollaa maksupäivät, jaksottaa mahdollisen lomakorvauksen ja asettaa uutta enimmäisaikaa kohden 7 päivän omavastuuajan.
Koska 500 maksupäivän enimmäisaika ei ehdi näissä tilanteissa täyttyä, sovelletaan ns. 80 %:n suojasäännöstä. Uusi maksettava päiväraha on aina tällöin vähintään 80 % aiemmin maksetusta. Jos korotetun ansio-osan laskurissa on jäljellä maksupäiviä 100 päivän enimmäisajasta, korotettu ansio-osa "liitetään" uusien tulotietojen mukaan laskettuun päivärahaan. Sen suuruus määritellään tällöin kuitenkin samalla uusista tulotiedoista. Työttömyyskassa maksaa tällöin uusien tulotietojen mukaan laskettua korotettua ansio-osaa sen ajan, mitä 100 päivän laskurista on jäljellä. Tämän jälkeen päiväraha alenee automaattisesti normaaliksi.
Uuden 100 päivän jakson ansainta edellyttää nykyisen lain mukaan uutta 20 vuoden työhistoriaa. Korotettu päiväraha on siten käytännössä kertaluonteinen, yhteensä 100 päivän pituinen etuus.
Esimerkkejä ansiopäivärahan korotetun ansio-osan laskemisesta:
KUUKAUSIPALKKA € 1500,00
* vähennetään - 3,94 % 1 440,90
* päiväpalkka (1 440,90:21,5) 67,02
* päiväraha 31,36 + [0,57,5 x (67,02-31,36)] = 51,86 (norm. 47,41 €)
KUUKAUSIPALKKA € 3500,00
* vähennetään - 3,94 % 3 362,10
* päiväpalkka (3 362,10:21,5) 156,38
* päiväraha 31,36 + [0,57,5 x (3 292,80 :21,5-31,36)] = 101,39 (ns. taitekohta)
--> 101,39 + [0,35 x (156,38 – 3 292,80:21,5)] = 102,52 (norm. 86,81 €)
Tilanteessa, jossa työsuhde on päättynyt lain tarkoittamista tuotannollisista tai taloudellisista syistä, henkilö voi olla edellytysten täyttyessä oikeutettu korotetun ansio-osan ohella ns. muutosturvan ansio-osaan tai muuhun korotettuun ansio-osaan. Näissä tilanteissa muutosturvan ansio-osa tai muu korotettu ansio-osa maksetaan työllistymisen edistämispalveluajoilta (ks. myöhemmin) jo ennen korotetun ansio-osan maksamista. Kun henkilöllä on mahdollisten myöhempien työvoimaviranomaisten päättämien toimenpiteiden ajalta oikeus edelleen muutosturvan ansio-osaan tai muuhun korotettuun ansio-osaan, maksetaan kyseistä etuusmuotoa taas pääsäännön mukaan edelleen ja muutoin väliaikoina korotettua ansio-osaa, jos edellytykset siihen ovat olemassa.
Korotettu ansio-osa työllistymistä edistävien palvelujen ajalta
Ansiopäivärahaan voidaan maksaa korotettua ansio-osaa myös TE-toimiston kanssa laaditussa työllistymissuunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Työllistymistä edistävät palvelut määritellään työttömyysturvalain 10 luvussa sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa. Työllistymistä edistävät palvelut ovat
- työvoimapoliittinen aikuiskoulutus
- omaehtoinen opiskelu
- työkokeilu
- työelämävalmennus
- työharjoittelu
- työ- ja koulutuskokeilu
- maahanmuuttajien kotouttamistoimenpiteet
- kuntouttava työtoiminta
Korotetun ansio-osan saamiseksi työllistymistä edistävien palvelujen ajalta ei edellytetä ansiopäivärahan työssäoloehdon lisäksi mitään erillistä työssäoloaikaa eikä työsuhteen päättymissyyllä ole merkitystä. Korotetun ansio-osan voi saada sekä lomautettu että työtön jäsen.
Korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta enintään 200 päivältä 500 päivän enimmäismaksuajan puitteissa. Korotettua ansio-osaa voidaan maksaa myös suunnitelmassa sovittujen palvelujen väliseltä ajalta, jos palvelujen välinen aika on enintään seitsemän päivää.
Korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta, vaikka ansiopäivärahaan ei työttömänä olisikaan oikeutta omavastuuajan tai työvoimapoliittisen karenssin vuoksi. Samalla kun korotettua ansio-osaa maksetaan, omavastuuaika ja karenssiaika kertyvät.
Työvoimapoliittisen koulutuksen ja omaehtoisen opiskelun aikana korotetun ansio-osan sisältävä päiväraha maksetaan myös koulutuksesta poissaolopäiviltä. Muiden palveluiden ajalta poissaolopäiviltä ei päivärahaa makseta, ellei poissaolo johdu työhaastattelusta, jäsenen työkyvyttömyydestä tai alle 10-vuotiaan lapsen enintään neljä päivää kestävästä sairaudesta.
Palvelujen ajalta maksetut päivärahapäivät kerryttävät ansiopäivärahan 500 päivän laskuria. Uuden 34 viikon työssäoloehdon täyttyminen nollaa 200 päivän laskurin päivät ja korotetun ansio-osan maksaminen palvelujen ajalta voidaan aloittaa alusta. Tällöin alkaa myös 500 päivän enimmäisajan laskeminen alusta.
Ylläpitokorvaus
Työllistymistä edistävistä palveluista työvoimapoliittisen koulutuksen ja omaehtoisen opiskelun ajalta voidaan korotetun ansio-osan sisältävän päivärahan lisäksi maksaa matka- ja muiden ylläpitokustannusten korvaamiseksi ylläpitokorvausta. Ylläpitokorvaus on 9 euroa päivältä ja se on verotonta tuloa.
Korotettua, 18 euron suuruista ylläpitokorvausta maksetaan, jos koulutus tapahtuu opiskelijan työssäkäyntialueen ulkopuolella. Lisäksi korotettua ylläpitokorvausta maksetaan, jos koulutus tapahtuu työssäkäyntialueella, mutta opiskelijan kotikunnan ulkopuolella ja majoittumisesta aiheutuu kustannuksia. Kustannuksista on esitettävä vuokrasopimus tai muu luotettava selvitys.
TE-toimisto ilmoittaa työttömyyskassalle, onko kyseessä kotikunnan tai työssäkäyntialueen ulkopuolella järjestettävä koulutus.
Ylläpitokorvausta ei makseta koulutusaikaisilta lomajaksoilta.
Myös silloin, kun jäsen osallistuu työllistymistä edistävään työkokeiluun, työelämävalmennukseen tai työharjoitteluun taikka ryhmäpalveluna toteutettavaan vähintään 5 ja enintään 20 päivää kestävään työnhakuvalmennukseen, osallistumispäiviltä voidaan maksaa korotetun ansio-osan sisältävän ansiopäivärahan lisäksi ylläpitokorvausta.
