Soviteltu työttömyysetuus

Huomaa, avaa uuteen ikkunaan TulostaSähköposti

Soviteltuun työttömyysetuuteen on oikeus laissa säädetyin edellytyksin työnhakijalla:

  • joka tekee osa-aikaista työtä, ei kuitenkaan, jos osa-aikaisuus perustuu työntekijän aloitteesta tapahtuneeseen työajan lyhentämiseen;
  • jonka päivittäistä tai viikoittaista työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta tai jonka työnteko on estynyt toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpiteen takia, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa; (ks. viikoittaisesta lyhennetystä työajasta jäljempänä)
  • joka on vastaanottanut enintään kaksi viikkoa (14 pv) kestävän kokoaikatyön; tai
  • jolla on tuloa lain tarkoittamasta yritystoiminnasta tai omasta työstä.

Osa-aikatyöllä tarkoitetaan kaikkea osa-aikaista työ- tai virkasuhteessa tehtyä työtä. Työ voi olla aloitettu työttömänä ollessa tai se voi olla työtä, jota on aikanaan tehty päätyön ohella. Sivutyön käsitettä ei tunneta. Kaikki tehty palkkatyö otetaan huomioon sovittelussa ja 75 %:n enimmäisaikaedellytystä arvioitaessa.

Tulojen huomioiminen edellyttää, että kyseessä on em. sovittelutilanne. Ellei kyseessä ole samalla jokin edellä mainitusta tilanteesta, tulot eivät vähennä maksettavan päivärahan määrää. Esimerkiksi kun lomautettu saa lomautuksen aikana pitää puhelinetunsa eikä hän ole työssä, hänen puhelinetuansa ei sovitella. Jos hän on työssä, etu sovitellaan yhdessä muiden tulojen kanssa.

75 %:n enimmäisaikaedellytys (80 %, jos etuuden hakujakso alkaa 1.1.2012 lukien)

 

Jotta soviteltua päivärahaa voidaan maksaa, työaika saa olla yhdestä tai useammasta työsuhteista enintään 75 % alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta (tai jaksotyössä kuukausipalkan perusteena oleva keskimääräinen työaika ylittää 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta tasoittumisjakson aikana).

Työajan tulee siten esimerkiksi lomautustilanteessa aina vähentyä ainakin 25 % kalenteriviikossa. Jos alalla ei ole työehtosopimusta vertailu tehdään työaikalaissa tarkoitettuun säännölliseen työaikaan (40 tuntia/vko). Yritystoiminnan tai oman työn tapauksessa työaikavertailua ei asian luonteen vuoksi luonnollisesti tehdä.

Työajan tarkastelujakso on lyhennetyssä työviikossa ja työpäivässä (sekä lakkotilanteessa) kalenteriviikko, muissa tapauksissa sovittelujakso (kalenterikuukausi, 4 kalenteriviikkoa tai erityinen sovittelujakso). Erityisen sovittelujakson enimmäistyöaika saadaan jakamalla viikon enimmäisaika viidellä ja kertomalla osamäärä sovittelujaksoon sisältyvien korvauspäivien määrällä.

Enimmäisaikaedellytys on 80 %, jos etuuden hakujakso alkaa 1.1.2012 lukien.

Sovittelujakso ja päivärahan hakeminen

Soviteltua päivärahaa haetaan neljän peräkkäisen kalenteriviikon tai kalenterikuukauden jaksoissa jälkikäteen. Sitä maksetaan sovittelujakson jokaiselta päivältä. Soviteltu työttömyysetuus määräytyy sovittelujakson työtulon perusteella. Hakemusajan ja palkkatodistuksen on aina vastattava toisiaan.

Jos sovittelujaksoon sisältyy sellaisia ajanjaksoja, jotka eivät oikeuta työttömyysetuuteen tai soviteltuun työttömyysetuuteen, työttömyyskassan on käytettävä erityistä sovittelujaksoa. Erityinen sovittelujakso muodostetaan tällöin jakson niistä osista, joille este ei ulotu.

Erityiselle sovittelujaksolle muodostetaan laskennallinen tulo, joka poikkeaa palkkatodistuksen mukaisesta tulosta. Sovittelujakso voidaan erityistä sovittelujaksoa käyttäen yli neljä viikkoa kestävän osa-aikatyön alkaessa määrätä myös siten, että sovittelujaksot vastaavat osa-aikatyön palkanmaksujaksoja. Tämä mahdollistaa tahdistaa sovittelun palkanmaksujaksoihin. Sovittelujakson tulo muutetaan laskennalliseksi tuloksi kertomalla päiväpalkka luvulla 21,5.

Päiväpalkka saadaan jakamalla työstä saatu tulo sovittelujaksoon sisältyvien laskennallisten työpäivien lukumäärällä. Poikkeava sovittelujakso tulee siis kysymykseen, kun sovittelujaksoon sisältyy aikoja, jolta ei ole oikeutta työttömyysetuuteen (esim. lomakorvauksen jaksotusaika, omavastuuaika, karenssi).

Yli kaksi viikkoa kestävä kokoaikatyö (yli 75 % alan enimmäistyöajasta) ei kuulu sovitteluun piiriin. Tällaiset työt "hypätään ylitse" ja muilta hakemusjakson päiviltä maksetaan täyttä ansiopäivärahaa.

Työstä saatu tulo otetaan sovittelussa huomioon, vaikka henkilö ei ole ollut työnhakijana. Sovittelussa tulona otetaan huomioon palkka tai muu ansiotulona pidettävä vastike, joka on saatu korvauksena työstä. Jos yritystoiminnan sovittelujakson tulot eivät ole luotettavasti osoitettavissa, ne voidaan arvioida verotustietojen perusteella.

Sovitellun päivärahan suuruus

Soviteltu työttömyysetuus lasketaan siten, että etuus ja 50 prosenttia saadusta tulosta voivat sovittelujakson aikana yhteensä nousta määrään, joka etuutena muutoin olisi voitu maksaa. Sovitellun ansiopäivärahan määrä lasketaan puolestaan siten, että se mahdollisine lapsikorotuksineen ja tulo sovittelujakson aikana yhteensä ovat enintään 90 prosenttia ansiopäivärahan perusteena olevasta palkasta, kuitenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada peruspäivärahana.

Soviteltu ansiopäiväraha mahdollisine lapsikorotuksineen voi kuitenkin olla yhdessä työtulon kanssa enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen siltä osin kuin henkilöllä on oikeus sovittelujaksolta laissa tarkoitettuun korotettuun ansio-osaan, kuitenkin vähintään niin paljon kuin henkilöllä olisi oikeus saada peruspäivärahaa. Kun henkilöllä on edellytysten täyttyessä oikeus korotettuun soviteltuun työttömyyspäivärahaan (ks. korotettu ansio-osa), yhteismäärä saa siis tässä tilanteessa nousta täyttä päiväpalkkaa vastaavaan määrään. Muutosturvan ansio-osalla korotettuun ansiopäivärahaan noudatetaan vastaavaa säännöstä.

Soviteltua etuutta maksetaan, jos maksettava määrä kuukaudessa on vähintään 50 % peruspäivärahasta. Maksamatta jätetään vain alle puolen peruspäivärahan määrän kuukaudessa alittavat erät.

Sovitellun päivärahan kesto

Sovitellulla päivärahalla ei ole enimmäiskestoa.

Esimerkki sovitellun päivärahan maksamisesta:

  • Täysi päiväraha/pv (kuukausipalkka PMA 1500 €) 47,41 €
  • Osa-aikatyön palkka 4 viikossa (oletus: sovittelujakso 4 vk eli 20 maksupv) 250,00 €
  • Päivärahaa vähentävä osuus (0,5 x 250 €) 125,00 €
  • Vähentävä osuus päivää kohti (jaetaan em. 20 maksupv:llä) 6,25 €
  • Soviteltu päiväraha 47,41- (0,5 x 250:20) eli 47,41-6,25 = 41,16 €

Soviteltua päivärahaa maksetaan kaikilta hakemusjakson päiviltä (myös niiltä päiviltä, jolloin hakija on ollut työssä). Sovitellun päivärahan maksupäivät vaikuttavat päivärahan 500 päivän enimmäiskertymään (20x41,16:47,41= 17,36). 500 päivän laskuriin lasketaan siten esimerkissä 17 päivää.

Esimerkki sovitellun päivärahan 90 %:n säännöstä (ilman lapsikorotuksia):

  • Päivärahan perusteena oleva palkka/kk (1.000 €/kk, josta - 3,94 % on 960,60 €)
  • josta päivärahan perusteena oleva päiväpalkka (jaetaan 21,5:llä) 44,68 €
  • josta 90 % 40,21 €
  • Täysi päiväraha/pv 37,35 €
  • Osa-aikatyön palkka kalenterikuukaudessa (oletus:sovittelujakso kuukausi) 740,00 €
  • josta osa-aikatyötulo päivässä (740,00:21,5) 34,42 €
  • Vähentävä vaikutus päivää kohti (50% eli jaetaan 2:lla) 17,21 €
  • Soviteltu päiväraha ilman 90 %:n sääntöä (37,35-17,21) 20,14 €
  • Voidaan maksaa korkeintaan 90 % -sääntö** 5,79 €
  • Maksetaan aina vähintään peruspäiväraha (31,36-17,21)*** 14,15 €

** Soviteltu päiväraha (5,79 €) ja palkka (34,42 €) voivat yhteensä olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta palkasta (40,21 €).

*** Hakijalla on kuitenkin oikeus saada soviteltua päivärahaa vähintään niin paljon kuin hänellä olisi oikeus saada peruspäivärahana, joten hakijan sovitellun päivärahan suuruus on 14,15 €/pv. Peruspäiväraha 1.1.2012 lukien on 31,36 €/pv (ilman lapsikorotuksia).

Lyhennetystä työviikosta

Lyhennettyjen työviikkojen ajalta maksetaan täyttä päivärahaa työttömiltä päiviltä. Työaikaraja on lyhennetyssä työviikossa 80 prosenttia, jolloin yhdeltäkin lomautuspäivältä viikossa voidaan maksaa täyttä päivärahaa.  

Soviteltu päiväraha (TEKSTI LISäTTY)

Soviteltua päivärahan työaikaraja nousee vuoden alusta 75 prosentista 80 prosenttiin.

Soviteltua päivärahaa voidaan maksaa osittain työllistyneelle henkilölle esimerkiksi lomautuksen tai osa-aikatyön ajalta. Sovitellun päivärahan työaikaraja määrittelee sen, milloin työ katsotaan kokoaikaiseksi ja oikeus työttömyysetuuteen lakkaa. Vuoden 2012 alusta lukien kokoaikaiseksi katsotaan työ, jota tehdään yli 80 % sovellettavan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta.


Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry | Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki | p. (09) 613 231 f. (09) 6132 3202 | | Käyttöehdot | Sivukartta