KASSAN HALLINTOELIMET
11 § Hallintoelimet
Työttömyyskassan hallintoelimet ovat kassan edustajisto ja hallitus.
Hallintoelinten toimikausi on kolme vuotta. Toimikausi alkaa järjestäytymiskokouksesta ja kestää seuraavaan järjestäytymiskokoukseen saakka.
Edustajiston ja hallituksen jäsenten tulee olla työttömyyskassan jäseniä. Mikäli tämä edellytys lakkaa, päättyy asianomaisen henkilön toimikausi hallintoelinten jäsenenä.
Jos hallintoelinten jäsen siirtyy pois kassan työalalta, eläkkeelle taikka eroaa tai erotetaan kassasta, on hänen erottava hallintoelimistä.
12 § Edustajisto
Työttömyyskassan ylintä päätäntävaltaa käyttää kassan edustajiston kokous.
Edustajiston varsinaiset kokoukset ja ylimääräiset kokoukset kutsutaan koolle sääntöjen 23 §:ssä määrätyllä tavalla. Kokouskutsussa tulee mainita kokouksessa käsiteltävät asiat.
Edustajiston kokouksessa kullakin läsnä olevalla kokousedustajalla on yksi ääni. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
Aloiteoikeus on hallituksella, edustajiston jäsenillä ja asiamiespiireillä. Aloitteet tulee toimittaa hallitukselle viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen kokousta.
13 § Edustajiston varsinainen kokous
Edustajiston kokoukset ovat vuosittain pidettävä edustajiston varsinainen kokous ja lisäksi joka kolmas vuosi pidettävä järjestäytymiskokous.
Edustajisto kokoontuu järjestäytymiskokoukseen joka kolmas vuosi sen jälkeen kun asiamiespiirit ovat valinneet edustajansa edustajistoon. Edustajiston kutsuu koolle kassan hallitus. Järjestäytymiskokous on pidettävä tammi-maaliskuun aikana.
Edustajiston järjestäytymiskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
- valitaan edustajiston jäsenten keskuudesta edustajiston puheenjohtaja ja kaksi varapuheenjohtajaa,
- valitaan hallituksen puheenjohtaja,
- valitaan hallitukseen vähintään 6, enintään 12 varsinaista jäsentä ja heille kullekin henkilökohtaiset varajäsenet,
- valitaan vähintään kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet. Tilintarkastajista ainakin yhden tulee olla keskuskauppakamarin tai kauppakamarin hyväksymä tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö,
- käsitellään hallituksen esittämät muut asiat ja saapuneet aloitteet.
Edustajiston järjestäytymiskokouksessa valittujen toimikausi alkaa heti ja kestää seuraavaan järjestäytymiskokoukseen asti.
Edustajistolla on oikeus valita uusi edustajiston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, hallituksen puheenjohtaja, muu hallituksen jäsen tai tilintarkastaja toimikauden loppuun, mikäli joku heistä eroaa tai tulee pysyvästi estyneeksi hoitamaan tehtäviään. Vaali suoritetaan edustajiston varsinaisessa kokouksessa.
Edustajiston varsinainen kokous pidetään vuosittain huhti-kesäkuussa. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää kassan hallitus.
Edustajiston varsinaisessa kokouksessa käsiteltävät asiat:
- käsitellään hallituksen toimintakertomus edelliseltä toimintavuodelta ja tilintarkastajien lausunto,
- vahvistetaan edellisen vuoden tilinpäätös,
- päätetään toimenpiteistä, joihin hallinto ja tilit antavat aihetta,
- päätetään vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille,
- määrätään jäsenmaksun perusteet,
- päätetään edustajiston ja hallituksen jäsenten palkkioiden perusteista sekä tilintarkastajien palkkioista
- määrätään vähintään joka kolmas vuosi kassan toiminta-alueen jako asiamiespiireihin,
- päätettävä sijoitustoiminnan periaatteista
- käsitellään kokoukselle tehdyt aloitteet,
- käsitellään muut kokouskutsussa käsiteltäväksi ilmoitetut asiat.
14 § Edustajiston ylimääräinen kokous
Kassan edustajiston ylimääräinen kokous on pidettävä:
- kun kassan hallitus katsoo sen tarpeelliseksi;
- kun vähintään 1/3 edustajiston varsinaisista jäsenistä tekee siitä hallitukselle kirjallisen esityksen, jossa käsiteltäväksi haluttu asia ilmoitetaan;
- kun Vakuutusvalvontavirasto tai tilintarkastajat, jos heidän suorittamansa tilintarkastus antaa siihen aihetta, sitä vaativat; tai
- kun vähintään kymmenesosa jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii määrätyn asian käsittelemiseksi.
Jos kassan jäsenten lukumäärä on vähentynyt alle 8 000, on kassan edustajiston kokous viipymättä kutsuttava päättämään, onko kassan toimintaa jatkettava tai ei, ja mihin toimenpiteisiin näissä tapauksissa on ryhdyttävä kassan jäsenmäärän lisäämiseksi tai kassan purkamiseksi.
Edustajiston ylimääräisen kokouksen kutsuu koolle kassan hallitus, joka määrää tarkemmin kokouksen ajan ja paikan. Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle kuuden (6) viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä.
Jos kassan hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy kutsumasta edustajistoa koolle, on Vakuutusvalvontaviraston toimitettava kutsu.
Kokouskutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat. Muita kuin kokouskutsussa mainittuja asioita ei saa kokouksessa ottaa lopullisesti päätettäväksi.
15 § Edustajiston vaalitapa
Jokaisella asiamiespiirillä on oikeus valita edustajistoon yksi edustaja kutakin jäsenmääränsä alkavaa 700 jäsentä kohden ja vastaava määrä varaedustajia.
Edustajapaikkoja laskettaessa käytetään jäsenlukuna asiamiespiirin jäsenten kokonaislukumäärää edellisen kalenterivuoden lopussa.
Asiamiespiirin tulee ilmoittaa valitsemansa edustajat kassan hallitukselle kirjallisesti hallituksen määräämään aikaan mennessä.
Asiamiespiiri on oikeutettu ilmoittamaan hallitukselle vähintään kolme (3) kuukautta ennen seuraavaa edustajiston varsinaista kokousta, jos sillä ei ole säännöissä mainittua määrää edustajiston varsinaisia tai varajäseniä.
Jos uusi asiamiespiiri muodostuu kesken edustajistokauden, voidaan edustajiston kokoonpanoa lisätä jäljellä olevan toimikauden loppuun saakka. Tällöin käytetään edustajapaikkoja laskettaessa jäsenlukuna asiamiespiirin liittymishetken mukaista jäsenmäärää.
Jos asiamiespiirin jäsenistä valitun edustajiston varsinaisten tai varajäsenten määrä on vähentynyt, asiamiespiiri voi ilmoittaa siitä hallitukselle ja pyytää täydennysvaalia.
Jos asiamiespiirin jäsenmäärässä tapahtuu sellainen muutos, joka merkitsee vähintään kahden edustajiston varsinaisen jäsenen lisäystä, on kassan hallituksen asiamiespiirin ilmoituksen perusteella vahvistettava ja ilmoitettava asiamiespiirille edustajapaikkojen uusi lukumäärä.
Edustajiston kokoonpanoon liittyvien muutosten toteuttamiseksi järjestetään tarvittaessa täydennysvaali. Sen toimittaa kassan hallitus ottaen huomioon, mitä säännöissä on määrätty edustajiston vaalista kolmivuotiskaudeksi. Täydennysvaalissa valitun edustajiston jäsenen toimikausi kestää vaalista kuluvan edustajistokauden loppuun saakka.
16 § Kassan hallitus
Työttömyyskassan hallitus edustaa kassaa ja hoitaa ne kassan asiat, joita laissa tai kassan säännöissä ei ole määrätty kassan muiden hallintoelinten hoidettavaksi.
Hallitukseen kuuluu puheenjohtajan lisäksi vähintään 6, enintään 12 varsinaista jäsentä ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä, joiden kaikkien tulee olla 18 vuotta täyttäneitä kassan jäseniä. Hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet valitaan kassan edustajiston järjestäytymiskokouksessa. Sääntöjen 13 §:n tarkoittama täydennysvaali suoritetaan edustajiston varsinaisessa kokouksessa.
Hallitus valitsee keskuudestaan kaksi varapuheenjohtajaa.
Hallituksen toimikausi kestää siitä kokouksesta, jossa se on valittu, siihen saakka, kunnes uusi hallitus on astunut toimeensa.
17 § Hallituksen toiminta
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.
Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet hallituksen jäsenistä on paikalla.
Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla, muissa tapauksissa tulee päätökseksi se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.
Hallituksen kokouksessa on pidettävä pöytäkirjaa ja se tarkastetaan viimeistään seuraavassa hallituksen kokouksessa.
Edustajiston puheenjohtajalla tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa.
18 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on:
- valvoa, että kassan asioita hoidetaan lain, kassan sääntöjen ja kassan edustajiston kokouksen päätösten ja sen vahvistamien toimintaohjeiden mukaisesti;
- erottaa kassan jäsenet;jäsenmaksujen laiminlyöntitapauksissa erottamispäätöksen voi tehdä kassanjohtaja tai muu hallituksen määräämä henkilö;
- päättää kassan varojen sijoittamisesta huomioon ottaen, että varat on sijoitettava rahalaitoksiin, arvopapereihin tai lainoihin tuottavasti ja turvaavasti ja että juokseviin menoihin tarvittavat varat pidetään rahalaitoksessa korkoa kasvamassa;
- tarkastuttaa vähintään kerran vuodessa kassan laina-asiakirjat, arvopaperit, rahavarat sekä valvoa kassan hoitoa yleensä;
- määrätä etuuksien maksamisessa noudatettavista periaatteista. Hallitus voi määrätä kassan toimihenkilön käsittelemään ja ratkaisemaan takaisin- perintäasiat;
- ottaa ja erottaa kassanjohtaja, kassanhoitaja ja muut toimihenkilöt, määrätä heidän palkkansa ja tehtävänsä ja tarkasti valvoa tehtävien suorittamista sekä tarvittaessa valita kassanjohtajan sijainen;
- valvoa, että kassan arvopaperit ja kirjanpitokirjat säilytetään varmalla tavalla;
- valvoa, että kassan kirjanpito on lain, hyvän tavan ja kassan toiminnan mukainen;
- valvoa jäsenrekisterin pitämistä
- antaa kassan edustajiston kokoukselle kirjallinen lausunto ehdotuksista, jotka tilintarkastajat tai kassan jäsenet tahtovat saattaa kokouksen käsiteltäväksi;
- laatia tilinpäätös ja toimintakertomus sekä antaa ne tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen sitä edustajiston kokousta, jossa kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta on käsiteltävä. Hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi;
- toimittaa kunakin vuotena viimeistään huhtikuun loppuun mennessä Vakuutus- valvontavirastolle ja työministeriölle niiden vaatimat asiakirjat edellisen vuoden toiminnasta;
- päättää 24 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;
- antaa tarvittaessa valtuuksia kassan nimen kirjoittamiseen;
- tehdä vuosittain esitys Vakuutusvalvontavirastolle jäsenmaksun suuruudesta;
- päättää kaikista muista asioista, joiden osalta ei laissa, asetuksessa tai näissä säännöissä ole toisin määrätty.
19 § Kassanjohtaja ja tehtävät
Kassan vastuunalaisena toimihenkilönä on kassanjohtaja.
Kassanjohtajan tehtävänä on:
- valvoa päivärahojen, koulutustukien ja muiden kassan maksamien etuuksien maksamista sekä käsitellä ja ratkaista takaisinperintäasiat tarvittaessa hallituksen sijasta;
- valmistella hallituksen kokouksissa käsiteltävät asiat ja panna täytäntöön hallituksen päätökset;
- edustaa kassaa ja käyttää sen puhevaltaa tuomioistuimissa ja muiden viranomaisten luona;
- päättää kassan jäseneksi ottamisesta
- tehdä hallituksen sijasta erottamispäätös jäsenmaksujen laiminlyöntitapauksissa; ja
- toimittaa kaikki muut tehtävät, jotka hallitus hänen suoritettavakseen antaa.
Kassalla voi olla yksi tai useampi apulaiskassanjohtaja. Kassan hallitus määrää kassanjohtajan ja apulaiskassanjohtajan tai -johtajien välisen työnjaon.
20 § Kassan taloudenhoitaja
Kassan taloudenhoitajan tehtävänä on:
- hoitaa kassan rahavaroja ja kirjanpitoa;
- laatia vuosittain yhteenveto edellisen vuoden aikana maksetuista päivärahoista ja valmistaa samalta ajalta selostus kassan taloudellisesta tilasta; sekä
- laatia kultakin tilikaudelta tilinpäätös ja toimintakertomus ja esittää ne hallituksen käsiteltäviksi niin, että ne voidaan esittää tilintarkastajien tarkastettaviksi viimeistään maaliskuun loppuun mennessä.
Kassan hallitus voi jakaa taloudenhoitotehtävät kahteen osaan.
21 § Kassan nimen kirjoittaminen
Kassan nimen ovat oikeutettuja kirjoittamaan hallituksen puheenjohtaja tai kassanjohtaja tai muu hallituksen siihen mahdollisesti nimeämä henkilö.
Velkasitoumuksiin vaaditaan kuitenkin hallituksen puheenjohtajan tai kassanjohtajan sekä yhden muun hallituksen jäsenen nimet yhdessä.
Kun työttömyyspäivärahapäätös, koulutustukipäätös tai muuta kassan maksamaa etuutta koskeva päätös annetaan tietojenkäsittelyä käyttäen, voidaan allekirjoitus merkitä koneellisesti.
22 § Kassan asiamiespiirit
Kassan hallitus jakaa kassan toiminta-alueen asiamiespiireihin edustajiston kokouksen määräämien perusteiden mukaan ja toteaa asiamiespiirikohtaisesti valitut asiamiehet.
Asiamiespiirien tehtävänä on edustajiston vaalin toimittaminen ja mahdollisesti nimettyjen asiamiesten toiminnan ohjaaminen.
Nimettyjen asiamiesten tehtävänä on jäsenhakemusten vastaanottaminen ja jäsenten avustaminen työttömyysturvaa koskevissa asioissa.
23 § Kokouskutsut ja tiedonannot
Edustajiston kokouskutsu ja muut kassaa koskevat jäsenille tarkoitetut tiedonannot julkaistaan yhdessä tai useammassa jäsenten keskuuteen leviävässä lehdessä tai saatetaan hallituksen määräämällä muulla tavalla jäsenten tiedoksi.
Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus on vähintään viikon ajan ennen edustajiston kokousta pidettävä kassan jäsenten nähtävillä kassan toimistolla.
Edustajiston kokouksen kutsuu koolle kassan hallitus. Varsinainen kokouskutsu postitetaan kirjallisesti edustajiston jäsenille vähintään kolme (3) viikkoa ennen asian-omaista määräpäivää.
Kutsu ylimääräiseen edustajiston kokoukseen tulee toimittaa edustajiston jäsenille hallituksen määräämällä tavalla vähintään kolme (3) päivää ennen kokousta.
24 § Lainojen ottaminen
Kassan hallituksella on oikeus ottaa tilapäisiä lainoja ainoastaan työttömyyspäivärahojen, koulutustukien ja kassan maksamien muiden etuuksien suorittamista varten, milloin sitä varten ei ole varoja käytettävänä.
25 § Tilikausi
Työttömyyskassan tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätöksen, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja toimintakertomuksen, tulee olla valmiina ennen huhtikuun 1 päivää.
Työttömyyskassan tilejä ja hallintoa tarkastamaan valittujen tilintarkastajien tulee ennen huhtikuun 15 päivää toimittaa hallitukselle edustajistolle osoitettu kertomuksensa ehdotuksineen vastuuvapauden myöntämisestä tai kieltämisestä sekä viimeksi mainitussa tapauksessa erikseen tarpeellisiksi katsomistaan toimenpiteistä.
26 § Rahastot
Työttömyyskassan tasoitusrahastona on tasoitusrahasto. Vuotuinen ylijäämä siirretään tasoitusrahastoon.
27 § Vajauksen täyttäminen
Jos tilinpäätös osoittaa vajausta, käytetään sen kattamiseen tasoitusrahastosta enintään 50 %.
Ellei vajausta voida kattaa 1 momentissa mainitulla tavalla, vajaus katetaan työttömyyskassalaissa tarkoitetulla tavalla työttömyyskassojen tukikassan varoista ja valtion varoista myönnettävällä lisäosuudella.






|