Työttömyysturva ja työskentely EU/ETA-maassa

Pääsääntö on, että vakuutettuna tulee olla työskentelymaassa. Jos työ ulkomailla tapahtuu ns. lähetettynä työntekijänä suomalaiselle työnantajalle, vakuutusmaksu maksetaan normaaliin tapaan Suomeen. Jos hakija jää työttömäksi ennen kuin työttömyysetuuksien saamiseen tarvittava aika on tullut täyteen, hän voi lukea hyväkseen vakuutus- ja työskentelykausia toisesta/toisista EU/ETA-maista. Tämä aika vaihtelee maittain.

Työntekomaan järjestelmään on liityttävä lyhyen ajan sisällä. Myös työttömyysetuuksien saamiseen tarvittava aika vaihtelee maittain. Täsmällisiä tietoja saa työntekomaan työttömyysviranomaisilta.

Työttömyyskassasta eroaminen

Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa työntekijän on (ainakin vähintään 3 kuukautta kestävän työskentelyn alkaessa) liityttävä erikseen kyseisen maan työttömyyskassaan, jotta hakija säilyttää oikeuden työttömyyspäivärahaan palattuaan Suomeen. Tältä ajalta jäsenmaksut maksetaan kyseisen maan työttömyyskassaan.

Norjassa on puolestaan käytössä ns. yleinen työttömyysturvajärjestelmä, jolloin hakija liittyy automaattisesti kyseisen maan työttömyysturvajärjestelmään. Erillistä liittymistä ei tarvita. Muissa EU/ETA-maissa henkilö on siis Suomea, Ruotsia ja Tanskaa lukuun ottamatta pakollisen työttömyysvakuutuksen piirissä.

Suomeen palattua on muistettava ilmoittautua uudelleen työttömyyskassan jäseneksi, jos on siitä eronnut. Henkilön on kyettävä selvittämään työttömyyskassalle, että työ EU-/ETA-maassa on ollut vakuutuksenalaista työtä kyseisen maan sosiaalilainsäädännön mukaan.

Jos hakija on Suomeen palattuaan työtön ja hakee päivärahaa, hänen tulee lähettää työttömyyskassalle E301-lomake (uusi lomake) sekä työsopimukset ja palkkatiedot työsuhteidensa ajalta. Kyseiset tiedot tarvitaan, kun päivärahaa haetaan jälleen Suomessa.

Jos jäsen ei ole hankkinut alunpitäenkään kyseisiä lomakkeita työttömyyskassasta, hän vastaa laiminlyönnistään itse. Vakuutus- ja työskentelykausia ei voi todentaa muilla lomakkeilla.

Tilapäinen työskentely

Jos työskentely kuitenkin kestää vain lyhyen aikaa (esimerkiksi Suomen ja Ruotsin välillä on sovittu, että henkilö voi mennä tilapäiseen, alle 3 kuukautta kestävään työsuhteeseen Ruotsiin ja silti säilyttää suomalaisen kassan jäsenyyden maksamalla jäsenmaksut Suomeen), voi jäsen vaihtoehtoisesti maksaa jäsenmaksunsa edelleen entiseen tapaan omaan työttömyyskassaan bruttotuloista euroiksi muutettuna.

Kahdeksan viikon vaihtoaika Pohjoismaissa

Siirtyminen (eroaminen ja liittyminen) toisen maan työttömyysvakuutuksesta toiseen on tapahduttava 8 viikon kuluessa. Muussa tapauksessa kertyneitä vakuutuskausia (esimerkiksi 34 viikon kassajäsenyysehdon täyttymisen kannalta) ei voida huomioida toisessa maassa. Muiden maiden osalta siirtymisaika on selvitettävä erikseen.

Vakuutus- ja työskentelykaudet

Henkilö voi tuoda mukanaan muista EU/ETA-maista työskentelykausia, jotka täyttävät kyseisen maan lainsäädännön edellytykset niin, että hänen työssäoloehtonsa täyttyy myös Suomen lain mukaan. Muissa tilanteissa työskentelyä ei huomioida. Henkilö ei siten voi lukea esimerkiksi Ruotsissa tai Tanskassa tekemäänsä työtä hyväkseen Suomessa työssäoloehdon kerryttämistä huomioitaessa, ellei hän ole työskennellessään kyseisessä maassa ollut maan työttömyyskassan jäsen.

Muissa EU/ETA-maissa hän kuuluu automaattisesti työttömyysturvajärjestelmän piiriin.

Enintään vuoden työskentely

Jos hakija on ollut EU-/ETA-maassa työssäoloehdon täyttävässä vakuutuksenalaisessa työssä alle tai enintään vuoden, EU-/ETA-maassa kyseisten maiden mukaan hankitut vakuutuskaudet ja ansaitut työtulot huomioidaan päivärahaa määriteltäessä. Päiväraha määritellään edellytysten täyttyessä Suomessa siten kyseisten muussa maassa ansaittujen tulotietojen mukaan.

Yli vuoden työskentely katkaisee Suomessa hyväksytyn työssäoloehdon ja oikeuden työttömyysturvaan.

Jos työ on kestänyt yli vuoden, hakijan on siksi työskenneltävä Suomessa Suomeen palattuaan välittömästi ennen työttömyyttään vähintään 4 viikkoa. Työn tulee luonnollisesti olla työssäoloehdon täyttävää työtä (vähintään 18 h/vko) ja palkan tasoltaan vähintään työehtosopimuksen mukaista. Päiväraha määritellään tässä tilanteessa näiden neljän viikon työtulosta Suomessa, ei EU-/ETA-maassa ansaittujen tulojen perusteella.

Pohjoismaiden viiden vuoden sääntö poikkeuksena

Pohjoismaiden osalta on sovittu myös eräin osin poikkeavasti. Jos henkilö palaa Pohjoismaista Suomeen viiden vuoden kuluessa, hän voi saada päivärahaa ilman neljän viikon työskentelyä edellyttäen, että hän on ollut Suomessa työssä siinä laajuudessa, että hän on kuulunut työttömyysturvan piriin tai saanut päivärahaa Suomessa (ns. paluumuuttaja).

Päivärahan taso määritellään tällöin muussa Pohjoismassa ansaitun palkan perusteella muuttamalla se käsittelypäivää edeltävän päivän kurssilla Suomen Pankin valuuttakurssien päivittäisellä keskikurssilla euroiksi. Jos työskentely Pohjoismaissa on kestänyt yli 5 vuotta, edellytetään hakijalta normaalia 4 viikon työskentelyä Suomessa ennen kuin Pohjoismaissa tehty työ voidaan lukea muiden edellytysten täyttyessä hänen työssäoloehtoonsa.

Yli kuusi kuukautta kestänyt "harrastusluonteinen" työ

Jos työskentely ulkomailla ei ole ollut työssäoloehdon täyttävää ja se on kestänyt yli 6 kuukautta (ulkomailla olo ei ole tässä tilanteessa hyväksyttävä syy olla poissa työmarkkinoilta), henkilön on täytettävä kokonaan uudelleen työttömyysturvalaissa tarkoitettu työssäoloedellytys saadakseen työttömyysetuutta Suomessa.