Väärinkäytökset

Työttömyyskassan tulee ryhtyä toimenpiteisiin silloin, kun kyseessä on epäily väärinkäytöksestä. Väärinkäytösepäily voi syntyä eri tavoin. Väärinkäytösepäily voi osoittautua myös ilmeisen aiheettomaksi.

Koska työttömyyskassan rikosoikeudellinen arviointi rajoittuu vain perusteltuun epäilyyn tahallisuudesta, ei työttömyyskassa eikä myöskään työttömyyskassan hallitus voi rikosoikeudellisin perustein arvioida sitä, onko henkilön menettelyä pidettävä tuomittavana, jos kyseessä kuitenkin on epäily tahallisuudesta.

Työttömyyskassa ei siis lakisääteisen sosiaalivakuutuksen toimeenpanijana tee syyteharkintaa. Koska etuuksien rahoitukseen osallistuu myös valtio, on kysymys myös julkisesta intressistä.

Perusteltu epäily väärinkäytöksestä voi syntyä esimerkiksi silloin, kun henkilö jättää ilmoittamatta työtulonsa ja/tai työssäolonsa etuutta hakiessaan taikka silloin, kun hän ei ole työttömyysaikaa koskevassa ilmoituksessaan kertonut saavansa eläkettä tai lasten kotihoidon tukea.

Aiheutetun vahingon eli liikamaksun suuruudella ei pääsääntöisesti ole merkitystä arvioitaessa sitä, onko teko tehty tahallisesti. Tahallisuutta etuuden hakijan osalta ei vähennä se, että tiedon salaamisesta on sovittu jonkin toisen osapuolen, esimerkiksi työnantajan edustajan kanssa.

Henkilö voidaan myös erottaa kassan jäsenyydestä.