Vuorotteluvapaan ehdot ja edellytykset

Vuorotteluvapaa on 90 - 359 kalenteripäivän vapaajakso, jonka työntekijä voi käyttää haluamallaan tavalla esimerkiksi koulutukseen, kuntoutukseen, lasten hoitoon, harrastuksiin tai lepoon.

Tältä ajalta työttömyyskassa maksaa vuorotteluvapaalla olevalle vuorottelijalle vuorottelukorvausta. Edellytyksenä myös on, että hakija täyttää työttömyyskassan 34 viikon jäsenyysehdon. Muussa tapauksessa korvauksen maksaa Kela.

Sopimukseen perustuva työnantajan sallima järjestely

Vuorotteluvapaalle jäämisen on perustuttava työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Työntekijällä ei ole oikeutta jäädä vuorotteluvapaalle, jos työnantaja ei suostu sopimaan asiasta.

Vuorottelusopimus, jossa työnantaja samalla sitoutuu palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön, tehdään kirjallisesti. Vuorotteluvapaa on kalenteriaikaan sidottu määräaikainen järjestely.

Vuorottelusopimuksen voi tulostaa esimerkiksi osoitteesta http://lomake.vn.fi/julkinen .

Työhistoriaedellytys

Työntekijältä edellytetään työeläkelakien mukaista työhistoriaa vähintään 10 vuotta. Tämä aika voi muodostua eri työnantajien palveluksessa tai virkasuhteessa tehdystä työstä. Aikaan luetaan myös työ, jonka henkilö on tehnyt ennen kuin hän on täyttänyt 23 vuotta. Työhistoriaan luettaessa mukana luetaan myös aika, jonka vuorottelija on ollut merimieslain 6 §:ssä liikkeenluovuttajan palveluksessa. Työhistoriaan luetaan myös eläkevakuutettu yrittäjätyö.

Jos henkilö on käyttänyt vuorotteluvapaata jo kertaalleen, työeläkelakien mukaista työhistoriaa tulee kertyä vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä.

Työhistoria-aika lasketaan vuoden 2007 alusta rekisteröidyistä ansioista rekisteröidyn työssäoloajan sijaan. Työssäoloehtoon luettavan kokoaikatyön vähimmäispalkka on 1.103  euroa kuukaudessa vuonna 2012. Kun työssäoloehdon täyttää 18 tunnin viikkotyöllä, työssäoloehdon täyttävän työn palkka on vähintään 496 euroa kuukaudessa vuonna 2012. Jakamalla tällä vähimmäispalkalla eläkelakien mukaiset ansiot saadaan kyseisen vuoden työssäolokuukausien määrä. Kalenterivuosikohtainen osamäärä pyöristetään alaspäin lähimpään kokonaislukuun, joka voi olla enintään 12. Eri vuosien osamäärät lasketaan yhteen. Jakolukuja tarkistetaan vuosittain työeläkelakien palkkakertoimella.

Enintään neljännes rinnasteista aikaa

Työhistoriaan luetaan kuuluvaksi lisäksi varusmies- tai siviilipalvelusaika sekä tasa-arvosyistä aika, jolta henkilölle on maksettu sairausvakuutuslain mukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityishoitorahaa. Rinnastaminen siis edellyttää, että henkilö on hakenut ja saanut kyseistä rahaa.

Työntekoon kuitenkin rinnastetaan myös aika, jonka työntekijä on ollut työsopimuslakiin tai työehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla. Työhistoriasta enintään neljännes voi kuitenkin olla kyseistä rinnastettavaa aikaa. Työhistorian olemassaolo selvitetään pääsääntöisesti eläketurvakeskuksen rekisteriotteella tai muulta viranomaistaholta saadulla selvityksellä.

Työsuhteen oltava koko vapaan ajan voimassa

Vuorotteluvapaan käyttäminen on työsuhdesidonnaista. Vuorotteluvapaalle jääminen edellyttää voimassaolevaa työsuhdetta, jonka tulee pysyä voimassa vapaan aikana. Jos työsuhde päättyy, oikeutta korvaukseen ei enää ole.

Myös määräaikaisessa työsuhteessa olevalla työntekijällä on oikeus jäädä vuorotteluvapaalle edellyttäen, että määräaikainen työsuhde jatkuu työsopimuksen mukaan niin pitkään, että hän palaa vuorotteluvapaan jälkeen takaisin samaan työhön.

Yli 75 %:n työaikaedellytys vuoden ajalta (1.1.2012 lukien työaikaedellytys on 80%)

Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikainen työntekijä ja työntekijä, jonka työaika on ollut yli 75 prosenttia alan kokoaikaisen työntekijän työajasta. Tällaisen työntekijän työsuhteen samaan työnantajaan on tullut kestää yhdenjaksoisesti vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton poissaolo. Vähintään 75 %:n tai sen alittava työaika ei täytä siis tätä edellytystä.

30 kalenteripäivän palkaton jakso 13 kuukauden aikana sallitaan

Tähän 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa tai osa-aikatyötä (75 % enimmäisajasta tai alle). Palkatonta poissaoloa on esimerkiksi aika, jonka työntekijä on ollut lomautettuna tai lakossa.

Palkattomaan poissaoloon rinnastetaan sellainen osa-aikatyö, jossa työaika on korkeintaan 75 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Kuitenkin sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan vuoden työssäoloa laskettaessa työssäoloon kokonaan riippumatta poissaolon kestosta tai yhteispituudesta.

Myös osasairauspäivärahaa, osakuntoutustukea tai osatyökyvyttömyyseläkettä saaneen henkilön katsotaan olleen (osa-aikaisesti) poissa työstä sairaudesta tai tapaturmasta johtuvasta syystä, joten kyseinen aika rinnastetaan työssäoloon.

Sen sijaan perhevapaista johtuvaa poissaoloa ei rinnasteta työssäoloon, joten niiden jatkoksi työntekijä ei voi saada vuorotteluvapaata.