Vuorotteluvapaan kesto, jaksotus ja pidentäminen

Vuorotteluvapaan keston on oltava vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan voi sopia pidettäväksi useammassa jaksossa. Jokaisen jakson pituuden on kuitenkin oltava vähintään 90 päivää, muuten vuorotteluvapaalla olevalle työntekijälle ei voida maksaa vuorottelukorvausta.

Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava työnantajan ja työntekijän välillä ennen vapaan aloittamista.

Vuorotteluvapaan pidentämisestä voidaan sopia myös vuorotteluvapaan aikana, kuitenkin 2 kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä. Vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta.

Vuorotteluvapaata jaksottaessa ja pidennettäessä sijainen on aina palkattava erikseen ennen kunkin jakson alkamista tai ennen vapaan pidentämistä. Vuorotteluvapaan pidennettäessä sama henkilö voi jatkaa sijaisena myös pidennyksen aikana.

Vuorotteluvapaan ennenaikainen päättyminen ja tilapäinen työhön paluu

Vuorotteluvapaa keskeytyy automaattisesti enintään 18 päivää kestävän isyys- tai vanhempainvapaan ajaksi. Vapaa ei keskeytyksen johdosta kuitenkaan pidenny vastaavasti. Työsuhteen päättyminen vuorotteluvapaan aikana johtaa myös vapaan keskeytymiseen, koska vuorottelijalle ei ole enää työsuhdetta, josta voisi olla vapaalla. Elleivät vuorotteluvapaan ehdot ja edellytykset (esimerkiksi 90 päivän yhdenjaksoinen minimikesto) ole voimassa keskeytymishetkellä, maksettu vuorottelukorvaus peritään takaisin.

Mikäli vuorottelija palaa tilapäisesti työhön omalle työnantajalleen vapaan aikana, kuluu vuorotteluvapaa tällä ajalla.