Yrittäjäkäsite

Työttömyysturvalain mukaan yrittäjäksi katsotaan sellainen henkilö, joka

• päätointaan varten on yrittäjien eläkelain tai maatalousyrittäjien eläkelain mukaisesti velvollinen ottamaan sanottujen lakien mukaisen vakuutuksen
• työskentelee johtavassa asemassa osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään on vähintään 15 prosenttia tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 30 prosenttia osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta
• työskentelee osakeyhtiössä, jossa hänellä itsellään tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa on vähintään 50 % osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänimäärästä tai muutoin vastaava määräämisvalta
• vastaavalla tavalla työskentelee muussa yrityksessä tai yhteisössä, jossa hänellä tai hänen perheenjäsenillään tai hänellä yhdessä perheenjäsentensä kanssa katsotaan olevan edellä mainituissa kohdissa sanottua vastaava määräämisvalta (esimerkiksi kommandiittiyhtiössä vastuunalainen yhtiömies, avoimen yhtiön yhtiömies)
• toimii omalla toiminimellä tai ennakkoverolipulla (myös esimerkiksi toiminimen haltijan kyseisessä yhtiössä työskentelevä puoliso on työttömyysturvalain mukainen yrittäjä)

Omistusosuutta laskettaessa otetaan huomioon myös välillinen toisten yritysten ja yhteisöjen kautta tapahtuva omistaminen, jos henkilö tai hänen perheenjäsenensä tai henkilö yhdessä perheenjäsentensä kanssa omistaa väliyhteisöstä vähintään puolet tai heillä on vastaava määräämisvalta.

Henkilön katsotaan olevan johtavassa asemassa yrityksessä, jos hän on osakeyhtiön toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen tai jos hän osakeyhtiössä tai muussa yrityksessä tai yhteisössä on vastaavassa asemassa.Tällaiset henkilöt voivat siten saada palkansaajakassasta ansiopäivärahaa, ellei heidän omistuksensa ylitä säädettyjä rajoja.

Pelkästään prokura tai muu nimenkirjoitusoikeus ei tuota työttömyysturvalain mukaista johtavaa asemaa yhtiössä.

Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työskentelevän henkilön puoliso (myös avopuoliso) ja henkilö, joka on yrityksessä työskentelevälle henkilölle sukua suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu henkilön kanssa samassa taloudessa.

Jos perheenjäsenet asuvat eri osoitteissa ja taloudessa, estettä ansiopäivärahan maksamiselle ei määräysvallan puuttumisen takia ole. Aviopuolisoita, jotka välien rikkoontumisen takia asuvat erillään, ei pidetä puolisoina.

Esimerkkejä yrittäjäasemasta

Esimerkki 1:

Neiti A työskentelee C Oy:ssä mutta ei ole johtavassa asemassa. Hän omistaa yhtiön osakkeista 50 prosenttia. Neiti A on yrittäjä.

Esimerkki 2:

Rouva A työskentelee B Oy:ssä talousjohtajana. Rouva A omistaa 49 prosenttia yhtiön osakkeista ja on yrityksen hallituksen varajäsen. Rouva A ei osallistu säännöllisesti yrityksen hallituksen kokouksiin.
Rouva A:ta ei pidetä yrittäjänä.

Esimerkki 3:

Herra A työskentelee B Oy:ssä, jonka osakkeista hän omistaa 15 prosenttia. Herra A on B Oy:n toimitusjohtaja.
Herra A on yrittäjä, koska hän on työttömyysturvalain tarkoittamalla tavalla johtavassa asemassa, jolloin yrittäjämääritelmä täyttyy 15 prosentin omistusosuudella.

Esimerkki 4:

Rouva B työskentelee C Oy:ssä yrityksen toimitusjohtajana. Rouva B ei omista yrityksen osakkeita. Rouva B:n puoliso herra B omistaa yhtiöstä 10 prosenttia ja heidän samassa taloudessa asuvat lapsensa D ja C 10 prosenttia kumpikin.
Rouva B on yrittäjä, koska hän on johtavassa asemassa ja hänen perheenjäsenillään on 30 prosenttia yhtiön osakepääomasta.

Esimerkki 5:

Herra A on kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies. A:n määräysvaltaa ei ole rajoitettu yhtiösopimuksella.
Herra A:n lisäksi kommandiittiyhtiössä työskentelevät hänen vaimonsa Rouva A ja heidän tyttärensä Neiti A, jotka ovat äänettömiä yhtiömiehiä. Neiti A ei asu samassa taloudessa vanhempiensa kanssa.
Herra A:n lisäksi yrittäjänä on pidettävä Rouva A:ta, koska hänen perheenjäsenellään on riittävä määräysvalta yrityksessä. Koska neiti A ei asu vanhempiensa taloudessa, ei hän ole työttömyysturvalakia sovellettaessa perheenjäsen, eikä häntä voida pitää yrittäjänä pelkästään sen takia, että hän on äänetön yhtiömies.

Esimerkki 6:

Puolisot A ja B ovat avoin yhtiö C:n yhtiömiehiä, eikä heidän määräysvaltaansa ole rajoitettu yhtiösopimuksella.
Molempia pidetään yrittäjinä vaikka yhtiössä olisi muitakin yhtiömiehiä.

Perheenjäsenten yrittäjyys

Työttömyysturvalaissa on määritelty ns. satunnaisen yrittäjän käsite. Satunnaisella yrittäjällä tarkoitetaan perheyrityksessä alle 6 kuukautta työskentelevää perheenjäsentä, joka ei itse omista osuuksia yrityksestä eikä toimi esim. sen hallituksen jäsenenä. Kun kyseessä on satunnainen yrittäjä, hänet voidaan katsoa työttömäksi, vaikka yritystoimintaa ei olisikaan lopetettu tai keskeytetty neljän kuukauden ajaksi. Häntä käsitellään siten samalla tavalla kuin palkansaajaan rinnastettavaa sekä luonnonolosuhteista johtuen kausiluontoista yrittäjää.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palkkatyöstä työttömäksi jäänyt henkilö voi työskennellä enintään kuusi kuukautta perheyrityksessä niin, että työskentelyn jälkeen hän saa edelleen palkansaajan päivärahaa edellyttäen tietysti, ettei 500 päivän enimmäismäärä ole täyttynyt.

Jos osuuskunnassa on enintään kuusi jäsentä katsotaan heidät kaikki yrittäjiksi, koska heillä katsotaan olevan yli 15 prosenttia määräysvallasta. Jos jäseniä on seitsemän tai enemmän, ei ketään voida katsoa yrittäjiksi vaikka he olisivat osuuskunnan hallituksen jäseniä.

Perheenjäsenten omistus huomioidaan myös osuuskunnissa, joten yrittäjäasema voi osakunnassa työskentelevän henkilön osalta muodostua myös yli kuusi jäsenisessä osuuskunnassa, jos perheenjäseniä on saman osuuskunnan jäseninä niin, että yhteensä määräysvalta osuuskunnassa on vähintään 30 prosenttia.

Jos yksityisen elinkeinonharjoittajan perheenjäsen työskentelee elinkeinonharjoittajan palveluksessa, on elinkeinonharjoittajan perheenjäsen yrittäjä, koska elinkeinonharjoittajalla on yksin yritystoimintaa koskeva määräysvalta.