Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Syrjinnän kiellosta säädetään työsopimuslaissa sekä yhdenvertaisuuslaissa, joka on syrjinnän kieltoa säätelevä yleislaki. Työsopimuslaissa on myös tasapuolista kohtelua koskeva säännös.

Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan mm. työhönottoperusteisiin, työoloihin, työehtoihin, uralla etenemiseen ja koulutukseen. Soveltamisalaan kuuluvat myös jäsenyys ja toiminta työntekijä- ja työnantajajärjestöissä.

Syrjinnällä tarkoitetaan

• sitä, että jotakuta kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta toista, on kohdeltu tai kohdeltaisiin vertailukelpoisessa tilanteessa (välitön syrjintä)
• sitä, että näennäisesti puolueeton säännös, peruste, tai käytäntö saattaa jonkun erityisen epäedulliseen asemaan muihin vertailun kohteena oleviin nähden, paitsi jos säännöksellä, perusteella tai käytännöllä on hyväksyttävä tavoite ja tavoitteen saavuttamiseksi käytetyt keinot ovat asianmukaisia ja tarpeellisia (välillinen syrjintä)
• henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri (häirintä)
• ohjetta tai käskyä syrjiä

Työsopimuslaissa säädetään, ettei työntekijää saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eriarvoiseen asemaan iän, terveydentilan, vammaisuuden, kansallisen tai etnisen alkuperän, kansalaisuuden, sukupuolisen suuntautuneisuuden, kielen, uskonnon, mielipiteen, perhesuhteiden, ammattiyhdistystoiminnan, poliittisen toiminnan tai muuhun näihin verrattavan seikan vuoksi.

Työntekijän asettaminen ilman hyväksyttävää perustetta eriarvoiseen asemaan myös muun sellaisen seikan vuoksi, mitä ei ole luettelossa mainittu, on kiellettyä.

Eri asemaan asettamiselta edellytetään perusteltua työhön liittyvää painavaa syytä. Toisiinsa verrattavia työntekijöitä on samanlaisissa tilanteissa kohdeltava yhdenvertaisesti. Säännöstä on sovellettava sekä työsuhteen aikana että työsopimusta päätettäessä.

Esimerkiksi määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsopimuksen keston tai työajan pituuden vuoksi soveltaa epäedullisempia työehtoja kuin muissa työsuhteissa, ellei se ole perusteltua asiallisista syistä. Esimerkiksi määräaikaisen työntekijän palkka ei saa pelkästään työsuhteen keston perusteella määräytyä tuntipalkkana, jos muiden työntekijöiden palkka määräytyy kuukausipalkkana.

Tasapuolisen kohtelun vaatimuksesta voidaan poiketa vain hyväksyttävästä syystä. Tällainen oikeus on esimerkiksi silloin, kun jonkun työntekijän eri asemaan asettamiselle on hänen työnsä luonteesta tai työolosuhteista johtuva hyväksyttävä syy.

Työnantajan on oltava toiminnassaan johdonmukainen siten, että esimerkiksi varoitus-, hoitoonohjaus-, työaika- ja vuosilomakäytäntöä sovelletaan yhdenvertaisesti.

Myös palkkauksessa on noudatettava tasapuolisuutta. Esimerkiksi samaa tai samankaltaista työtä tekevälle tulee maksaa samaa palkkaa, ellei erisuuruisen palkan maksamiseen ole hyväksyttävää syytä. Tällainen syy voi olla esimerkiksi pitempi työkokemus ao. töistä. Tasapuolisuuteen kiinnitetään huomiota myös työsuhteen päättämisperusteita arvioitaessa.

Jos työntekijä epäilee, ettei häntä kohdella tasavertaisesti muiden työntekijöiden kanssa, kannattaa kysyä työnantajalta perustetta sille, miksi häntä kohdellaan muiden kanssa eri tavalla. Tämän jälkeen voi selvityttää luottamusmiehellä, onko eriarvoiseen asemaan asettamiseen ollut asiallinen syy.