Irtisanomisaika ja vuosiloma

Työnantaja voi määrätä työntekijän vuosilomalle irtisanomisaikana, jos työnantajalla olisi muutoin oikeus määrätä työntekijä tuolloin lomalle. Työnantajan tulee tällöin noudattaa esimerkiksi laissa säädettyä ilmoitusaikaa ja loman sijoittamista lomakausiin koskevia säännöksiä.

Jos työntekijä haluaa pitää kaikki ansaitsemansa lomat tai osan niistä ennen työsuhteen päättymistä, asiasta on sovittava työnantajan kanssa. Työntekijä ei siis tässäkään tapauksessa voi itse määrätä lomistaan. Vuosiloman pitämistä koskevan sopimuksen voi tarvittaessa tehdä kirjallisesti ("vuosilomista on sovittu, että työntekijä pitää kaikki ansaitsemansa lomat ennen työsuhteen päättymistä").

Vuosiloman pitäminen irtisanomisaikana saattaa olla taloudellisesti lomakorvausta edullisempi vaihtoehto sellaiselle työntekijälle, joka tietää jäävänsä työttömäksi. Työsuhteen päättyessä maksamatta oleva lomakorvaus jaksotetaan työttömyysturvalain säännösten mukaan eikä oikeutta työttömyysturvaan vastaavalta ajalta ole.

Pitämättömistä lomista työntekijällä on oikeus saada lomakorvaus työsuhteen päättyessä.

Jos työntekijä pitää lomansa ennen työsuhteen päättymistä, hänellä on työehtosopimusten mukaan yleensä oikeus lomarahaan, vaikka hän ei palaisikaan töihin.

Esimerkki

Työntekijän irtisanomisaika on 1.6. - 1.9. Työntekijällä on pitämättä koko edellisenä lomanmääräytymisvuonna (1.4. - 31.3.) ansaittu vuosiloma 30 päivää sekä samana lomanmääräytymisvuonna 1.4. - 1.9. ansaittu loma 13 päivää. Työnantaja voi määrätä työntekijän pitämään irtisanomisaikana edellisenä lomanmääräytymisvuonna ansaittu kesäloma yhteensä 24 päivää, koska kesälomakausi on 2.5. - 30.9. Sen sijaan 6 päivän talvilomasta ja 1.4. - 1.9. ansaitusta lomasta on maksettava lomakorvaus.