Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste

Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on ensisijainen työsopimuksen muoto. Määräaikainen työsopimus saadaan tehdä vain silloin, kun siihen on perusteltu syy kuten työn luonne, sijaisuus tai muu näihin verrattava sekä muu yrityksen toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä peruste.

Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, työsopimusta ei saa tehdä määräaikaisena. Esimerkiksi viittomakielen tulkin tai taitoluisteluvalmentajan kanssa ei saa tehdä määräaikaista työsopimusta, jos työtä on tarjolla toistuvasti vähintään yhdeksäksi kuukaudeksi vuodessa. Sama koskee samankaltaisia projekteja.

Määräaikaisen työsopimuksen tekemisen tarkoituksena ei saa olla työntekijän irtisanomissuojan kiertäminen. Tämän vuoksi myös ensimmäisen määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tulee olla lain tarkoittama perusteltu syy.

Työnantajan on kerrottava työntekijälle määräaikaisuuden peruste työsopimusta tehtäessä. Peruste on lisäksi kirjattava työsopimukseen. Jos näin ei ole tapahtunut, kannattaa kysyä työnantajalta perustetta ja sen jälkeen tarkistuttaa oikeellisuus luottamusmieheltä, joka voi tarvittaessa olla yhteydessä liittoon. Työnantajalla on näyttötaakka siitä, että yrityksellä on ollut perusteltu syy tehdä määräaikainen sopimus.

Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Työsopimuksen päättämiseen täytyy tällöin olla irtisanomisperuste.

Esimerkki 1

Työntekijän kanssa oli tehty kolme toisiaan seuraavaa määräaikaista vuoden kestänyttä sopimusta. Työnantaja perusteli määräaikaisuutta toiminnan vakiintumattomuudella. Koska työnantaja oli harjoittanut maahantuontia kymmeniä vuosia, työnantajalla ei katsottu olleen työsopimuslain tarkoittamaa perusteltua syytä. Työsopimusta pidettiin tämän vuoksi toistaiseksi voimassa olevana.

Esimerkki 2

Taitoluistelijavalmentaja oli vuosia määräaikaisessa työsuhteessa siten, että työsopimus tehtiin aina 1.9. - 30.5. Oikeus totesi työsopimuksen olevan toistaiseksi voimassa oleva, koska työnantajalla oli tarjota työtä yhdeksäksi kuukaudeksi joka vuosi.

Esimerkki 3

Sosiaalialan järjestö oli tehnyt aluesihteerinsä kanssa kolme peräkkäistä määräaikaista työsopimusta. Työnantaja vetosi rahoituksen epävarmuuteen ja töiden uudelleenjärjestelyyn. Työtuomioistuin totesi, ettei määräaikaisuuteen ollut perustetta, koska aluesihteeriä palkattaessa oli vakinaistettu muita aluesihteereitä. Mistään selkeärajaisesta töiden uudelleenjärjestelystä ei myöskään ollut näyttöä.