Cache updated at: 14:36:24, 19-04-14
Ota yhteyttä
Sähköinen asiointi

Kilpailukieltosopimus

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia kilpailukiellosta, jos siihen on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvä erityisen painava syy. Rajoitus voi koskea työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen lakattua uusi työsopimus sellaisen yrityksen kanssa, joka harjoittaa aikaisemman työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa.

Sopimuksella voidaan rajoittaa myös työntekijän oikeutta työsuhteen päätyttyä harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuun aikaisemman työnantajan kanssa.

Kilpailukieltosopimus on sallittu yleensä silloin, kun työtehtävät liittyvät tuotekehitys- tai tutkimustoimintaan tai muuhun sellaiseen toimintaan ja työnantajalla on sellaista toimintaa tai osaamista, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole käytössä.

Myös yrityksen asiakkaiden suojelemiseksi kilpailukielto voi olla sallittua. Kysymys on siten kilpailullisesti tärkeän tietotaidon tai muutoin suojattavan tiedon suojaamisesta. Pelkkä pyrkimys rajoittaa kilpailua ei näin ollen ole hyväksyttävä syy sopimuksen tekemiselle.

Myöskään se, että työntekijä on tietyn alan yrityksessä töissä (esim. it-alan yritys), ei automaattisesti oikeuta tekemään kilpailukieltosopimusta. Kilpailukielto on yleensä perusteltua vain melko korkeassa asemassa olevilla työntekijöillä.

Jos työnantajalla on olemassa erityisen painava syy, kilpailukielto voidaan sopia korkeintaan kuuden kuukauden ajaksi. Jos työntekijä on saanut kohtuullisen korvauksen sidonnaisuudestaan, työsuhteen jälkeinen kilpailukieltoaika voi olla enintään vuosi.

Kilpailukielto ja sopimussakko

Jos kilpailukieltoon on liitetty sopimussakko, se ei saa ylittää työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneiden kuuden kuukauden palkkaa. Jos sopimussakosta ei ole sovittu, työntekijä on velvollinen korvaamaan kilpailukiellon rikkomisesta aiheutuneen vahingon.

Työnantajan on näytettävä yritykselle aiheutunut vahingon määrä sekä se, että vahinko on aiheutunut kilpailukiellon rikkomisesta.

Kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä kuten taloudellisista ja tuotannollisista syistä.

Kilpailukielto on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin edellä mainittuja rajoituksia. Kilpailukieltoa voidaan myös sovitella, jos sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen. Jos työntekijä rikkoo kilpailukieltosopimusta ja joutuu maksamaan vahingonkorvausta työnantajalleen, hän saa vähentää maksetun vahingonkorvauksen verotuksessaan.

Muista:

  • vaikka kilpailukieltosopimusta voidaan kohtuullistaa tai julistaa mitättömäksi, on aina ennen sopimuksen tekemistä tarkoin mietittävä, mihin on sitoutumassa

  • kilpailukielto ei ole voimassa, jollei siitä ole nimenomaisesti sovittu

  • työntekijällä ei työsuhteen aikana ole mitään velvollisuutta suostua kilpailukieltoon

  • kilpailukielto on mitätön siltä osin kuin se on tehty vastoin edellä mainittuja rajoituksia. Kilpailukieltoa voidaan lisäksi sovitella, jos sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen.
MO
 
Jaa tämä artikkeli »
Oliko tämä artikkeli sinulle hyödyllinen?
Ei Kyllä

TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry | Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki | p. (09) 613 231 f. (09) 6132 3202 | Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. | Käyttöehdot | Sivukartta