Työehtosopimus takaa työntekijälle lainsäädäntöä paremmat edut

Työehtosopimus syntyy yleensä työntekijäliiton esim. ERTOn aloitteesta. Sopimus tehdään työnantajaliiton tai yksittäisen työnantajan kanssa tiettyä alaa (huolinta, kuljetus, tietotekniikan palvelut, terveyspalveluala jne.) tai ammattiryhmää varten. Työehtosopimus voidaan tehdä myös yksittäistä työpaikkaa varten (esim. SPR).

Sopimuksessa sovitaan niistä palkka- ym. ehdoista, joita kyseisellä alalla on vähintään noudatettava. Työntekijän oikeus esimerkiksi lomaraha/lomaltapaluurahaan ja äitiysajan palkkaan sekä oikeus palkankorotukseen perustuu yleensä työehtosopimuksen määräyksiin. Oman alan työehtosopimukseen kannattaakin näin ollen aina tutustua, jotta mitään etuja ei jäisi saamatta.

Yrityksen toimiala määrää yleensä noudatettavan työehtosopimuksen. Mitään ”yleistä työehtosopimusta” ei siten ole olemassa. On myös aloja, joilla ei (vielä) ole työehtosopimusta kuten mainostoimistot ja pieneläinklinikat.

Jos alalla ei ole työehtosopimusta, tulisi sopia työnantajan kanssa, että työsuhteessa noudatetaan ERTOn ja Erityispalvelujen Työnantajaliiton välistä runkosopimusta sekä ao. alan vähimmäispalkkasuositusta, jos sellainen on annettu. ERTO antaa vähimmäispalkkasuositukset mainostoimistoihin sekä toimistoalalle.

Työehtosopimus voi olla yleissitova tai ns. normaalisitova. Jos työehtosopimus on yleissitova, sitä on kaikkien kyseisen alan työnantajien noudatettava, olivatpa nämä järjestäytyneitä tai eivät (”villejä”). Jos työehtosopimus ei ole yleissitova, se sitoo vain ao. alan työnantajaliittoon järjestäytyneitä työnantajia.

Työnantaja voi myös vapaaehtoisesti tai sovittuaan siitä työtekijän kanssa noudattaa tiettyä työehtosopimusta (esim. mainostoimistossa sovitaan, että sovelletaan ERTOn runkosopimusta). Yleissitovuus ratkaistaan yleissitovuuden vahvistamislautakunnassa. ERTOn työehtosopimuksista ovat yleissitovia: