Työtodistus

Työsuhteen päättyessä työnantajan on annettava työntekijällä työtodistus, jos hän sitä pyytää. Työtodistusta on siis aina pyydettävä. Työtodistusta voi pyytää suppeampana tai laajempana. Ensiksi mainitussa tapauksessa todistukseen merkitään vain työsuhteen kestoaika ja työtehtävät.

Työtehtävät on yksilöitävä riittävän tarkasti. Jos todellisia työtehtäviä ei ole ilmoitettu, työnantaja voidaan velvoittaa antamaan oikaistu työtodistus. Kestoaika merkitään todellisena. Työtodistukseen ei näin ollen saa merkitä esimerkiksi perhevapaita eikä muitakaan poissaoloja, jos työsuhde on näiden aikana jatkunut keskeytyksittä.

Jos työtodistus annetaan laajempana, siihen merkitään myös työsuhteen päättymisen syy ja arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työntekijän työtaitoa ja käytöstä voidaan arvioida esimerkiksi asteikolla kiitettävästä heikkoon.

Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi.

Työnantaja on velvollinen antamana työntekijälle työtodistuksen 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Velvollisuutta antaa todistus työntekijän työtaidosta ja käytöksestä ei kuitenkaan enää ole 5 vuoden kuluttua työsuhteen päättymisestä. Työntekijällä on lisäksi viiden vuoden kuluessa oikeus saada työsopimuksen päättymisen syyllä täydennetty uusi työtodistus, vaikka työntekijä ei olisikaan ensin pyytänyt ko. mainintaa.

Työnantaja, joka kieltäytyy antamasta työtodistusta, voidaan tuomita sakkorangaistukseen.

Työsuhteen kestäessä työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa ns. väliaikaista työtodistusta. Työnantaja ja työntekijä voivat tietysti sopia väliaikaisen työtodistuksen antamisesta.