Loman pitäminen

Lomapäivät

Vuosilomaa pidettäessä sitä kuluttavat vain arkipäivät. Vuosilomalain mukaan arkipäiviä ovat kaikki muut päivät paitsi sunnuntait, kirkolliset juhlapäivät, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, juhannusaatto, pääsiäislauantai ja vapunpäivä. Lauantai katsotaan arkipäiväksi, joten se kuluttaa lomaa. Jos työntekijä pitää lomaa kokonaisen viikon maanantaista sunnuntaihin, lomaa kuluu kuusi päivää, eli päivät ma-la kuluttavat lomaa riippumatta siitä, tekeekö työntekijä koskaan töitä lauantaina.

Ns. lauantaisääntöä laki ei tunne. Ainoastaan vuosiloman ajankohta ratkaisee sen, kuinka monta lauantaita lomaan kuuluu. Lomaan ei siis tarvitse sisältyä tiettyä määrää lauantaipäiviä.

Esimerkkejä

Työntekijä piti vuosilomaa 11.-17.2.2008 (ma-su). Kyseisellä viikolla kaikki muut päivät olivat arkipäiviä paitsi sunnuntai. Lomaa kului kuusi päivää: Päivät maanantaista lauantaihin kuluttivat lomaa, mutta sunnuntai ei.

Työntekijä piti lomaa 17.3.-30.3.2008. Kyseisille viikoille sattuivat pääsiäisen pyhät. Pitkäperjantai ja 2. pääsiäispäivä eivät kuluttaneet lomaa, koska ne ovat kirkollisia juhlapäiviä. Pääsiäislauantai ei kuluttanut lomaa, koska se ei vuosilomalain mukaan ole arkipäivä. 23.3. ja 30.3. eivät kuluttaneet lomaa, koska ne ovat sunnuntaipäiviä. Lomaa kului yhteensä yhdeksän päivää.

Työntekijä pitää vuosilomaa 16.6.-22.6.2008. Kyseisellä viikolla on juhannus. Juhannusaatto ei vuosilomalain mukaan ole arkipäivä. Juhannuspäivä taas on kirkollinen juhlapäivä. Näin ollen juhannusviikolla arkipäiviä ovat ainoastaan päivät ma-to ja lomaa kuluu siten neljä päivää.

Lomakausi

Lomakausi alkaa 2.5. ja päättyy 30.9. Vuosilomasta 24 päivää annetaan lomakaudella (kesäloma) ja sen ylittävä osa ajalla 1.10. - 30.4. (talviloma).

Loman ajankohta

Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen (esim. luottamusmiehelle) vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Työnantajan on lisäksi noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittelussa.

Työnantajan on kuultava työntekijää ennen loman määräämistä. Ellei loman ajankohdasta päästä yksimielisyyteen, työnantaja määrää, milloin loma pidetään.

Kesä- ja talviloma on annettava pääsääntöisesti yhdenjaksoisina. 12 arkipäivää ylittävä kesäloman osuus voidaan jakaa pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa, jos jakaminen on välttämätöntä työn käynnissä pitämiseksi.

Lomasta on ilmoitettava työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, on loman ajankohta kuitenkin ilmoitettava työntekijälle vähintään kaksi viikkoa ennen loman alkamista.

Vuosiloman sijoittaminen työntekijän vapaajaksolle

Työnantaja ei saa määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä ilman työntekijän suostumusta, jos tämä johtaa lomapäivien lukumäärän vähenemiseen. Kolmea päivää tai sitä lyhyempää lomanosaa ei saa ilman työntekijän suostumusta sijoittaa niin, että yksikään lomapäivistä sattuisi työntekijän työvuoroluettelon mukaiseksi vapaapäiväksi.

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiys- tai isyysvapaan ajaksi. Jos vuosilomaa ei voida antaa äitiys- tai isyysvapaan vuoksi lomakautena, on loma annettava kuuden kuukauden kuluessa äitiys- tai isyysvapaan päättymisestä.

Sairastuminen lomalla

Jos työntekijä on lomansa alkaessa sairauden tai synnytyksen vuoksi työkyvytön ja hän on ilmoittanut siitä työnantajalle, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

Jos työntekijä sairastuu loman aikana ja on työkyvytön yli seitsemän päivää, tämän ylittävää aikaa ei lueta lomaksi, jos työntekijä sitä viivytyksettä pyytää. Pyyntö on ehdottomasti esitettävä välittömästi eikä vasta työhön palattua. Työkyvyttömyys on tarvittaessa osoitettava luotettavalla selvityksellä, yleensä lääkärintodistuksella.