Cache updated at: 14:01:02, 21-12-14
Ota yhteyttä
Sähköinen asiointi

Vuosiloman ansaitseminen

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa lomanmääräytymisvuodelta, joka on aina 1.4. - 31.3. Jos työsuhde on kestänyt 31.3. mennessä alle vuoden, vuosilomaa on ansaittu 2 arkipäivää, tai jos työsuhde on 31.3. mennessä kestänyt yli vuoden, vuosilomaa on ansaittu 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Puolikkaat lomapäivät pyöristetään aina ylöspäin.

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa koko lomanmääräytymisvuoden ajan joko 2 tai 2,5 arkipäivää jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijä ei voi ansaita osaa vuodesta 2 arkipäivää kuukaudessa ja osaa 2,5 arkipäivää kuukaudessa. Jos työsuhteen kesto ylittää vuoden kesken lomanmääräytymisvuoden (1.4. - 31.3.), työntekijä ansaitsee koko kyseisen lomanmääräytymisvuoden ajalta vuosilomaa 2,5 arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta.

1.4.-31.3. välisenä aikana työntekijä ansaitsee vuosilomaa lomanmääräytymisvuoden päättymistä seuraavaa kesää ja talvea varten. Esimerkiksi lomanmääräytymisvuoden 1.4.2011-31.3.2012 välisenä aikana ansaittu vuosiloma on tarkoitettu pidettäväksi kesällä 2012 ja sitä seuraavana talvena.

Osassa työehtosopimuksista on sovittu vuosilomalakia pidemmästä lomasta. Voi olla sovittu esimerkiksi, että kokeneemmat työntekijät ansaitsevat lomaa kolme päivää täyttä lomanmääräytymisvuotta kohti, jolloin vuodessa kertyy vuosilomaa 36 päivää vuosilomalain mukaisen 30 päivän sijaan. Kannattaa siis tarkistaa, onko omalla alalla työehtosopimuksessa sovittu loman pituuden osalta vuosilomalaista työntekijän eduksi poikkeavasti.

Esimerkkejä

Työsuhde alkoi 1.2.2008. Työntekijä ansaitsi lomaa 2 pv/kk ajalla 1.2. - 31.3.2008 (yhteensä 2 x 2 pv = 4 pv.), koska työsuhde oli kestänyt 31.3.2008 mennessä alle vuoden. 1.4.2008 lukien lomaa kertyy 2,5 pv/kk edellyttäen, että työsuhde kestää 31.1.2009 saakka (jolloin työsuhde on kestänyt vuoden). Näin ollen koko lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2008 - 31.3.2009 kertyy 2,5 arkipäivää/kk, vaikka työsuhdetta tulee vuosi täyteen vasta lomanmääräytymisvuoden loppupuolella.
Jos 1.2.2008 alkanut työsuhde päättyisi jo esim. 31.12.2008, ansaitsisi työntekijä lomaa vain 2 pv/kk koko työsuhteen ajan, koska työsuhde ei kestänyt vähintään vuotta.
Jos työsuhde olisi alkanut 1.4.2008, työntekijä ansaitsisi lomaa heti 2,5 pv/kk edellyttäen, että työsuhde kestäisi vähintään 31.3.2009 saakka eli kokonaisen vuoden.

Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Työntekijä ansaitsee vuosilomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Työntekijän täysi lomanmääräytymiskuukausi määräytyy joko ns. 14 päivän säännön tai ns. 35 tunnin säännön perusteella. 14 päivän sääntöä on pidettävä pääsääntönä. Säännön valinta ratkeaa työsopimuksen mukaisen työajan perusteella. Jos työajasta ei ole sovittu, ratkaisevaa on se, millainen työntekijän työaika on käytännössä vakiintuneesti ollut. Sääntöjä ei sovelleta rinnakkain.

Ns. 14 päivän ansaintasääntö

Sääntö koskee työntekijöitä, jotka tekevät työtä säännöllisen työajan puitteissa vähintään 14 päivänä kuukaudessa. Työpäivien pituudella ei ole merkitystä. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy yhteensä vähintään 14 työpäivää tai työssäolopäivien veroista päivää.

Ns. 35 tunnin ansaintasääntö

Työntekijä, joka ei työsopimuksen perusteella työskentele joka kuukausi 14 työpäivää, mutta säännöllinen työaika on kuitenkin yli 35 tuntia kuukaudessa, ansaitsee vuosilomaa niiltä kalenterikuukausilta, joina hänelle kertyy työtä tai työssäolon veroista aikaa vähintään 35 tuntia.

Esimerkkejä

Työntekijä on sopimuksen mukaan töissä viitenä päivänä viikossa. Hänen kohdallaan tulee sovellettavaksi ns. 14 päivän ansaintasääntö. Eräänä kuukautena hän oli osan kuukaudesta hoitovapaalla (ei työssäolon veroista aikaa) siten, että hän oli töissä tuona kuukautena vain 40 tuntia yhteensä viitenä päivänä. Vaikka hän oli vähintään 35 tuntia töissä, hän ei ansaitse vuosilomaa kyseiseltä kuukaudelta, koska hän on 14 päivän säännön piirissä, eikä sääntöjä sovelleta rinnakkain.

Opiskelija tekee opintojensa ohessa osa-aikaista työtä siten, että hänelle kertyy kuukausittain yleensä noin 10 seitsemän tunnin mittaista työpäivää. Työtä on kuukaudessa siten noin 70 tuntia. Työntekijä ansaitsee vuosilomaa 35 tunnin ansaintasäännön perusteella. Kun työntekijä eräänä kuukautena teki vain 3 työpäivää eli yhteensä 21 tuntia, hänelle ei kertynyt vuosilomaa tuona kuukautena.

Työntekijän oikeus vapaaseen

Työntekijälle, joka sopimuksen mukaan tekee töitä kaikkina kalenterikuukausina alle 14 päivää tai 35 tuntia, ei kerry vuosilomaa. Hänellä on työsuhteen kestäessä kuitenkin oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jona hän on ollut työsuhteessa. Työntekijä voi itse valita käyttääkö hän oikeuttaan vapaaseen vai ei. Vapaan ajalta maksetaan lomakorvaus, jonka suuruus on 9 % tai 11,5 % edellisen lomanmääräytymisvuoden ansioista. Prosentin suuruus riippuu työsuhteen kestosta.

Työntekijälle, joka on tehnyt samalle työnantajalle työtä peräkkäisillä tai lyhyin keskeytyksin peräkkäisillä määräaikaisilla työsopimuksilla on halutessaan oikeus saada vapaata 2 pv/2,5 pv / lomamääräytymiskuukausi (riippuen työsuhteiden yhteiskestosta) siltä osin kuin lomaa ei ole pidetty. Tässäkin tapauksessa on työntekijän oma valinta, käyttääkö hän oikeuttaan vapaaseen vai ei. Jos työntekijä tekee saman työnantajan kanssa peräkkäisiä määräaikaisia työsopimuksia, työnantajan kanssa voi pyrkiä sopimaan, että vuosilomia ei makseta lomakorvauksena vaan että ne seuraavat uuteen työsuhteeseen.

Työntekijän on ilmoitettava halustaan käyttää oikeuttaan vapaaseen ennen lomakauden alkua (lomakausi alkaa 2.5.). Vapaan antamiseen noudatetaan vastaavia periaatteita kuin vuosiloman antamiseen.

Vuosilomalain mukaan vuosilomaa ansaitaan seuraavasti:

Työpäivät tai työssäolon veroiset päivätTyösuhde kestänyt alle vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessäTyösuhde kestänyt yli vuoden lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä
Kaikki lomanmääräytymisvuoden kuukaudet sisältävät vähintään 14 työpäivää tai niihin rinnastettavaa päivää 2 pv/kk 2,5 pv/kk
Työntekijä on sopimuksen mukaan töissä niin harvoina päivinä, että kaikki tai osa lomanmääräytymisvuoden kuukausista sisältää alle 14 työpäivää tai niihin rinnastettavaa päivää. Vuosilomaa kertyy niiltä kuukausilta, joina työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia 2 pv/kk 2,5 pv/kk
Työntekijä tekee sopimuksen mukaan töitä kaikkina kalenterikuukausina alle 14 työpäivää ja alle 35 tuntia Loman sijasta oikeus vapaaseen 2pv/kk Loman sijasta oikeus vapaaseen 2 pv/kk

Työssäolon veroinen aika

Työssäolon lisäksi työssäolon veroinen aika kerryttää vuosilomaa vuosilomalain mukaisissa puitteissa. Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Tällainen poissaolo on kyseessä esimerkiksi silloin, kun työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkan työnteon estyessä työnantajasta tai jostain ulkoisesta syystä johtuen.

Vuosilomalaissa on lista työtunneista/työpäivistä, jotka luetaan työssäolon veroisiksi vuosiloman ansainnan kannalta. Työssäolon veroista aikaa ovat esimerkiksi 

  • oma vuosiloma

  • poissaolo sairauden, tapaturman ja lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi enintään 75 työpäivän ajan lomanmääräytymisvuotta kohti. Jos poissaolo kestää pidempään, vuosiloman ansainta lakkaa. Jos poissaolo jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, pidetään kyseisen poissaolon osalta työssäolopäivien veroisina yhteensä enintään 75 päivää. 75 työpäivän enimmäispituus ei siis ala alusta lomanmääräytymisvuoden vaihtuessa.

  • erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa sekä tilapäinen hoitovapaa ja poissaolo pakottavista perhesyistä kokonaisuudessaan. Hoitovapaan aikana työntekijä ei ansaitse vuosilomaa.opintovapaa enintään 30 työpäivän ajan lomamääräytymisvuodessa edellyttäen, että työntekijä palaa töihin opintovapaan päättyessä

  • lomautusaika enintään 30 työpäivää kerrallaan. Jos lomautus toteutetaan työaikaa lyhentämällä, vuosilomaa kertyy enintään kuuden kuukauden ajan kerrallaan. Jos lyhennetty työviikko jatkuu uuden lomanmääräytymisvuoden puolelle, kuuden kuukauden vuosiloman ansaintajakso alkaa uudestaan. 

14 päivän säännön osalta työssäolon veroisten työpäivien pituudella ei ole merkitystä, aivan kuten ei ole työssäolopäivienkään pituudella. 35 tunnin säännön piirissä olevien osalta työssäolon veroista aikaa ovat kaikki ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaan olisi ollut töissä ilman poissaoloa.

Esimerkki

Työntekijän työsuhde on alkanut 1.1.2006. Häneen sovelletaan 14 päivän lomanansaintasääntöä. Hän on ollut 1.4.2011-30.8.2012 sairauslomalla ja palannut töihin 1.9.2012 lähtien.

Työntekijälle on kertynyt vuosilomaa sairausloman aikana 75 työpäivän ajan. Koska työntekijän työaika on töissä ollessa ma-pe, viikossa on viisi työpäivää. 75 työpäivää on täyttynyt sairausloman aikana 19.7.2011. Sen jälkeen työntekijä ei enää ansaitse sairausloman aikana vuosilomaa. Palattuaan töihin työntekijä alkoi ansaita lomaa normaalisti.

Työntekijälle on kertynyt lomanmääräytymisvuonna 1.4.2011-31.3.2012 vuosilomaa seuraavasti: Huhti-, touko- ja kesäkuu 2012 kerryttivät vuosilomaa normaalisti. Heinäkuussa 2012 työntekijä on vielä ansainnut lomaa, koska 75 työssäolon veroista päivää täyttyi vasta 19.7.2012, joten heinäkuussa on 14 työssäolon veroista päivää. Elokuulta työntekijä ei ansainnut vuosilomaa lainkaan. Syyskuussa 2012 työntekijän palattua töihin loman ansainta palautui normaaliksi. Työntekijälle on siis kertynyt vuosilomaa yhteensä 27,5 päivää (11 x 2,5 = 27,5).

MO

 
Jaa tämä artikkeli »
Oliko tämä artikkeli sinulle hyödyllinen?
Ei Kyllä

TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO

Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry | Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki | p. (09) 613 231 f. (09) 6132 3202 | Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen. | Käyttöehdot | Sivukartta