Itsensä työllistäjä - liity jäseneksi!

Itsensä työllistäjät saavat pääosin samat edut kuin työsuhteisillakin on: esimerkiksi matkustajavakuutuksen, neuvontapalvelut sekä oikeuden osallistua koulutuksiin ja jäsenyhdistysten tilaisuuksiin. Lisäksi itsensä työllistäjille on otettu vastuuvakuutus 1.1.2017 alkaen. Se kattaa vahingot, jos jotain sattuu vaikkapa toimeksiantajan omaisuudelle.

Ainoa ero perinteisten jäsenten etuihin on se, että ERTO ei hoida itsensä työllistäjien riitoja, koska heillä ei ole työsuhdetta. Itsensä työllistäjä voi kuitenkin välillä olla työsuhteessa, jolloin hän saa apua myös työsuhdeasioissa.

Työn teettäjä ja tekijä eivät voi päättää kuka on itsensä työllistäjä, vaan päätös perustuu kokonaisarviointiin. Palkansaajakeskusjärjestön määrittelyssä arvioidaan mm. sitä, onko velvoite tehdä työ henkilökohtaisesti vai voiko lähettää toisen tekemään työn, ja maksetaanko vain työn tulos eli työsuoritteesta. Palkkaperuste ei yksin määrittele yrittäjäksi, sillä puhdas provisiopalkka tunnetaan myös työsuhteessa.

Asianajopalveluita itsensä työllistäjälle

ERTO ja asianajotoimisto Surakka & Surakka ovat sopineet, että jäsenenä olevat itsensä työllistäjät voivat maksutta soittaa asianajajalle alkuneuvotteluun. Mikäli juttu ei selviä alkuneuvottelussa ja yhdessä katsotaan tarvittavan jatkoselvittelyä, jäsenet saavat asianajopalveluita ko. toimistolta edulliseen hintaan, joka sovitaan tapauskohtaisesti. Jatkoselvittelyn maksaa jäsen itse.

Yhteystiedot:

Juha-Pekka Vatanen (Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.)

Asianajotoimisto Surakka Oy
Koulukatu 20, 80100 Joensuu
puh. (013) 252 7700 fax (013) 252 7710
sähköposti: Tämä sähköpostiosoite on suojattu spamboteilta. Tarvitset JavaScript-tuen nähdäksesi sen.
www.heikkisurakka.com

ERTOn työsuhdeneuvonta

ERTOssa tiedetään edustamiemme alojen palkkataso alueittain ja tehtävien mukaan. 

Verojen osalta kannattaa aina olla yhteydessä verottajaan myös verokortin takia. Käytännön kirjanpito kannattaa teettää tilitoimistolla. Eläke määräytyy yleensä kk-yrittäjätulon perusteella. Monesti rinnalla on myös työsuhde.

ERTOn työttömyyskassan jäsenenä voi olla 18kk yrittäjätoiminnan alusta. Sen jälkeen täytyy liittyä yrittäjäkassaan.

Oman työn hinnoittelu

Oman työn hinnoittelussa pitää huomioida monia kulueriä:

  • arvonlisävero ja työnantajamaksut (vakuutukset, eläketurva, työterveyshuolto)
  • materiaalit ja tarvikkeet
  • matkakulut, työvälineet, työtilat, puhelin- ja internetyhteys
  • markkinointikulut ja ammattitaidon ylläpitoon liittyvät koulutukset
  • loma- ja sairausajan toimeentulo
  • muut kulut

Mieti paljonko haluaisit tienata kuukaudessa tai vuodessa ja laske oheisella laskurilla, kuinka paljon sinun pitäisi laskuttaa, jotta kulujen jälkeen jäisi haluamasi summa käteen.

Itsensä työllistäjien työn hintalaskuri

Alle 53 v
53v tai sen yli
Alle 1v
1v tai yli
Katso toimialakohtaiset palkkasuositukset täältä.
Eläkemaksu: 708 € Sairaslomavakuutusmaksu: 67,5 € Tapaturmavakuutus: 27 € Lomakorvaus ja lomaraha: 517,50 € Sairas/perhevap palkat: 120 €

Sinun pitäisi laskuttaa työstä vähintään 4440 jotta saat 3000 palkkana ennen veroja.

Tuntihinnoittelu

Tuntihinnoittelu on freelancerille järkevä vaihtoehto. Tuntihinnoittelun haaste on siinä, että se on asiakkaalle vaikeasti ostettava. Asiakkaan pitää tietää tarkasti, kuinka kauan tietyn projektin valmistumiseen kuluu aikaa.

Freelancer on yrittäjä, joten kaikki työnantajamaksut on maksettava palkkioihin. Sivukuluihin menee keskimäärin 50% laskutuksesta. Esimerkiksi kuluttajalle myydystä 50 euron palvelusta jää työntekijälle 20 % veroprosentilla vain noin 22 euroa. Vuonna 2016 freelancer-journalistin yleinen tuntiveloitus on 54-63 €, graafisen suunnittelijan 81 € ja liikunnanohjaajan 26-38 € (palkkioon lisätään alv 24 %).

Tuntihinnoittelu voi olla järkevä laskutusperuste esim. alihankintasopimuksissa, joissa laskuttaja työskentelee yrityksen omissa tiloissa. Tällöin asiakas ostaa palveluntarjoajan osaamisen käyttöönsä tietyksi ajankohdaksi. Malli toimii parhaiten silloin, kun tehtävät työt ovat standardoituja eli sellaisia, joille voidaan odottaa sama tuotto jokaiselta tunnilta. Malli onyleinen esimerkiksi IT-alalla ja kaupan alalla.

Urakkahinnoittelu

Urakkahinnoittelu on tuntihinnoittelua helpompi ostaa. Esimerkiksi valokuvaajan palveluita on helppo ostaa yhdellä valmiilla hinnalla. Koska kuvauksen lisäksi aikaa kuluu mm. kuvien käsittelyyn, kannattaa laskea projektiin kuluva aika ja tehdä tästä pakettitarjous. 

Urakkahinnoittelu vaatii työn toteuttajalta enemmän tietoa ja osaamista, ja pitää osata arvioida tarkasti kuinka pitkä aika työn parissa kuluu. Myös yllätyksiin pitää varautua. Välillä projekteihin menee odotettua enemmän aikaa. Joskus projekti sujuu arvioitua nopeammin. Vaihtelu tasaantuu kokemuksen karttuessa. Laske silti tarkasti jokaiseen projektiin kulunut aika - jos niihin kuluu aina suunniteltua enemmän aikaa, hinnoittelua pitää korjata nopeasti.

Freelancerina toimiva graafinen suunnittelija hinnoittelee työnsä yleensä joko tuntien tai projektin mukaan. Hintaan vaikuttavat työn vaativuus, käyttötarkoitus, käyttöoikeuden laajuus sekä koulutus, kokemus ja oma osaamistaso.

Hinnoittelu kannattaa tuotteistaa valmiiksi paketeiksi. Asiakkaan on helpompi ostaa paketteja, mutta niitä on myös helpompi myydä. Kun sinulla on valmiina pakettihinnasto, et joudu aloittamaan hinnanmääritystä alkupisteestä ja kuluttamaan huomattavasti työaikaasi tarjouspyynnön saadessasi.

Alihinnoittelu

Muista huomioida kaikki kulut laskutussummassa. Hinnoittele realistisesti ja niin, että saat työt tehtyä laadukkaasti. Jos asiakkaalla on kiire ja hän pyytää mahdotonta aikataulua, älä ajattele että joustat ja valvot yösi ilmaiseksi. On normaalia pyytää suurempaa palkkiota kiireaikataulusta. Kirjaa omaan hinnastoosi esim. 20 % kiirelisä.

Valitettavan usein omaa työtään myyvät henkilöt laskevat hintoja saadakseen asiakkaan. Tavoitteena on hankkia asiakassuhde, joka tuottaa pitkällä aikavälillä enemmän rahaa. Alinta hintaa etsivät asiakkaat valitsevat kuitenkin aina alimman hinnan. He voivat ottaa edullisen tutustumistarjouksen, mutta eivät osta palvelua enää normaaliin hintaan. Alihinnoittelu tuhoaa alan!

Itsensä työllistäjän eläketurva

Työntekijä vai yrittäjä?

Ansiotyötä tekevät ovat työeläkelain näkökulmasta aina joko työntekijöitä tai yrittäjiä. Työntekijän työnantaja ottaa eläkevakuutuksen (TyEL) eli kun työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät (työtä korvausta vastaan toiselle tämän johdon ja valvonnan alaisena). Yrittäjän on itse järjestettävä vakuutus (YEL, MYEL) eli kun tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa. Muu kuin ansiotarkoituksessa tehty työ tai pelkkä yrityksen omistaminen ei kuulu eläkelakien piiriin. Henkilö voi tehdä työtä samanaikaisesti ekä työntekijänä että yrittäjänä.

Se, onko henkilö työntekijä vai yrittäjä, ratkaistaan työoikeudellisin perustein. Yrittäjä voi olla myös henkilö, jolla ei ole erillistä yritystä tai toiminimeä, tai joka ei tee ammatinharjoittajan veroilmoitusta tai ole kirjanpitovelvollinen. Tarvittaessa Eläketurvakeskus ratkaisee onko henkilö yrittäjä ja itse vastuussa eläkevakuutuksen ottamisesta.

YEL-vakuutus

Yrittäjän pitää ottaa YEL-vakuutus, jos

  • hän on 18-67-vuotias
  • hän tekee työtä yrityksessä
  • yrittäjätoiminta on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään 4kk hänen täytettyään 18 vuotta
  • hänen työtulonsa on vähintään alarajan suuruinen (7557,18 € vuodessa, 2016)
  • hänen ansiotyönsä ei kuulu muun eläkelain piiriin

YEL-vakuuttaminen tarjoaa vanhuuseläkkeen lisäksi mm. turvaa työkyvyttömyyden varalle:

  • vanhuuseläke 63-68-vuotiaana
  • osa-aikaeläke 61(60)-vuotiaana
  • työkyvyttömyyseläke
  • perhe-eläkettä puolisolle ja lapsille 

YEL-työtulo

Lain mukaan työtulon on vastattava sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijasta tai joka keskimäärin vastaa kyseisestä työstä maksettua korvausta. Työtulon sopivan tason määritteleminen on tärkeää, koska työtulosta riippuvat sekä eläkkeen määrä että eläkemaksu. Työtulosta maksetaan myös sairausvakuutuksen päivärahat sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat. 

Yrittäjä pääsee työttömyysturvan piiriin, jos hänen YEL-työtulokseen on vahvistettu vähintään 12 420 euroa (2016). Käytännössä tapahtuu paljon 'alivakuuttamista'. Eläketurvakeskus valvoo vakuutusmaksuja, ja laiminlyönnin ajalta vakuutusmaksu voidaan korottaa jopa kaksinkertaiseksi.

Itsensä työllistäjän verotus

Jos itsensä työllistäjällä ei ole toiminimeä tai yhtiömuotoa, kokonaisuus ratkaisee, onko kyse palkkatyöstä vai yritystoiminnasta. Verohallinnolta voi pyytää yksittäistapauksessa maksullista ennakkoratkaisua. Työsuhteen käsitettä ei määritetä ennakkoperintälaissa, vaan työsuhteen käsite on itsenäinen vero-oikeudellinen käsite. Palkan käsite on verolainsäädännössä laaja. Jälkiverotustilanteessa verottajan tulkinta voi johtaa siihen, että toimeksiantajalle voidaan määrätä maksettavaksi ennakonpidätykset ja sosiaaliturvamaksut viivästysseuraamuksineen.

Työkorvauksen maksajan on toimitettava maksamastaan työkorvauksesta ennakonpidätys, jos työkorvauksen saajaa ei ole suorituksen maksuhetkellä merkitty ennakkoperintärekisteriin. Jos suorituksen saaja on merkitty ennakkoperintärekisteriin, hän huolehtii itse veroistaan maksamalla etukäteen ennakkoveroja. Työkorvauksia voi saada olematta työsuhteessa tai perustamatta yritystä. Työkorvauksesta ei makseta työnantajan sosiaaliturvamaksua. Se verotetaan liike- tai ammattitulona tai henkilökohtaisena tulona.

Yhteisöjen ja yhtymien ennakonpidätys saamasta työkorvauksesta ennakonpidätys toimitetaan 13 %:n suuruisena. Luonnollisten henkilöiden (esim. liikkeen- ja ammatinharjoittajien) saamasta työkorvauksesta toimitetaan ennakonpidätys verokortin mukaan. Ennakonpidätys toimitetaan määrästä, josta on ensin vähennetty arvonlisävero.

Arvonlisäverovelvollisia ovat kaikki, jotka harjoittavat liiketoiminnan muodossa tavaroiden tai palvelujen myyntiä, vuokrausta tai niihin rinnastettavaa toimintaa. Arvonlisäverottoman yritystoiminnan alaraja on 10 000 € ja verohuojennusta voi hakea, jos elinkeinotoiminnan liikevaihto on 10 000 - 22 500 € vuodessa.

Itsensä työllistäjän työttömyysturva

Yrittäjäksi siirtynyt voi olla ERTOn kassan jäsen 18kk yrittäjyyden alkamisesta. Jäsenmaksu on 30 €/kk (1.1.2017 alkaen 20 €/kk). Päätoiminen yrittäjä ei voi saada päivärahaa ERTOn kassasta. 

Yrittäjäkassoja on kaksi: Ammatinharjoittajien ja Yrittäjien Työttömyyskassa AYT ja Suomen Yrittäjien Työttömyyskassa SYT. Säilyttääkseen ERTOn kassaan kertyneet edut on yrittäjäkassaan siirryttävä 3kk:n sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä. Jos eroaa ERTOn kassasta, on yrittäjäkassaan liityttävä 1kk:n kuluessa.

Yrittäjäkassan jäsenmaksu on sidottu siihen, mitä YEL:iin on ilmoitettu tuloiksi. Yrittäjäkassan jäsenyysehto on 15kk. Päivärahaa saadakseen on yleensä lopetettava yritys.

Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka päätointaan varten on velvollinen ottamaan YEL- tai MYEL-vakuutuksen, ja joka ei ole eläkelain piirissä, mutta joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa. Suurin osa ns. omaa työtä tekevistä katsotaan työttömyysturvassa yrittäjäksi (esim. omaishoitajat, au pairit, apurahansaajat, laskutusyhteisöjen kautta tapahtuva työllistyminen). Samoin osaomistaja on tietyin ehdoin yrittäjä: esimerkiksi yrittäjän puolisolla ehdoton edellytys on että työllistyy yrityksessä, ei sen omistaminen. 

Jos on ollut kokoaikatyössä vähintään 6kk yrittäjyyden rinnalla, yrittäjyys voidaan katsoa sivutoimeksi. Tämä ei kuitenkaan ole pääsääntö TE-toimiston tulkinnoissa.