Bittirahaa virtuaalilompakossa

Teksti: Kirsi Poikolainen Kuvitus: Jonna Koski

Pitääkö virtuaalivaluutoista, kuten bitcoineista tietää jotain? Ainakin aloittelevan käyttäjän on syytä tuntea riskit.

Virtuaalisista rahoista tunnetuin on bitcoin, mutta se ei ole suinkaan ainoa. Niitä on jo kymmeniä ja niitä noteerataan julkisesti. Virtuaalivaluutta elää pitkälti samojen sääntöjen mukaisesti kuin ”oikeakin” raha. Mutta onko oikea raha sen oikeampaa kuin bitti-tai kryptorahakaan, onkin jo filosofinen kysymys, sillä kaikki vaihdannan välineet ovat ihmisten välisiä sopimuksia ja niiden toimivuus edellyttää osapuolten luottamusta sopimusten pitävyyteen.

Virtuaalivaluutan arvo vaihtelee suhteessa muihin valuuttoihin, sillä voi ostaa tavaroita ja palveluita ja sitä itseään voi ostaa ja myydä. Sitä voi myös luoda eli louhia. Hyödyke, jota on olemassa rajattomasti, on markkinalakien mukaisesti arvoton. Siksi virtuaalivaluutan (selvyyden vuoksi puhutaan nyt vain yhdestä eli bitcoinista) liikkeeseenlaskumäärä on rajoitettu ja siitä on näin tehty rajallinen luonnonvara.

Bitcoinien luomisessa on jäljitelty arvometallien louhintaa. Valuutan vuonna 2008 luonut taho, joka ilmoitti nimekseen Satoshi Nakamoto – ei tiedetä onko kyseessä henkilö vai ryhmä – määritteli säännöt uusien bitcoinin liikkeseen laskulle ja verkoston ylläpitämiselle. Uusien bitcoinien määrä puolittuu neljän vuoden välein automaattisesti ja siten ennen pitkää, noin vuonna 2040, saavutetaan liikkeeseen laskettujen virtuaalirahojen maksimimäärä, joka on 21 miljoonaa kappaletta.

Mitä vähemmän järjestelmän etukäteen määräämästä bitcoin-kiintiöstä on jäljellä, sitä vaikeampaa niitä on louhia. Näin virtuaalivaluuttaa jäljittelee todellisuutta ja reaalimaailman lakeja.

Bitcoineja louhitaan tietokoneilla. Louhinta tarkoittaa käytännössä järjestelmän bitcoin-kirjanpidon ylläpitämistä. Bitcoinit tallennetaan käyttäjien yhteiseen kirjanpitoon. Siirrot varmistetaan louhijoiden tietokoneiden laskentatehon avulla, ja siitä louhijat saavat vastineeksi bitcoineja. Koneet ratkaisevat koko ajan monimutkaistuvia matemaattisia yhtälöitä, joten laitteita täytyy uusia ja ne käyttävät suuria määriä sähköä. Bitcoinien louhiminen on siis kallista puuhaa. Siksi hakkerit voivat varastaa muiden palvelimia tähän tarkoitukseen. Käytännössä kukaan ei enää louhi yksin, vaan louhijat toimivat ammattimaisesti ja ovat liittoutuneet keskenään niin sanotuksi pooleiksi.

Monien mielestä louhinnan suuri sähkönkulutus onkin bitcoinien isoin ongelma. Jos valuuttaa olisi käytössä laajalti, vaikkapa satojen miljardien eurojen arvosta, kulutus voisi olla enemmän kuin koko Suomen sähkönkulutus, mikä ei ole ekologisesti kestävää.

Bitcoin-liiketoiminta on anonyymiä ja luonteensa vuoksi toistaiseksi sääntelyn, kuten viranomaisten ja verottajan ulottumattomissa. Käyttäjien tilejä eli niin sanottuja bitcoin-osoitteita ei ole sidottu käyttäjien henkilötietoihin. Siksi valuuttaa käytetään monenlaisin hämäriin tarkoituksiin, kuten huumekauppaan tai rahanpesuun. Tämä ei silti tarkoita, ettei se olisi kätevä maksuväline. Esimerkiksi bitcoinien siirtely virtuaalilompakosta toiseen on halpaa. Jotkut yritykset tarjoavat tuotteitaan bitcoin-käyttäjille alennuksella, koska nekin säästävät näin transaktiokuluissa.

Suomen verottaja ei suinkaan ole uinahtanut virtuaalivaluuttojen suhteen. Se on julkaissut ohjeen, jonka mukaan virtuaalivaluuttana saatu tulo on tuloa siinä missä muutkin. Harva käyttäjä kuitenkaan piittaa tästä ja varsinkaan bitcoinin arvonmuutoksilla tienaavat tai valuuttaa louhivat tahot tuskin ilmoittavat voittojaan veroilmoituksessa samalla tunnollisuudella kuin pörssikauppaa käyvät. Syy on yksinkertaisesti se, että valvova taho ja kolmannet osapuolet puuttuvat. Siksi virtuaalivaluuttoja kutsutaan myös vertaisvaluutoiksi.

Bitcoinin mullistavuus on, että se on aidosti globaali valuutta. Rahan siirto onnistuu nopeasti, yksityisesti ja lähes ilmaiseksi. Virtuaalivaluutta ei tarvitse pankkeja. Sen on myös valuutan heikko kohta, sillä sen arvo heittelee rajusti, kun mikään keskuspankin tapainenkaan ei tule puuttumaan markkinoihin tai pelastamaan bitcoinin arvoa. Viime aikoina sen arvo on laskenut huikeasti, enemmän kuin minkään muun valuutan arvo. Bitcoin-rahavarannon arvo oli tammikuussa 2015 noin kolme miljardia dollaria.

Bitcoin ei ole enää mikään nörttien extreme-harrastus, vaan lähentyy koko ajan kuluttajien arkipäivää. Helsingin Sanomat kertoi hiljattain Kemiönsaaressa sijaitsevasta ukrainalaisessa omistuksessa olevasta bitcoin-tehtaasta, joka toimii Taalintehtaan vanhassa valssaamossa. Kemiössä bitcoineilla voikin ostaa vaikka leipää paikallisesta kaupasta. Helsingissä Asematunnelin Äx- levykaupassa on vuodesta 2013 ollut automaatti, jossa käteistä rahaa voi vaihtaa bitcoineiksi. Verkossa toimii sadoittain yrityksiä, jotka hyväksyvät bitcoinin maksuvälineeksi. On myös olemassa palvelu, jonka avulla palkkansa tai osan siitä voi muuttaa bitcoineiksi. Bicoinin käyttöön ottava tarvitsee bitcoin-tilin ja virtuaalilompakon. Molemmat saa helposti netistä, mistä voi myös ostaa valmiiksi ladatun turvalompakon. Yleinen tapa menettää bitcoininsa on hukata virtuaalilompakkonsa tai salasanansa – lompakko kannattaa toisin sanoen varmuuskopioida.

Yrittäjälle, joka myy tuotteitaan bitcoineilla, ison riskin muodostaa kurssiheilahtelu: mikäli yritys ei heti vaihda valuuttaa esimerkiksi euroiksi tai dollareiksi, maksu saattaa menettää arvonsa.

Verkkoon on syntynyt monenlaista uutta liiketoimintaa bitcoineista, niiden siirtelystä ja tallettamisesta. Myös perinteiset pankit osallistuvat niiden kauppaan.

Valuutan tulevaisuudesta on vaihtelevia näkemyksiä. Joidenkin tutkijoiden mukaan sen arvo saattaa romahtaa lopullisesti tai se osoittautuu katastrofiksi siihen liitetyn rikollisuuden vuoksi. Toiset taas pitävät sitä tulevaisuuden valuuttana.

Jälkimmäinen profetia voi hyvinkin olla oikeassa, vaikka bitcoinin ympärillä on ollut jo muutamia suuria ja pienempiä konkursseja. Suuria määriä bitcoineja on esimerkiksi varastettu, muun muassa Mt Goxista, joka oli johtava bitcoin-kauppapaikka, mutta hävisi kokonaan kartalta.

Toisaalta, villissä lännessäkin aikanaan aseet paukkuivat ja syntyi rumaa jälkeä, kun valtauksista taisteltiin. On inhimillistä, että kun jonnekin syntyy uusia, säätelemättömiä liiketoimintamahdollisuuksia, niitä testatessa tulee virheitä ja tappioita, joissa jotkut menettävät omaisuuksia.

Asiantuntijana jutussa toimi ohjelmistoyritys Leikin perustaja ja toimitusjohtaja, FT Petrus Pennanen.

Bitcoin pähkinänkuoressa

  • Yleisin virtuaalivaluutta. Muita ovat muun muassa Ripple, Litecoin, BitShares ja PayCoin.
  • Kurssi vaihtelee kysynnän ja tarjonnan mukaan.
  • Lasketaan liikkeeseen, ostetaan ja myydään vertaisverkossa ilman pankkeja.
  • Enimmäismäärä ennalta määrätty järjestelmän sisällä.
  • Verotus ja muu sääntely toistaiseksi epäselvällä tolalla.
  • Käy yhä useammissa liikkeissä maksuvälineenä. Verkossa sillä voi ostaa lähes mitä vain.
  • Käyttöönotto vaatii tilin eli bitcoin-osoitteen ja virtuaalilompakon