Sapatille suunnitelmallisesti

Teksti: Kirsi Poikolainen. Kuvitus: Jonna Koski 

Jaksaminen voi olla lomankin jälkeen tiukoilla. Tai mieli halajaa keskeytyneiden opintojen pariin. Joskus elämän suuntaa pitäisi hakea kaikessa rauhassa. Ehkä olisi sapattivapaan paikka!

Mieleen voi juolahtaa ajatus elämänmuutoksesta. Entä jos olisi kerrankin kunnolla aikaa itselle? Tai harrastuksille, ystäville ja perheelle? Saisi nukkua ja askaroida oman aikataulun mukaan, vaikka vain liikkua luonnossa eri vuodenaikoina.

Haaveita siivittävät laiturinnokassa luettujen naistenlehtien jutut downsiftaavista julkisuuden henkilöistä tai näennäisen tavallisista ihmisistä, jotka ovat oravanpyörästä hypättyään löytäneet elämälleen tarkoituksen aivan uusista asioista, usein myös uudessa ympäristössä: ryhtyneet reppureissaajiksi tai purjehtineet maailman merillä.

Usein ihaillaan haastateltujen rohkeutta, mutta harvoin kuitenkaan mainitaan irtiottojen hinnasta. Tosiasiassa harvalla on mahdollisuus olla vuosi kokonaan ilman tuloja tai edes pienemmillä tuloilla tinkimättä jostain olennaisesti – jos sittenkään.

Useimpien pitää unohtaa sapattihaaveet ruuhkavuosien aikana, kun maksettavana on asunto, työmatkat, lasten vaatteet ja harrastukset. Menot ovat suurimmillaan juuri silloin, kun työelämän paineet usein myös eniten rassaavat ja hengähtäminen olisi tarpeen. Lapsiperheiden taloutta rasittavat jo normaalit vanhempain- ja hoitovapaat, jolloin tulotaso laskee. Asia on tietysti toinen, jos on sattunut saaman varallisuutta, perinnön tai hyvätuloisen puolison.

Toinen näkökulma asiaan on kysyä itseltään: ”Onko minulla varaa olla pitämättä sapattivuotta?” Joskus työelämä voi ottaa niin koville, että jonkinlainen pysähdys on välttämätön. Tauon jälkeen tai sen aikana voi avautua uusia näkökulmia elämään ja työhön.

Tarvetta palkattomaan vapaaseen työstä voi toki olla muitakin kuin ”pelkkä” sapatin pitäminen. Esimerkiksi puolison ulkomaan komennus, oppilaitoksen valintakokeeseen valmistautuminen tai opintojen päättäminen ovat tavallisia syitä, joiden takia työnantajalta pyydetään palkatonta vapaata. Tarve voi yllättää myös perheenjäsenen sairauden vuoksi. 

Omia mahdollisuuksiaan vapaavuoteen kannattaa arvioida kylmän realistisesti, laskurin avulla jo ennen, kuin lähtee neuvottelemaan asiasta työnantajan kanssa. Samoin on hyvä miettiä asia oman työn ja työnantajan näkökulmasta. Parasta on toki, jos voi itse esittää sopivaa sijaista tai muuta järjestelyä poissaolonsa ajaksi.

Yksityisellä sektorilla palkattomista vapaista ei ole erityisiä sitovia määräyksiä, joten asiat kannattaa kirjata sopimukseen, jonka sekä työnantaja että työntekijä allekirjoittavat.

Neuvottelussa on syytä sopia työnantajan kanssa, mitkä henkilöstöedut ovat käytössä palkattoman vapaan aikana – esimerkiksi työterveyshuollon palvelut tai työnantajan kustantamat liikunta- tai kulttuurisetelit. Myös työsuhdepuhelimen kohtalosta pitää sopia. Jos puhelimen saa pitää, maksut siirtyvät työnantajalta itselle.

Edut kannattaa käyttää suunnitellusti hyväkseen ennen sapattivuotta, esimerkiksi käydä terveyshuollon kattavassa terveystarkastuksessa tai ottaa tarvittavat rokotukset, jos tiedossa on matkoja.

Kannattaa myös muistaa, että vapaankin aikana monet työsuhteeseen perustuvat velvoitteet, kuten työntekijän salassapitovelvollisuus ja kilpailevan toiminnan kielto, ovat voimassa. 

Sapattivuoden suunnittelussa ajoitus on tärkeä. Kalenterivuoden sijasta vapaa kannattaa ajoittaa kahdelle vuodelle eli vuodenvaihteen molemmin puolin, jolloin alenevasta veroprogressiosta tulee suurin hyöty.

Pankista voi kysyä sapattivapaan rahoittamiseksi lainaa: ainakin OP-pankki tarjoaa tällaista ERTOn jäsenille.

Pankit myöntävät auliisti lyhennysvapaita vuosia asuntolaina-asiakkailleen, jotka ovat hoitaneet lainaansa mallikkaasti. Keväällä pankit jopa kampanjoivat tarjoamillaan lyhennysvapailla yhtenä argumenttinaan suomalaisten kulutusvoiman kasvattaminen.

Lyhennysvapaa lainanhoidosta ei kuitenkaan koskaan ole ilmaista, sillä lainan korot pitää kuitenkin maksaa. Kun takaisinmaksu lykkääntyy, lainalle tulee kokonaisuudessaan enemmän hintaa. Toki matalan koron aikana lyhennysvapaa on edullisempi kuin korkean koron aikana. 

Vuorotteluvapaa on työntekijälle palkatonta vapaata selvästi parempi vaihtoehto, koska sen ajaksi saa Kelalta tai työttömyyskassasta haettavaa korvausta. Korvaus on 70 prosenttia työttömyyspäivärahasta, johon vuorottelija olisi oikeutettu työttömänä ollessaan.

Vuorotteluvapaa saattaa lähitulevaisuudessa poistua, mikäli hallituksen kaavailemaa yhteiskuntasopimusta ei synny. Mahdollisuus vuorotteluvapaaseen kannattaa siis käyttää niin kauan kuin se on olemassa, varsinkin jos se on ollut jo muutenkin suunnitelmissa.

Vuorotteluvapaan järjestely vaatii vaivannäköä, sillä työnantajan pitää palkata tilalle työtön työnhakija. Sitä ei myöskään voi käyttää kuka hyvänsä, vaan takana pitää olla vähintään 16 vuoden työhistoria ja 13 kuukautta nykyisen työnantajan palveluksessa. Aivan eläkeiän kynnyksellä mahdollisuutta ei enää ole.

Palkaton vapaa vaikuttaa myös tulevaan eläkkeeseen, tällä hetkellä sapatinpitäjän iän mukaan 1,5 tai 1,9 prosenttia vuodessa kerrottuna elinaikakertoimella. 

Koska palkaton tai vuorotteluvapaa vaikuttaa merkittävästi perheen elintasoon, asiasta on syytä keskustella puolison ja lasten kanssa. Jos menoista pitää tinkiä, on hyvä käydä läpi yhdessä, mistä tingitään ja kenen menoista. Sapattivuoden aikana ei voi tehdä suuria hankintoja, ellei tilillä ole säästöjä.

Parhaimmillaan vapaavuosi voi muuttaa rutiineja ja tuoda uusia harrastuksia, ystäviä tai muuta sisältöä elämään. Vuoden vaateostolakko voi monelle tehdä hyvää, samoin kuin vaikka eineksistä luopuminen - kun on aikaa ruuanlaittoon ja ainesten ostamiseen.

Mikäli auto ei ole perheessä välttämätön, sen voi laittaa seisomaan vapaavuoden ajaksi.

Ilmaisia tai edullisia harrastusmahdollisuuksia on paljon, ainakin suurissa kaupungeissa. Kirjastojen lisäksi on museoita, konsertteja, liikuntaa, luentoja ja vaikka mitä. Sosiaalisesta mediasta löytää maksuttomia kulttuuritapahtumia lähes joka päivälle.

Matkustaakin voi edullisesti tarjous- ja halpalennoilla. Hotellin sijasta voi käyttää asunnonvaihtopalveluja tai edullista kodinvuokrausta. Ja jos säästäväisyysvaihde jää edes joissain asioissa päälle, siitä on hyötyä koko loppuelämäksi. 

Viisaasti vapaavuoteen

  • Tee palkattoman vapaan ehdoista kirjallinen sopimus työnantajan kanssa.
  • Selvitä työsuhde-etujen käyttömahdollisuus.
  • Ajoita vapaa kahdelle kalenterivuodelle.
  • Käytä pankkien tarjoama mahdollisuus vapaavuoteen asuntolainan lyhennyksistä.
  • Jos asuntolainaa ei ole, voit ehkä harkita ottavasi lainaa sapattivuotta varten.
  • Mieti, mistä voit tinkiä. Laske budjetti ja suunnittele, mihin se riittää.
  • Sovi rahankäytöstä ja tingittävistä menoista puolison kanssa.
  • Selvitä tilanne lapsille.