Uusi ura viisikymppisenä

Teksti: Pirkko Koivu. Kuva: Juha Myllymäki. 

Yli viisikymppisenä voi lähteä koulun penkille ja uuteen työhön. Ritva Väyrynen kertoo, miten temppu tehdään. Opiskelua hän suosittelee kaikille. 

Oletko kokenut ikäsyrjintää? Ritva Väyrynen, 55, miettii hetken hiljaa, ennen kuin vastaa. ”En ole kokenut, että ikääni katsottaisiin negatiivisesti työelämässä. ”

Tosin hän ei osaa tietenkään sanoa, minkä ikäisiä ihmisiä valittiin niihin paikkoihin, joihin hän haki, mutta ei tullut valituksi.

Väyrynen valmistui ammattiopistosta merkonomiksi viime vuoden toukokuussa ja pääsi kesätöihin yritykseen, joka tekee kiinteistöjen kirjanpitoa. Hän lähetti kesätyöaikanaan monta työpaikkahakemusta, pääsi kahteen haastatteluun ja olisi tullut valituksi kumpaankin paikkaan.

”Toinen paikoista olisi ollut vakituinen ja minulle annettiin jopa viikon miettimisaika, kun kerroin, että odotan vastausta myös toisesta työpaikasta.”

Ritva Väyrynen päätti kuitenkin mennä isoon tilitoimistoyritys Talenomiin. Sieltä hän sai vuoden määräaikaisen pestin palkanlaskijana. Kesätyön ja Talenomille pääsyn välissä hän ehti olla työttömänä kolme viikkoa.

Väyrynen muistaa kiitollisena myös kesätyöpaikkaansa.

”Hekin huolehtivat, että saisin työtä, ja juuri heidän kontaktiensa avulla sain yhteyden Talenomiin.” 

Ritva Väyrynen hoiti työtoveriensa kanssa Vuodet 1983 - 2011 taksikeskusta Oulun alueella. Asiakkaille välitettiin kyytejä kolmessa vuorossa. Työ vaati kuuntelemista, puhumista ja kirjoittamista yhtä aikaa: varsinkin alkuvuosina käsin kirjoittamista oli paljon.

Ritva toimi myös työpaikkansa palkanlaskijana ja luottamusmiehenä. Ammattiyhdistystoimintaan hän lähti mukaan jo parin työvuoden jälkeen. Työyhteisö oli mukava, sillä taksinvälittäjistä ja kuljettajista muodostui oma turvallinen porukkansa.

”Tykkäsin taksinvälityksestä valtavasti: oli monipuolista ja koko elämän kirjo sisältyi siihen. Jos töihin mennessä tympäisi, niin siellä virkistyi. Sai auttaa ihmisiä – tilanteita tuli ja meni.”

Kerrankin eräs iäkäs rouva ei saanut itse viinipulloa auki. Hän tilasi paikalle taksin, ja kuljettajan tehtävänä oli käydä avaamassa pullo. Asiakas maksoi kuljettajalle.

Välittäjien ja taksien puheviestintä oli tarkasti säädeltyä ja kielenkäyttö korrektia. Asiakkaiden henkilökohtaisista asioista ei hiiskuttu.

”Äänenpainoillakin viestittiin. Korva harjaantui. Tuttujen asiakkaiden puhelimen ääni tuli tutuksi, ennen kuin langan päästä sanottiin mitään.”

Oli tapauksia, joissa välittäjältä vaadittiin erityistä taitoa. Kerran asiakas otti taksin mennäkseen satojen kilometrien päähän kiireesti tapaamaan kuolemaisillaan olevaa ihmistä. Sairaalasta tuli kuitenkin tieto, että potilas oli menehtynyt, joten kiireistä taksikyytiä ei enää tarvittaisi.

”Minun piti välittää kuolinviesti omaiselle ulan välityksellä, jolloin kaikki kuulevat. Miten tehdä se niin, että asiakas ymmärtää, mutta ulkopuoliset eivät? Kerroin ulan välityksellä, että ei ole enää kiirettä.” 

Aluetaksin välitystoiminta ulkoistettiin vuonna 2011, ja tapahtui se tavallinen. Välittäjät siirtyivät uuden toimijan palvelukseen niin sanotusti vanhoina työntekijöinä, kaupan jälkeen alkoivat yt-neuvottelut ja välittäjät irtisanottiin. Moni heistä oli arvannut, mitä on tulossa ja lähtenyt jo aikaisemmin. Ritva Väyrynen oli luottamusmiehenä itse neuvottelemassa ja hoitamassa asioita.

”Kyllä se kauhealta tuntui. Kuuntelin työtovereiden murheita. Puhuttiin ja puhuttiin. Välillä tuntui, että kaikki tulee jo korvista ulos, mutta samalla asioita sai itsekin käydä läpi.”

Noilta ajoilta jäi ystäviä. Entisten työkavereiden kanssa käydään vieläkin silloin tällöin syömässä. Iäkkäimpiä lukuun ottamatta kaikki entiset välittäjät lähtivät tahoilleen opiskelemaan.

Työn päättyessä Ritva Väyryselle maksettiin irtisanomisajan palkka ilman työssäolovelvoitetta.

”Heti ensimmäisenä päivänä hain itselleni koiranpennun, länsisiperianlaika Milin.”

Mili antoi omistajalleen uutta ajateltavaa vaikeassa vaiheessa. Toinen henkireikä oli ay-toiminta, sillä Ritva Väyrynen on ERTOn aktiiveja.

Heti työn loputtua Ritva Väyrynen alkoi etsiä koulutusmahdollisuuksia ja kävi työvoimatoimistossa soveltuvuustesteissä. Niiden mukaan hän voisi opiskella vaikka kuinka pitkälle.

”Testit voivat näyttää yhtä, mutta realiteetit ovat toista”, hän kuittasi testaajalle.

Koulutusalansa hän valitsi poissulkumenetelmällä. Toiveena oli koulutus, joka ei kestä kovin kauan ja jonka jälkeen on hyvä mahdollisuus työllistyä. Moni opiskelee lähihoitajaksi, mutta hänelle se ei selän vaivojen takia sopinut.

Väyrynen haki ja pääsi opiskelemaan merkonomiksi Oulun seudun ammattioppilaitokseen, ensin nuorten opiskelijoiden joukkoon. Kuukauden päästä hän sai siirron aikuisopiskelijoiden puolelle. Merkonomiksi Väyrynen valmistui vuoden ja 9 kuukauden jälkeen.

Kahden kuukauden harjoittelujakson hän suoritti tutussa paikassa – jo aluetaksin aikoinaan hän oli tehnyt keikkoja Oulun matkapalvelukeskuksessa, joka välittää vammaisten ja vanhusten palveluliikennettä.

”Se oli melkein kuin olisin kotiin tullut. Moni asiakas luuli minua pitkäaikaiseksi työntekijäksi, koska ääneni oli helle tuttu ja tunsin asioita ennestään.”

Pitkiä työttömyysjaksoja Ritva Väyrynen ei ole kokenut, mutta hän tietää, miten työn menetys kirpaisee. Työttömäksi jääneen on turha syyttää itseään, hän sanoo.

”Moni syyttää, ja häpeää työttömyyttä. Siinä ei ole mitään häpeämistä.”

Jälkikäteen ajatellen hän tekisi toisella tavalla yhden asian.

”Nuorena olisi pitänyt satsata opiskeluun enemmän. Sitä suosittelen nytkin kaikille ja kaiken ikäisille.” 

Ritva Väyrysen katse on lämmin. Olemus henkii tervettä järkeä, malttia ja luotettavuutta. Sivustakatsojaa ei ihmetytä, että hänelle on löytynyt töitä, ja myös luottamustehtävissä on annettu vastuuta.

”Olen ollut aina sellainen, että minulle tullaan puhumaan ja uskoutumaan. Olen myös pitänyt minulle uskotut asiat luottamuksellisina – ja siinä on joskus ollut miettimistä, miten saan oman pääni tyhjennettyä.”

Mili-koira vie emäntäänsä mielellään lenkille. Luonnossa liikkuminen, ystävät ja kirjojen lukeminen antavat voimia. Myös ay-toiminta on Ritvalle energianlähde: hän on ollut muun muassa työehtosopimusneuvotteluissa ja toimii nykyään ERTOn edustajiston puheenjohtajana sekä aluejärjestön varapuheenjohtajana.

”Olen saanut ay-toiminnasta ystäviä, verkostoja ja oppinut paljon. Ikinä en pysty antamaan ammattiyhdistysliikkeelle takaisin kaikkea sitä, mitä se on minulle antanut.”

Väyrynen kertoo olevansa rauhallinen ja pitkäpinnainen.

”En pidä riitelemisestä, mutta jos suutun, se ei ole ihmisten kuunneltavaa. Kun tarvitaan, minusta löytyy jämäkkyyttä. Osaan pitää puoleni.”

On ihmisiä, jotka puhuvat positiivisesta asenteesta ja myönteisestä ajattelusta. Ritva Väyrynen ei tee niin, vaan myönteisyys tihkuu rivien väleistä, kun hän kertoo asioista. Vaikkapa töistään.

”Olen aina tykännyt siitä työstä, mitä kulloinkin teen. Ja palkanlaskenta on minun juttuni! Tunnen mielihyvää, jos voin maksaa jollekulle oikein hyvän tilin – vaikka se olisi paljon parempi kuin oma palkkani. Usein se on. ”

Talenomilla on muutamia kymmeniä palkanlaskijoita, jotka laskevat asiakasyritysten henkilöstön palkat. Palkanlaskijan tulee osata tulkita työehtosopimuksia, joten Ritva Väyrysen tietopohja on kunnossa ja hän osaa myös kyseenalaistaa asioita. Jos hänelle sanotaan, että esimerkiksi jokin lisä ei kuulu jollekulle, niin Ritva kysyy, että miksi ei.

Huonot ajat näkyvät palkanlaskennassa nopeasti.

”Yrityksillä on vaikeaa, kun ne odottavat asiakkailtaan laskujen maksua, jotta voisivat maksaa palkat.” 

Työorientoitunut, mutta peruslaiska, luonnehtii Ritva Väyrynen itseään.

”Ei uskoisi, että tosiaan olen laiska. Toisaalta uppoudun työhön ja jokuhan voi jopa paeta työhön vaikeita asioitaan.”

Entä mitä tämä työorientoitunut ja peruslaiska ihminen haluaisi elämässään seuraavaksi tehdä?

”Niin moni asia kiinnostaa, esimerkiksi kädentaidot ja merkonomiopintojen jatkaminen. Jos olisi paljon rahaa, opiskelisin. Viime syksynäkin katselin avoimen yliopiston kurssia työoikeudesta, mutta silloin ei aika ollut sopiva.”

Ykköstoive tällä hetkellä on kuitenkin vakituinen työ palkanlaskijana. Silloin energian voi käyttää muuhun kuin tulevaisuuden miettimiseen.  

Kuka?

  • Ritva Väyrynen, 55
  • Palkanlaskija Talenom Oy:lla Oulussa
  • ERTOn edustajiston puheenjohtaja, Logistiikan toimihenkilöt ry 

3 tapaa selvitä

  • Usko omiin mahdollisuuksiisi.
  • Muista, että sinulla on aina mahdollisuus oppia jotain uutta.
  • Uskalla, ole rohkea.