Sairaan kallista

Teksti: Jaana Tapio. Kuvitus: Juha Myllymäki.

Sairastaminen maksaa, mutta niin maksaa terveyskin. Terveellinen ruoka ja kuntoilu voivat käydä kukkarolle, mutta onneksi terveystekoja voi tehdä myös ilmaiseksi – ja niillä voi jopa säästää. 

Työntekijän sairastumisen kustannuksista puhutaan yleensä vain yhteiskunnan tai työnantajan näkökulmasta. Lyhyt sairastuminen, kuten flunssa tai vatsatauti, maksetaankin kokonaan työnantajan pussista ensimmäisen kymmenen sairauspäivän ajan eli työntekijä saa samaa palkkaa kuin muutenkin. Tulevaisuudessa ensimmäisestä sairauspäivästä tulee työntekijälle palkaton, mikäli hallituksen kaavailut astuvat voimaan.

Kun sairastuminen pitkittyy, se koskettaa myös työntekijän omaa kukkaroa. Kymmenen ensimmäisen sairauspäivän jälkeen tulee käyttöön sairauspäiväraha, jonka maksaa Kela. Sairauspäiväraha on tarkoitettu alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aiheuttamaan ansionmenetykseen.

Joskus työehtosopimuksissa on sovittu, että työnantaja maksaa sairastuneen palkan huomattavasti pidempään kuin kymmenen päivää. Palkallinen aika voi olla jopa kolme kuukautta. Tällöin Kelan maksama sairauspäiväraha maksetaan suoraan työnantajalle korvaamaan sairastumisen kustannuksia.

Sairauspäivärahan määrä on sidoksissa työntekijän palkkaan, mutta yleensä se on siitä noin 70 prosenttia. Vaikka tuloja ei olisi lainkaan, Kelasta voi saada minimisairauspäivärahaa.

Sairauspäivärahaa maksetaan enintään 300 päivän ajan. Jos työkyvyttömyys jatkuu sen jälkeenkin, sairastunut voi hakea työkyvyttömyyseläkettä.

Yrittäjällä sairauspäivärahan määrä lasketaan YEL-vakuutuksen työtulon perusteella.

Sairastuneen kannattaa ottaa huomioon, että työnantajan ei tarvitse maksaa sairausajalta palkkaa, mikäli työkyvyttömyys on aiheutunut työntekijän oman hölmöilyn seurauksena. Jos esimerkiksi päätyy humalassa tappelemaan ravintolassa ja loukkaantuu, palkkaa ei välttämättä heru. Käytännössä sairausajan palkkaansa ei kuitenkaan menetä aivan helposti, ja tapaukset ratkaistaan yksi kerrallaan. 

Moni haluaa satsata rahallisesti terveyteensä ja varustautua mahdollisen sairauden varalle. Silloin kyseeseen voi tulle itse maksettu aikuisen sairauskuluvakuutus. Vakuutus voi kannattaa silloin, kun työnantaja ei tarjoa sairaanhoitoa osana työterveyshuoltoa ja työntekijä haluaa käydä yksityisellä lääkärillä ohi julkisen terveydenhuollon jonojen.

Vakuutus myönnetään terveysselvityksen perusteella ja sen maksut määräytyvät iän mukaan. Vakuutuksen voi joskus ottaa yhdessä tai kytkeä tapaturmavakuutuksen tai kotivakuutuksen kanssa. Vakuutus korvaa sairauden tai tapaturman hoitokuluja tietyn omavastuun jälkeen. Kannattaa tutustua tarkasti vakuutusten ehtoihin, koska usein tapaturmavakuutus on sairauskuluvakuutuksen kanssa osittain päällekkäinen.

Vakuutuksetkaan eivät korvaa sitä, jos henkilö haluaa ilman varsinaisia oireita oman mielenrauhansa varmistamiseksi käydä esimerkiksi mammografiassa tutkituttamassa rintansa rintasyövän varalta tai varjoainekuvauksessa, joka näyttää sepelvaltimoiden ahtaumat. Kela kuitenkin korvaa osan vastaanottokäyntimaksuista.

Myös mahdolliseen työkyvyttömyyteen voi varautua vakuutuksella. Kelan maksaman työkyvyttömyyseläkkeen määrä on pieni, joten ottamalla vapaaehtoisen vakuutuksen voi saada säilytettyä entistä elintasoaan. Vakuutus voi olla järkevä esimerkiksi silloin, jos perheellä on lainaa ja lapsia elätettävänä ja tulojen tippuminen vaikuttaisi pärjäämiseen merkittävästi. Vakuutus voi korvata myös esimerkiksi kuntoutusta.

Vakuutusyhtiöt suosittelevat korvausmääräksi vähintään 1–2 vuoden tuloja vastaavaa summaa. Usein korvaus maksetaan, kun työkyvyttömyys on kestänyt vähintään vuoden ja on osoitettu lopulliseksi. Korvaus on verovapaata tuloa, kun se maksetaan suoraan vakuutetulle. 

Omasta terveydestä kannattaa ottaa vastuu myös arkisemmalla tasolla, jotta sairastumisen mahdollisuus pienenee. Ruokavalion hilaaminen terveellisempään suuntaan ja liikunnan lisääminen ovat parhaita keinoja huolehtia omasta terveydestä. Ennaltaehkäisyn kustannuksia on kuitenkin vaikea kartoittaa. Kasvikset voivat olla kalliita, eikä kuntosalin jäsenyys tule ilmaiseksi. Säästeliäs toki liikkuu lenkkipoluilla ilmaiseksi ja loihtii lautaselleen hyvää ruokaa edullisestikin, jos tekee kaiken itse.

Monet työnantajat ja eläkevakuutusyhtiöt tietävät, että sairauksien ennaltaehkäisy maksaa usein vähemmän kuin pitkittyneet sairauspoissaolot tai työkyvyttömyyseläkkeet. Työnantajan tarjoamat liikuntasetelit ja muu kannustus itsestä huolehtimiseen kannattaa ottaa käyttöön. Setelit ovat työntekijälle verotonta tuloa.

Esimerkiksi Smartumilla, jonka liikunta- ja kulttuuriseteleitä yritykset jakavat työntekijöilleen, on noin 13 000 työnantaja-asiakasta. Edun piirissä on noin miljoona suomalaista työntekijää. Smartum-seteleiden käyttö on hienoisessa kasvussa, vaikka muuten taantuma on vähentänyt yritysten satsauksia työhyvinvointiin.

Myös yrittäjä voi satsata omaan hyvinvointiinsa, mikäli työllistää samalla muita ja edut ovat kaikkien työntekijöiden käytettävissä. Esimerkiksi kuntosalin kulut voi vähentää verotuksessa, mikäli yritys toimii osakeyhtiönä tai henkilöyhtiönä. Toiminimiyrittäjällä tällaista mahdollisuutta verovähennyksiin ei ole muuta kuin pakollisen työterveyspalvelun osalta. 

Kaikki terveydenedistämiskeinot eivät välttämättä maksa mitään. Suurta säästöä ja samalla merkittävää terveydellistä etua tulee jo siitä, jos lopettaa tupakoinnin tai jättää alkoholin kulutuksen kohtuustasolle.

Stressin välttäminen on sekin tärkeä terveysteko, ja usein elämä voi muuttua stressittömämmäksi yksinkertaistamalla. Kävelyretki lähipuistoon ei maksa mitään, mutta rentouttaa. 

Mitä maksaa?

Vakuutusten ja palvelujen esimerkkihinnat ovat viitteellisiä, koska hinnat voivat vaihdella runsaastikin palveluntarjoajan, vakuutuksen ottajan iän tai asiakkaan muiden vakuutusten mukaan. Esimerkkihinnat ovat yksittäisiltä vakuutusyhtiöiltä ja palveluntarjoajilta. 

  • Aikuisen sairauskuluvakuutus 35-vuotiaalle erillisenä vakuutuksena 314 euroa vuodessa.
  • Työkyvyttömyysvakuutus 35-vuotiaalle naiselle 100 000 euron korvaussummalle 21,30 euroa kuukaudessa, 255,60 euroa vuodessa.
  • Mammografia 158 euroa, josta Kelan korvauksen jälkeen jää maksettavaksi 117 euroa.
  • Pussillinen lehtikaalia viikossa 1,39 euroa/vko, 72,30/vuosi.
  • Tupakoinnin lopettaminen säästää vuodessa 1 095 euroa, jos polttaa puoli askia päivässä kuuden euron hintaisia askeja.
  • Kuntosalijäsenyys 44 euroa/kk, 528 euroa/vuosi. 

Lähteet: Kela.fi, Palkkaus.fi, palkkalaskuri.fi, Verohallinto, Smartum, Etera