Verkosto hyville siskoille

Teksti: Terhi Hautamäki. Kuva: Juha Myllymäki 

Kun tapaa uusia ihmisiä työelämässä, ei kannata aina miettiä, mitä minä tästä saan. Hyvä verkostoituja antaa jotain muille. 

Verkostoituminen on uraohjuskieltä, joka ärsyttää monia. Pyrkyrit ne vain laskelmoivat ja keräilevät uusia tuttavuuksia!

“Sanasta verkostoituminen tulee itselleni hieman ikävä mielikuva: yritetään tavata mahdollisimman monta ihmistä, jotka voi lisätä LinkedIn-kontaktiksi ja joista voi saada tulevaisuudessa hyötyä”, toteaa yrittäjä, diplomi-insinööri Emma Tullila, 34.

Tullilalle verkostoituminen on erittäin tuttua. Hän on perustanut Mothers in Business -verkoston, jossa urasuuntautuneet naiset kohtaavat erilaisissa tapahtumissa: yritysvierailuilla, puhetilaisuuksissa ja työpajoissa, joissa vaikkapa harjoitellaan esiintymistä tai viilataan omaa ansioluetteloa.

Tullilalle verkostoitumisen ihanne on jotain muuta kuin hyödyllisten LinkedIn-kontaktien keräilyä.

“Haluan nähdä ihmisiä siksi, että ihminen on itsessään arvokas enkä siksi, mitä arvoa hänellä on minulle”, Tullila sanoo.

Tullilalle ihmisten kohtaaminen on myös ansiotyötä. Hänen yrityksensä Hajime Solutions tutustuttaa japanilaisia firmoja suomalaisten yritysasiakkaiden kanssa. Tullila on ollut vaihto-opiskelijana sekä töissä Japanissa ja sittemmin työskennellyt viisi vuotta japanilaisessa yrityksessä Suomessa.

Tullilan yrityksen japaninkielinen nimi Hajime tarkoittaa aloittamista ja ensi kohtaamista. 

Verkostoitumisen idea on helppo: Ole mukana asioissa, jotka sinua innostavat. Tapaa ihmisiä, joiden kanssa on inspiroivaa jutella. Auta ja tue muita, kun osaat ja pystyt.

Samalla tapahtuu itsellekin hyviä asioita, mutta usein eri aikaan ja eri muodossa kuin ennalta odottaa.

“On aika kutkuttavaa, mitä yksittäiset kohtaamiset mahdollistavat. Omalla työurallani kesätöistä lähtien kaikki on tapahtunut sattumalta, mutta ei kuitenkaan täysin sattumalta. Kun on tiettyjä tavoitteita, ne ohjaavat käyttäytymistä. Kun on aktiivinen ja pitää silmät auki, sattumia tapahtuu”, Tullila kuvaa.

Myös Tullilan ajatus yrittäjyydestä lähti muhimaan satunnaisesta kohtaamisesta. Japanilaisen entisen kollegan kanssa tuli puhetta, että tämän tuttava tarvitsisi apua suomalaisten yritysasiakkaiden kanssa. Ilman toisen auttamista hän ei olisi ehkä koskaan löytänyt yrittäjyyttä.

Tullilan perustaman uraäitien verkoston päätarkoitus on tukea ja kannustaa naisia pohtimaan omia uratavoitteitaan ja kehittämään itseään.

Siinä sivussa tietysti myös tulee ideoita ja jokin uusi projekti voi lähteä itämään. Joku on saanut potkua oman unelmansa toteuttamiseen. Toiset ovat ystävystyneet.

Yrittäjistä on syntynyt oma porukkansa. Jotkut ovat tilanneet pienyrittäjältä webbisivuja. Yksi jäsen löysi verkostossa työskentelemällä väitöskirjatyöpaikan. 

Toisille verkostoituminen on luontevaa. He hakeutuvat erilaisten ihmisten juttusille, kertovat itsestään sekä osaamisestaan, ja samalla kuin huomaamatta tuttavapiiri laajenee.

Toiset viihtyvät omalla mukavuusalueellaan ja pienessä piirissään.

Emma Tullila miettii, että elämässä on hyvä olla erilaisia verkostoja. Samanhenkisten kuplassa eläminen voi kaventaa ajatusmaailmaa. Toisaalta tietyt samanhenkisten porukat ovat tärkeitä, koska niissä uskaltaa puhua vapaasti.

“Siksi esimerkiksi yrittäjillä on omia keskinäisiä verkostoja. Kaikissa porukoissa ei uskalla sanoa omia haaveita ja ideoita.”

Varsinkin ison elämänmuutoksen tai uranvaihdoksen äärellä kannattaa hakeutua niiden ihmisten seuraan, joiden tapaamisesta tulee energinen olo ja joilta saa kannustusta. Tullila on tarvinnut sitä esimerkiksi lähtiessään yrittäjäksi.

Voi myös miettiä, millaista oloa itse muille välittää. Rohkaisevat sanasi ovat joskus saattaneet vahvistaa ystäväsi päätöksen vaihtaa ammattia. Tai ehkä epäilevä kommenttisi on saanut toisen perääntymään elämänmuutoksessa.

Tullilaa kosketti hiljattain eräs viesti äitiverkoston jäseneltä. Tämä kertoi, että Tullilan esimerkki ja rohkeus unelmoida isosti oli rohkaissut tätä lähtemään mukaan itselleen tärkeään projektiin.

“Oli hienoa huomata, että joku saa innoituksen sanoistani, että en ole se, joka latistaa toista.” 

Naisverkostoja on monilla aloilla. Ne toimivat vastapainona työelämän miehisille verkostoille, joita on ollut iät ja ajat. Mutta mikä merkitys on sukupuolella työelämän suhteissa?

Emma Tullila on itse ollut koko opiskelu- ja työuransa miesvaltaisella alalla. Hän on pärjännyt hyvin, ja päällisin puolin hänestä tuntuu siltä, että sukupuolella ei ole merkitystä.

Mutta Tullila sanoo, että tarkemmin pohtiessa huomaa, kuinka ainakin tekniikan alalla miesten verkostoituminen tapahtuu vuosien saatossa kuin huomaamatta. Se vain jää helposti naisille näkymättömäksi.

“Miehillä on jo opiskeluaikoina harrastuskerhoja – autokerhoja, mieskuoroja ja olutkerhoja – joihin naisten on hankala mennä mukaan, vaikka niihin pääsisikin. Näissä miehet luontevasti verkostoituvat ajattelematta sitä tarkemmin. Sitten kun ollaan työelämässä, heillä on jo aika hyvä pohja. Siksi naisten pitää ehkä työuralla verkostoitua tavoitteellisemmin”, Tullila pohtii.

Naisilla voi toki olla omia kerhojaan, ja opiskeluvuosina miehet sekä naiset kaveeraavat paljon keskenäänkin.

Mutta kun Tullila kyseli Mothers in Businessin naisilta kokemuksia, saman oli huomannut moni muukin: miehet rakentavat omat piirinsä jo silloin, kun ei tarvitse vielä miettiä uralla etenemistä tai sopivien ihmisten tuntemista.

Tilastokeskuksen mukaan miesten sosiaalisen median verkostoissa on enemmän löyhiä tuttavuuksia harrastuksista, työelämästä ja yhteiskunnallisista aktiviteeteista, kun taas naisilla suhteet painottuvat ystäviin ja sukulaisiin.

Myös Helsingin yliopistossa sosiologian gradun tehnyt Anna Hoffman selvitti, että vastavalmistuneiden ekonomimiesten verkostoissa oli enemmän heikkoihin siteisiin pohjautuvia suhteita ja korkeassa asemassa olevia yhteyshenkilöitä kuin saman alan naisilla.

Miehet kuulivat työpaikoista usein tällaisten henkilöiden kautta, ja juuri tiedonkulku helpotti miesten työllistymistä verrattuna naisiin.

Tämä ei tarkoita, että miehet laskelmoiden keräilisivät LinkedIn-kontakteja. Voi olla, että monet viettävät aikaa isoissa ja avoimissa porukoissa, joissa syntyy helposti uusia tuttavuuksia. Sählykaverista voi myöhemmin olla apua myös työelämässä. 

Arkiset kohtaamiset vilahtavat puolihuolimattomasti ohitse. Tapaat kollegan lounaspalaverissa, kaverin kahvilla tai naapurin taloyhtiön pihalla.

Mutta ajattele: varsinkin työelämässä tapaat päivittäin ihmisiä, joita et välttämättä kohtaa enää koskaan uudelleen. Niidenkin kanssa, joita näet usein, yksittäinen tapaaminen ei enää koskaan toistu samanlaisena.

Nyt mennään vähän japanilaisen filosofian puolelle. Emma Tullila on koettanut omaksua ajatuksen ihmisten kohtaamisesta. Sanonta “Ichi go ichi e” juontuu perinteisestä teeseremoniakulttuurista ja tarkoittaa vapaasti suomennettuna, että jokainen kohtaaminen on ainutlaatuinen.

Ehkä tässä on myös hyvän verkostoitujan filosofia.

Mitä tahansa tästä tapaamisesta seuraakaan, tai vaikka ei seuraisi mitään, juuri tämä keskustelu toisen ihmisen kanssa on ainutkertainen.  

Äitiyslomallakin voi miettiä työuraa 

Mothers in Business -verkosto sai alkunsa Emma Tullilan äitiysvapaalla. Kun vauva oli puolivuotias, Tullila huomasi kaipaavansa uraidentiteettiään. Hän toivoi, että vauvajumppien ja muskareiden ohella olisi toimintaa myös työurastaan kiinnostuneille äideille.

Tullila alkoi kysellä neuvolatuttuja mukaan. Pian sana alkoi kiiriä ja piiri laajentua.

Tullila tapasi nuorten naisten Aalto Women in Business -verkoston vetäjän ja sai häneltä kannustusta ja ideoita.

Toukokuussa 2015 Mothers in Businessista tuli yhdistys. Verkosto toimii pääkaupunkiseudulla ja Tampereella, jatkossa myös Turussa. Se laajentuu muihinkin kaupunkeihin.

Lapsen saa ottaa mukaan lähes kaikkiin tilaisuuksiin. Se on iso asia pienten lasten äideille, joista osa on vasta palaamassa työelämään ja osa surffaa työn, päiväkodin ja kodin välillä.

Mothers in Businessin on tarkoitus olla ryhmä, jossa äitiyteen, työhön ja perheeseen liittyvistä valinnoista voi puhua ilman pelkoa arvostelusta. Sitä äidit kohtaavat muualla aivan liikaa.

Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön tuella verkosto toteuttaa nyt myös MiB Akatemia -pilottia, jossa perhevapailta palaaville äideille tarjotaan valmennusta ja välineitä uralla etenemiseen.

“Uraäideissä on hirmuinen potentiaali. Kun on perhevapaalla vuoden, voi katsoa asioita etäältä ja voi herätä aivan uusia ajatuksia”, Tullila sanoo.