Katse tulevaisuuteen

Teksti: Virpi Melleri Kuvat: Juha Myllymäki

Pienet oudot videot tai nettilinkit ovat suurimmalle osalle meistä kuriositeetteja. Elina Hiltuselle ne ovat heikkoja signaaleja. Kun samanlaisia signaaleja tupsahtelee tiheämmin, ne saattavat ennakoida suurempaa trendiä.

Elina Hiltunen on futuristi ja hän yrittää katsoa tulevaisuuteen. Pelkkä ajatus herättää monenlaisia tunteita: ihailua, pelkoa ja epäilystä. Miten muka?

”En ole ennustajaeukko enkä osaa ennustaa tulevaisuutta, vaan mietin erilaisia vaihtoehtoja, jotka voivat toteutua tulevaisuudessa”, Hiltunen selittää.

Erilaisia tulevaisuuksia hahmoteltaessa otetaan huomioon suuret trendit, kuten ilmastonmuutos tai väestön ikääntyminen, mutta lisäksi futuristi seuraa koko ajan niin sanottuja heikkoja signaaleja – pieniä, ehkä outojakin tapahtumia tai ilmiöitä.

”Esimerkiksi matkapuhelimia ja tietokoneita pidettiin aluksi outoina juppien juttuina ja egon jatkeina. Niille naureskeltiin. Nyt teknologiasta on tullut niin arkipäiväistä, että jopa neuvoloissa joudutaan puuttumaan vauvojen median käyttöön.”

Hiltunen näkee heikkoja signaaleja kaikkialla. Tuoreita bongauksia ovat muun muassa pikkutyttöjen omat kauneushoitolat Yhdysvalloissa ja Health Goth -ilmiö, jossa synkeästi pukeutuvat gootit ovat alkaneet käyttää urheilubrändien vaatteita. Fat Girl Dancing -ilmiössä erittäin lihava amerikkalaistyttö julkaisi itsestään tanssivideoita YouTubessa ja sai oman tv-ohjelman, jossa hän puhuu ylipainoisten oikeudesta tanssia ja nauttia kehostaan.

Nämä ovat kieltämättä mielenkiintoisia ilmiöitä, mutta onko tällaisilla huomioilla muuta kuin viihdearvoa?

”Tulevaisuuden muutokset näkyvät konkreettisina pieninä siemeninä tässä päivässä. Yhden tai kahden signaalin perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä tulevaisuudesta, mutta useampi bongaus voi jo olla merkki kasvavasta trendistä. Liike-elämässä tällainen tieto voi antaa etulyöntiaseman”, Hiltunen kertoo.

”Esimerkiksi Fat Girl Dancing -ilmiö voisi saada jonkun suomalaisen fitness-yrittäjän luomaan tanssiklubin naisille, joiden painoindeksi on yli 30. Hän voisi kokeilla pienin kustannuksin, riittääkö klubille kysyntää. Jos idea lähtee lentoon, hän on edelläkävijä. Jos ei lähde, mitään ei ole menetetty ja hän voi kokeilla seuraavaksi jotain muuta.

Hyvä futuristi on Elina Hiltusen mukaan utelias, helposti innostuva ja valmis tekemään kovasti töitä. Jos mielii ennakoida tulevaa, on tiedettävä ”kaikesta jotain”, eli futuristi lukee paljon, tarkkailee ympäristöään ja kuuntelee ihmisiä.

Omaa What’s Next Consulting -yritystään pyörittävä Hiltunen on koulutukseltaan kemian diplomi-insinööri ja kauppatieteiden tohtori. Hän kirjoittaa, puhuu, kouluttaa ja tekee liikkeenjohdon strategista konsultointia. Myös EU:lta tulee välillä toimeksiantoja: parhaillaan Hiltunen laatii skenaarioita, mitä tapahtuisi, jos luottamus EU:ta kohtaan tulevaisuudessa romahtaisi.

Innovaatiotyöpajojen vetäminen yritysten henkilöstölle on inspiroivaa työtä. Kun tehdään innovaatioita, tehdään nimenomaan tulevaisuutta.

”Missioni on, että töissä pitää olla myös hauskaa, sillä luovuus ei kukoista vakavassa ja ilottomassa ilmastossa. Olen kehittänyt menetelmiä, jotka tavallaan pakottavat ihmiset luovuuteen.”

Yksi on strateginen sattumointi, jossa yrityksen työntekijät nostavat erilaisia kortteja: kohderyhmäkortin, trendikortin ja teemakortin. Tehtävänä on keksiä pienessä ajassa esimerkiksi sellainen tuote tai palvelu, joka olisi tarkoitettu koirille, jota myydään jouluisin ja jonka taustatrendinä on väestön ikääntyminen. Toisessa harjoituksessa mietitään, mitä uusia tuotteita voisi luoda, jos esimerkiksi Cafe Picnic ja Amazon fuusioituisivat.

Hiltunen itse pulppuaa intoa ja uusia ideoita jatkuvalla syötöllä. Joitain vuosia sitten, vielä Nokialla työskennellessään hän lähti luomaan työhyvinvointikampanjaa. Kaikki tietävät miltä tuntuu ”fucking monday”, mutta Hiltunen kehitteli sen korvikkeeksi Hugging Mondayn. Valimaanantaista tuli halimaanantai. Kun myös Voi Hyvin -lehti innostui kampanjasta, se vietiin Helsingin keskustan Narinkkatorille, jossa ohikulkijoille tarjoiltiin halauksia. Vaihtoehtoisesti sai silitellä ja halailla myös koiria.

Hiltunen on nopea. Idean uusimpaan projektiinsa, Tiedettä tytöille, hän sai suihkussa. Tavaramerkki oli rekisteröity samana päivänä ja parin viikon kuluttua julkistettiin nettisivut. Nyt Hiltunen etsii yhteistyökumppaneita.

”Tavoitteena on saada 3–18-vuotiaita tyttöjä kiinnostumaan luonnontieteistä ja jakaa stipendeinä esimerkiksi tiedelehtien vuosikertoja.”

Projektin muusana toimi Hiltusen oma 12-vuotias tytär. Diplomi-insinöörin ja tekniikan tohtorin tyttärelle on ollut luonnollista hurahtaa tieteisiin, ja tiedelehdet katoavat lastenhuoneeseen. Erään kerran tytär tuli kysymään: ”Mikä on Bosen-Eisteinin kondensaatti?” Onneksi isä osasi vastata.

”Tieteen maailma on kovin miehinen maailma ja myös kaikki tiedepainotteiset lelut legoista autojen rakentamiseen on suunnattu pojille. Haluaisin muuttaa asenteita ja viedä tiedettä myös tyttöjen maailmaan. Voisivatko esimerkiksi prinsessat tehdä tiedettä?”

Millaisia töitä me teemme 20 vuoden kuluttua ja millaisia taitoja silloin tarvitaan? Tätä Elina Hiltunen pohtii viime vuonna julkaistussa kirjassaan Teknoelämä 2035, jonka hän teki yhdessä miehensä Kari Hiltusen kanssa. Työelämä on hyvin kansainvälistä ja työtä tehdään purskeittaisesti, enemmän tai vähemmän projektiluonteisesti. Hiltusen mukaan tekoälystä ja roboteista tulee arkipäivää, mutta niitä on turha pelätä.

”Teknologia ei vie työpaikkoja, mutta se kyllä muuttaa töitä. Taksikuskit korvasivat aikoinaan hevoskuskit ja tulevaisuudessa meillä saattaa olla automaattiliikenne, mutta jonkun pitää sitäkin ohjelmoida ja huoltaa. Tieteen alalla on jatkossakin töitä. Maailmassa riittää haasteita ja ongelmia ja tiede etsii niihin ratkaisuja.”

Tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvitaan muun muassa kielitaitoa ja kulttuurien ymmärrystä, hoiva- ja vuorovaikutustaitoja sekä tiimityötaitoja. Ympäristöasioiden, kierrätyksen ja materiaalien uudelleenkäytön ympärille syntyy uusia ammatteja. Myös käsityötaidot ja perusselviytymistaidot saattavat nousta arvoon arvaamattomaan, jos hinnat nousevat. Silloin on hyvä osata parsia sukka ja erottaa syötävät marjat myrkyllisistä.

Tulevaisuuden osaaja kouluttautuu ja uudistuu koko ajan. Hänellä on yrittäjämäinen asenne ja kyky ottaa vastuuta paitsi työstään, myös itsestään ja osaamisestaan. Hiltunen itse oppi tämän jo parikymppisenä, kun hän sai valmistuttuaan vain yhden–kahden kuukauden mittaisia työpestejä. Hän ei jäänyt kärvistelemään epävarmuuteen, vaan käänsi kokemuksen voimavaraksi.

”Olen nuoresta pitäen satsannut itseeni ja rakentanut omaa osaamistani, koska kukaan ei voi ottaa sitä pois. Työpaikka voi mennä, mutta osaaminen pysyy. Pyrin jatkuvasti haastamaan itseäni ja hankkimaan uusia taitoja.”

Hiltunen kärsi uransa alkuvaiheessa esiintymispelosta, mutta lähti improvisaatioryhmään opettelemaan heittäytymistä ja on nykyään ammattipuhuja. Esiintyminen menee nykyään niin rutiinilla, että on uuden aluevaltauksen paikka: hän aikoo vetää ensimmäisen kolmen minuutin stand-up-keikkansa keväällä.

Hiltunen on myös opetellut sanomaan ”kyllä”, kun uudet tilaisuudet kävelevät vastaan. Hän vastasi myöntävästi, kun häntä pyydettiin tekemään kirja amigurumien virkkauksesta. Kirjassa annettiin ohjeita Dibitassu-hahmojen virkkaukseen, ja seuraavassa kirjassa virkattiin Angry Birds -hahmoja. Kolmas virkkauskirja Ilmestyy helmi-maaliskuun vaihteessa. Lapsille suunnattu tietokoneajattelua käsittelevä ohjelmointikirja, jonka Elina tekee yhdessä lastensa kanssa, ilmestyy syksyllä 2015.

Vapaa-ajallaan Elina Hiltunen harrastaa kuntokickboxingia ja joogaa, ja viihtyy perheen labradorinnoutajan ja puudelin seurassa.

Elina Hiltunen, 43

futuristi

3 syytä…

katsoa tulevaisuuteen

1. Pystyy ennakoimaan, mitä omassa elämässä tapahtuu ja voi valmistautua muutokseen.

2. Saa uusia liikeideoita. Kun ennakoi trendit, tuote tai palvelu on jo valmis, kun suurten massojen kiinnostus herää.

3. Se on hauskaa. On jännittävää bongailla heikkoja signaaleja ja nähdä niiden vahvistuvan.