Unettomuus uuvuttaa

Teksti: Sari Alhava, Kuva: Juha Myllymäki

Uni on ensiarvoisen tärkeää ihmisen hyvinvoinnille. Muut hyvinvointia tukevat toimet ravinnosta liikuntaan ovat kuin tekohengitystä, ellei ihminen nuku riittävästi.

—Erityisen tärkeää uni on aivojen toiminnan kannalta, sillä aivot tarvitsevat palautumisaikaa toimiakseen normaalisti. Kaikki eläimetkin nukkuvat, mikä kertoo siitä, että nukkumiselle on tarvetta jopa lajien säilymisen kannalta, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Mikko Härmä.

Unettomuus vie elämäniloa ja -halua, minkä vuoksi suurin osa vähäunisista haluaisi nukkua enemmän, mutta ei syystä tai toisesta pysty.

Unihäiriöitä on tutkittu paljon. Yleisimmin niiden taustalla on työstä tai muusta syystä johtuva stressi. Asiat alkavat tyypillisesti vaivata mieltä silloin, kun yrittää saada unenpäästä kiinni. Vuorokausirytmin heilahtelut esimerkiksi vuorotyötä tekevillä sekä paljon aikavyöhykkeeltä toiselle matkustavilla on toinen tyypillinen syy. Naisilla unihäiriöt ovat yksi menopaussin oireista.

Joillakin unettomuus johtuu siitä, ettei vain malteta mennä illalla ajoissa nukkumaan, koska halutaan tehdä vielä itseä kiinnostavia asioita.

—Erityisesti työssäkäyvillä on usein ajankäyttöhaasteita. Nukkuminen kilpailee ajasta muiden asioiden kanssa, eikä sitä arvosteta kuten muuta tekemistä, Härmä toteaa.

Väsyneenä ei saa paljon aikaiseksi töissä tai kotona. Eikä työtehon väheneminen ole unettomuuden ainoa seuraus, vaan Härmä muistuttaa, että se lisää myös omaan ja muiden turvallisuuteen liittyviä riskejä. 

Pahimmillaan unihäiriöillä on – ainakin välillisesti – jopa hengenvaarallisia seurauksia. Näitä ovat esimerkiksi sydän- ja verisuonisairaudet. Toisaalta ne, samoin kuin diabetes ja ylipaino, voivat paitsi aiheutua unettomuudesta myös aiheuttaa unettomuutta. 

Ihmisten unirytmeissä on eroja mutta myös samankaltaisuuksia.

– Nykyajan ihmisten unirytmi on sopeutunut 24 tunnin rytmiin, jossa on yksi pitkä unijakso. Sekä unen laatu että ihmisen elintoiminnot ovat tutkimusten mukaan parhaimmillaan yksillä pitkillä unilla. Luonnollinen unirytmi on itse asiassa jonkin verran yli 24 tuntia, ja sen vuoksi ihmisten on helpompi siirtää unirytmiään myöhäisemmäksi kuin aikaistaa sitä, Härmä selittää.

Sen sijaan yksilöllisiä eroja on siinä, onko enemmän aamu- vai iltaihminen. Iltaihmisen on aamuihmistä hankalampaa aikaistaa unirytmiään.

Unirytmin aikaistaminen on monilla edessä viikonlopun ja lomien jälkeen. Etenkin pitkän kesäloman päätyttyä voi tuottaa vaikeuksia herätä taas aikaisin ja nukahtaa illalla ajoissa. Asiantuntijoiden mukaan aikaisempaan rytmiin pitäisi siirtyä hiljalleen jo viikkoa ennen loman päättymistä, sillä rytmi ei muutu hetkessä.

– Itseään ei pysty pakottamaan nukahtamaan aikaisemmin, vaan rytmi muutetaan väsymyksen kautta: aamulla herätään aikaisemmin ja sinnitellään päivä ilman nokosia. Näin nukahtaminen alkaa onnistua hiljalleen yhä aikaisemmin, Härmä vinkkaa.

Alkoholilla ei kannata houkutella unta. Muutama alkoholiannos heikentää unenlaatua ja sekoittaa nestetasapainoa, mikä puolestaan lisää yöheräämisiä.

—Myös siniset kännyköiden ja tietokoneiden näytöt tulisi sammuttaa hyvissä ajoin ennen nukkumisaikaa, Härmä muistuttaa.

Satunnaisista vähäisistä unista ei tarvitse vielä huolestua. Mutta jos tilanne ei korjaannu omin konstein viikossa, kannattaa kääntyä työterveyshuollon puoleen ja hakea apua, jottei tilanne pääse pitkittymään ja pahenemaan.