Erilainen ekspertti

Teksti: Sari Alhava. Kuva: Juha Myllymäki

Hymyilevä ja sanavalmis työnhakija hurmaa haastattelijan heti ensiminuutista lähtien. Kuinka änkyttävä, introvertti tai Asperger-henkilö pärjää kisassa työpaikoista?

Sosiaalinen, ulospäinsuuntautunut, innovatiivinen, tiimihenkinen. Tuttuja kuvauksia työpaikkailmoituksissa. Mutta millainen on työyhteisö, jossa kaikki puhuvat paljon ja ideoivat jatkuvasti uutta? Kärjistetysti voisi kysyä, kuka siellä vie projektit loppuun saakka. Ja vielä: millaista on hakea töitä, jos onkin rauhallinen, harkitseva, rutiineista pitävä tai tunnollinen toteuttaja – vaikka olisi pätevin hakemaansa työhön?

Jos työyhteisöön rekrytoidaan toistensa kaltaisia ihmisiä, tulos on kuin tasariveihin istutettu eukalyptusmetsä. Se tuottaa satoa nopeasti, mutta ilman aluskasvillisuutta juuret vievät ravinnon, eikä muille kasveille riitä niiden kaipaamia elinolosuhteita. Sato heikkenee vuosi vuodelta.

Samoin käy organisaatiolle, joka palkkaa vain puuhakkaita, niin sanottuja hyviä tyyppejä. Jos halutaan, että työyhteisön ekosysteemi kehittää uusia tuotteita, palveluita ja tapoja toimia, on oleellista palkata ihmisiä, joilla on erilaisia vahvuuksia.

Meidän olisi tärkeä oppia toisistamme, jotta osaisimme nähdä työhaastattelussa ja työtä tehdessämme erilaisuuden taakse ja arvioida työntekijää hänen osaamisensa perusteella. Oli edessämme sitten esimerkiksi introvertti tai henkilö, jolla on änkytys tai Asperger-piirteitä. 

Erilaisuuteen liittyy paljon harhaluuloja. Introverttejä luullaan helposti joko epävarmoiksi tai toisaalta ylimielisiksi. Jotkut luulevat, etteivät he ymmärrä, mitä heiltä kysytään, jos he eivät vastaa heti, vaikka usein he vain punnitsevat mielessään asiaa monelta eri kantilta. He saattavat antaa vastauksen lopulta nopeamminkin kuin ekstrovertti, joka on voinut täyttää saman ajan puhumalla sisällyksettömiä fraaseja tai kertomalla koko ajatuskulkunsa ääneen.

Samoja harhaluuloja saavat osakseen Asperger-henkilöt ja ne, jotka änkyttävät. Mistään näistä ominaisuuksista ei ole suoraan pääteltävissä, mikä on henkilön itseluottamuksen, älykkyyden tai osaamisen taso.

Änkytys pahenee jännittäessä, ja mikä olisikaan sen jännittävämpi tilanne kuin työhaastattelu. Haastattelijan tulisikin luoda haastattelusta rauhallinen tilanne. Haastateltavaa ei tule keskeyttää, eikä hänen lauseitaan pidä yrittää arvata hänen puolestaan. Sellainen on loukkaavaa, lisää hermostumista ja pahentaa tilannetta.

Änkytystä on toki eriasteista ja on töitä, joissa änkytys voi vaikeuttaa työntekoa, mutta pääsääntöisesti sillä ei ole mitään vaikutusta ihmisen mahdollisuuteen pärjätä työssään. 

Valtavirrasta joltakin osin poikkeavat ihmiset ovat kokeneet elämässään paljon ja ovat yleensä sitä kautta erilaisuutta ymmärtäviä ja empaattisia ihmisiä.

Kyllä, myös ne Asperger-henkilöt eli niin sanotut assit. Yksi yleisimmistä ja vahingollisimmista harhaluuloista on, että assit olisivat empatiakyvyttömiä, kylmiä ihmisiä. Tämä johtunee siitä, että heidän voi olla vaikea osoittaa sanoillaan ja ilmeillään empatiaa, vaikka he ovat tunnetasolla hyvinkin huolissaan, jos toisella on murheita. Heille on tyypillisempää tehdä jotakin konkreettista ihmisen auttamiseksi kuin halata parin kauniin lauseen kera.

Assien on myös normaalia vaikeampaa tulkita toisen ihmisen ilmeitä tai piilotettuja viestejä. Se voi näyttäytyä kylmyytenä. Siksi työhaastattelussa pitäisi kysyä mahdollisimman konkreettisia kysymyksiä.

Sama toimintamalli työyhteisössä sopii assien lisäksi monille muillekin valtavirrasta poikkeaville, kuten maahanmuuttajille. Ei varmasti ole keneltäkään pois, jos asiat - erityisesti ohjeet ja määräykset - ilmaistaan suoraan ja yksiselitteisesti, eikä kielikuvia tai sarkasmia käyttäen.

Monenlaisten työntekijöiden työssä viihtymistä edistetään ja työn sujuvuutta koko organisaatiossa helpotetaan, kun ohjeet annetaan myös kirjallisesti ja ne ovat aina saatavilla samasta paikasta, eikä palavereja pidetä yllättäen käytävällä tai kahvihuoneessa, vaan käsiteltäviin asioihin voi perehtyä tarvittaessa rauhassa. 

Pitkä lista ominaisuuksia tekee Asperger-henkilöistä erinomaisia työntekijöitä. Asperger-piirteisiin liitetään tyypillisesti rehellisyys, korkea oikeudentaju ja lojaalius. Asiakeskeisinä he keskittyvät työpäivän aikana työasioihin, eivätkä ota annettua palautetta henkilökohtaisena loukkauksena.

Jos työ jollakin lailla sivuaa heidän mielenkiintonsa kohdetta, he eivät tarvitse ulkoisia motivaattoreita tehdäkseen työnsä hyvin. Toisaalta monet assit voivat tehdä mielellään systemaattisia, rutiiniluonteisia töitä, eivätkä kaipaa väliin rupattelutaukoja sotkemaan työn rytmiä.

Tutkimuksissa on havaittu, että asseilla on vahva yksityiskohtien taju. Yleensä se tuodaan esiin negaation kautta eli sanomalla, että he eivät näe metsää puilta. Jonkun on kuitenkin hyvä keskittyä työyhteisössä niihin puihinkin. Loppuun viilatut yksityiskohdat voivat olla kilpailuetu. Joku toinen voi keskittyä maalaamaan niistä yksityiskohdista toimivan kokonaisuuden isolla pensselillä.

Koska virheet ja epäloogisuudet suorastaan hyppäävät assien silmille, he sopivat muun muassa oikolukemaan tekstiversiot tai tarkastamaan tuotteen vielä ennen tuotantoon tai asiakkaalle menoa.

Assit uskaltavat haastaa vallitsevia näkemyksiä ja tarkastella asioita laatikon ulkopuolelta. He ovat juuri niitä, jotka huutavat, ettei keisarilla ole vaatteita.

Koska asseissa on paljon työtä vailla olevia eri alojen taitajia, todellisia virtuoosejakin, on Aspergeryhdistyksessä mietitty agenttitoimiston perustamista työllistymisen parantamiseksi. On menetys sekä tytönantajalle että työnhakijalle, jos työllistyminen kaatuu vaikeuteen selvitä työhaastattelutilanteesta, vaikka itse työtehtävät sujuisivat erinomaisesti. Samankaltaisesta palvelusta hyötyisivät epäilemättä muun muassa introvertit ja änkyttävät henkilöt. 

Tiedä enemmän

Aspergerin oireyhtymä

Aspergerin oireyhtymä kuuluu autismin kirjon tiloihin. Se on yleensä läpi koko eliniän esiintyvä käyttäytymispiirteistö, jolle ovat ominaisia tavallisesta poikkeava sosiaalisen vuorovaikutuksen tyyli, epätavallisen voimakkaat rajoittuneet mielenkiinnon kohteet ja rutiininomaiset käyttäytymismallit. Aistiyliherkkyydet ovat myös tavanomaisia. Aspergerin aiheuttamat haasteet arkielämälle vaihtelevat henkilön ja tilanteen mukaan lievistä voimakkaasti toimintakykyä haittaaviin. Arviot Aspergerin oireyhtymän ja niin sanotun lievän autismin esiintyvyydestä vaihtelevat 0,6 ja 1,7 prosentin välillä. 

Änkytys

Änkytys on tahdosta riippumaton puheen häiriötila, joka ilmenee tyypillisesti venytyksinä, toistoina tai täydellisinä puheen salpautumisina, jotka voivat kestää jopa useita minuutteja. Änkytyksestä kärsii noin yksi prosentti väestöstä, miespuolisilla se on kolme - neljä kertaa yleisempää kuin naispuolisilla. Änkytykseen liittyy vahvoja tunteita ja pyrkimyksiä, kuten änkytyksen välttämistä, jännitystä ja puhumisen pelkoa. Änkytys voi myös johtua fyysisistä tai neurologisista vammoista tai sairauksista, mutta ne ovat harvinaisempia. 

Introvertti

Introversio eli sisäänpäinsuuntautuneisuus ja ekstroversio eli ulospäinsuuntautuneisuus ovat ihmisen keskeisiä luonteenpiirteitä. Väestöstä noin 30 prosenttia on introvertteja ja noin 70 prosenttia ekstrovertteja. Nykytutkimuksen valossa tärkein selittävä tekijä näille luonteenpiirteille on ihmisen oma perimä. Ihmiset sijoittuvat introversio - ekstroversio-asteikolla eri kohdille. Carl Jungin mukaan introvertti kuluttaa psyykkistä energiaa kanssakäymisessä ihmisten kanssa ja latautuu olemalla yksin mietiskellen. Introvertit ovat yleensä hyviä oppijoita, koska he paneutuvat asioihin syvällisesti. Heillä on tyypillisesti tehokas impulssikontrolli eli he ajattelevat, ennen kuin tekevät mitään, ja voivat keskittää huomionsa tehokkaasti yhteen tehtävään kerrallaan.  

Artikkelia varten haastateltiin Suomen änkytysyhdistyksen rahastonhoitaja Eeva Nurvalaa ja Suomen Aspergeryhdistyksen varapuheenjohtaja Jan-Mikael Fredrikssonia. Tietoja on poimittu myös internetistä: www.asy.fi, www.ankytys.fi, fi.wikipedia.org/wiki/Aspergerin_oireyhtymä ja www.introvertit.net.