Kunnon töitä maahanmuuttajille

Teksti: Virpi Melleri, Kuva: Juha Myllymäki

Maahanmuuttajat laitetaan vähän liiankin herkästi samaan nippuun, kun keskustellaan ulkomaalaisten työllistymisestä Suomessa. Elinkeinoelämän keskusliiton työmarkkina-asiantuntija Mikko Räsänen muistuttaa, että maahanmuuttajat ovat hyvin sekalainen joukko ihmisiä. Kotoutuminen ja työllistyminen vaihtelevat suuresti maahantulon perusteen, lähtömaan, koulutustason, iän ja sukupuolen mukaan.

”Toisessa ääripäässä on henkilöitä, joiden luku- ja kirjoitustaito on heikko omalla äidinkielellä ja toisessa ääripäässä esimerkiksi pari vuotta sitten Suomeen saapunut syyrialaismies, jonka tapasin alkukesästä: hän oli opiskellut Yhdysvalloissa ja valmistelee nyt väitöskirjaa suomalaisessa yliopistossa”, Räsänen kertoo.

Länsi-Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta tullaan Suomeen yleensä töihin, valmiiseen työpaikkaan, ja esimerkiksi Suomessa asuvien saksalaisten työllisyysaste on jopa parempi kuin kantaväestöllä. Myös Suomessa opiskelleet maahanmuuttajat ovat yleensä hyvässä asemassa työmarkkinoilla, oli lähtömaa sitten mikä tahansa.

Kriisialueita tulevien pakolaisten kotoutuminen ja työllistyminen on haastavampaa. Räsäsen mukaan pidempään Suomessa asuneet miehet työllistyvät jossain vaiheessa lähes yhtä hyvin kuin kantaväestö, mutta Lähi-idästä kotoisin olevat naiset ovat ehkä huonoimmassa asemassa työmarkkinoilla. Heistä vain joka kymmenes työllistyy. 

”Jos on kotona pienten lasten kanssa, kontaktipinnat yhteiskuntaan jäävät aika pieniksi. Työllistyminen tapahtuu isolta osin ihmisten omien verkostojen kautta ja ilman niitä työn saanti on todella hankalaa”, Räsänen selittää.

Suomeen on vuoden aikana saapunut suuren kohun saattelemana ”kauheasti” pakolaisia. Yleinen asenneilmasto lienee vähintäänkin huolestunut: miten Suomi voi selvitä valtavasta ihmismäärästä ja sen aiheuttamista haasteista? Miten tulijoille riittää töitä?

Tilastojen valossa tilanne ei ole ihan sellainen kuin tiedotusvälineissä tai sosiaalisessa mediassa kärjistyvä keskustelu antaa ymmärtää. Viimeisimmän suuren selvityksen mukaan pari vuotta sitten Suomessa oli 241 000 ulkomaista syntyperää olevaa asukasta. Viime syksynä alkaneen ”pakolaistulvan” mukana maahan saapui noin 32 000 ihmistä, joista noin 8 000 saa oleskeluluvan ja jää maahan. Iso turvapaikanhakijoiden määrä venytti viranomaisverkon ja järjestöjen toiminta- ja kantokyvyn äärimmilleen, mutta laajemmasta perspektiivistä katsottuna uudet tulijat eivät juuri heilauta tilastoja.

Nyt kun ensijärkytyksestä on toivuttu ja valtaosa turvapaikkahakemuksista on saanut päätöksen, voidaan ehkä jo katsoa toiveikkaasti tulevaisuuteen.

Maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistymisen helpottaminen ovat olleet hallituksen asialistalla jo vuosia. Tuoreella pakolaiskriisillä on kuitenkin ollut sellainen vaikutus, että maahanmuuttajien asiat ovat nousseet tärkeyslistan kärkeen ja järjestelmää on nyt uudistettu.

Kosovon albaanin Fidan Hajdinin, 30, perhe lähti pakoon Kosovon sotaa ja tuli Suomeen joulun alla parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin 11-vuotias Hajdini pääsi heti vastaanottokeskuksessa kielikurssille ja puolen vuoden kuluttua kommunikointi sujui jo kohtalaisesti. Kielikylpy jatkui Ruukin ala-asteella.

Nyt 30-vuotiaana Hajdini puhuu sujuvaa suomea ja on työskennellyt jo 11 vuotta logistiikka-alan yrityksessä DHL:ssä – aluksi paketinvalmistelijana terminaalissa, sitten asiakaspalvelussa ja nyt telemyyjänä. Hajdinin kokemuksen mukaan kielitaidosta huolimatta ulkomaalainen törmää työmarkkinoilla usein ennakkoluuloihin, jotka johtavat siihen, että työpaikkaa tarjotaan ensisijaisesti suomalaisille.

”Työpaikalla en ole koskaan kokenut syrjintää, päinvastoin olen saanut työstäni hyvää palautetta ja paljon hyviä kavereita. Suurin haaste maahanmuuttajilla onkin sen ensimmäisen työpaikan saaminen. En usko, että olisin saanut tätä työtä ilman kaverin suositusta”, Hajdini arvelee.

Saatuaan tilaisuuden näyttää kykynsä hän on edennyt organisaatiossa rikkoen myös sen tabun, ettei maahanmuuttaja pärjäisi asiakaspalvelussa. Sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvät kulttuurierot kääntyivät tässä tapauksessa kaikkien eduksi.

”Esimiehet olivat aluksi vähän ihmeissään, kun en edennytkään asiakkaiden kanssa jämäkästi by the book vaan heitin small talkia, mutta he huomasivat nopeasti, että sopimuksia syntyi ja sain asiakastyytyväisyysmittauksista hyvät arviot. On myös ollut hienoa, että minut valittiin luottamusmieheksi. Minulle tullaan puhumaan aroistakin asioista ja työkaverit luottavat, että hoidan hommat kuntoon.”

Fidan Hajdini haaveilee jatko-opinnoista, ehkä rakennusalalla. Unelma-ammattiin eli poliisikouluun ovet eivät auenneet. Päällimmäisenä syynä olivat kirjoitusvirheet suomen kielessä.

”Se oli suuri pettymys, sillä uskon Suomen tarvitsevan kipeästi myös maahanmuuttajataustaisia poliiseja. Toivoisin kielitaitovaatimuksiin joustavuutta. Jos ei ole käynyt päiväkotia ja koko kouluputkea suomen kielellä, kielitaito ei ehkä koskaan tule täydelliseksi. Kunpa ajateltaisiin enemmän niitä etuja, joita maahamuuttaja tuo mukanaan työhön.”

Hallitus julkaisi toukokuussa kotouttamista koskevan toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on tehdä turvapaikanhakijoiden kotoutumisesta nykyistä nopeampaa, joustavampaa ja tehokkaampaa. Maahanmuuttojohtaja Sonja Hämäläinen vetää työ- ja elinkeinoministeriössä (TEM) useita eri uudistuksia.

”Kotoutumiskoulutuksesta tehdään entistä enemmän työelämälähtöistä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että oleskelu- ja työluvan saaneita maahanmuuttajia ei enää ohjata samaan koulutusputkeen, joka voi hitaimmillaan kestää vuosia. Maahanmuuttajien tausta ja osaaminen selvitetään haastattelujen avulla tarkemmin ja heidät ohjataan räätälöidymmille koulutuspoluille. Joillain voi olla pitkäkin ammatillinen osaaminen, vaikka muodollinen pätevyys puuttuu”, Hämäläinen kertoo.

Esimerkiksi kokkina, parturina tai rakennusalalla työskennelleille voidaan tarjota puuttuva koulutuspalikka ja mahdollisuus näyttötutkintoon. Työelämään pääsyä pyritään nopeuttamaan tuomalla kielikoulutusta ammattiopintojen yhteyteen. Tästä ovat hyvänä esimerkkinä jotkin pääkaupunkiseudun bussifirmat, joiden järjestämiin koulutuksiin otettiin maahanmuuttajataustaisia oppilaita vähän heikommallakin kielitaidolla. Käytännön kieltä opeteltiin samaan tahtiin ammattiopintojen kanssa. Lähes kaikki pilottihankkeiden opiskelijat löysivät koulutuksen jälkeen työpaikan.

Uuden mallin ohjeistus on jo lähtenyt Sonja Hämäläisen mukaan eteenpäin. Ministeriö tekee yhteistyötä muun muassa TE-toimistojen kanssa. Niissä tehdään maahanmuuttajien alkuhaastattelut, kartoitetaan osaamista ja annetaan alkuvaiheen ohjausta. Myös opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut ovat mukana uudistusten suunnittelussa ja toimeenpanossa.

Uutta on myös TEMin ja Sitran käynnistämä nopean työllistymisen kokeilu, jossa maahanmuuttajille pyritään luomaan työpaikkoja yhteistyössä yritysten kanssa. Yksityisellä pääomalla rahoitettavalla hankkeella tavoitellaan vähintään 2 000 maahanmuuttajan kouluttamista ja työllistämistä vuoden 2019 loppuun mennessä. Työpaikkoja odotetaan löytyvän muun muassa rakennus-, kiinteistö, hoiva- ja itc-aloilta.

”Maahanmuuttajien työttömyysaste on noin kolminkertainen verrattuna syntyperäisiin suomalaisiin, mutta he työllistyvät sitä paremmin, mitä pidempään he ovat maassa. Ongelmana on ollut, että ensimmäinen työllistyminen kestää liian kauan. Uudistusten tavoitteena on tehostaa kielen oppimista ja auttaa luomaan hyödyllisiä kontaktiverkostoja”, Hämäläinen kertoo.

Maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvät asiat ovat pinnalla myös Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:ssa. Toisaalta siksi, että työmarkkinajärjestö puolustaa kaikkien työelämässä olevien ja sinne pyrkivien – myös maahanmuuttajien – etuja. Toisaalta siksi, että järjestössä halutaan varmistaa maahanmuuttajien ymmärtävän työelämän pelisäännöt.

Keskusjärjestössä on lähestytty haastetta hyvin käytännönläheisesti tuottamalla pari videofilmiä, jotka kertovat suomalaisesta työelämästä. Lisäksi järjestö on aloittanut koulutusyhteistyön Kirkkonummella sijaitsevan Evitskogin vastaanottokeskuksen kanssa.

STTK:n järjestöpäällikön Taina Vallanderin mukaan Suomen työehtojärjestelmä on aika poikkeuksellinen myös Euroopan mittakaavassa, saati täysin erilaisesta kulttuuriympäristöstä tuleville maahanmuuttajille.

”Opetusvideoilla haluamme kertoa, että meillä työehdot perustuvat lakiin ja sopimuksiin ja tietystä työstä pitää maksaa tiettyä palkkaa. Millä tahansa palkalla ei pidä mennä töihin. Emme halua, että maahanmuuttajista tulee pimeää tai halpatyövoimaa suomalaisille työmarkkinoille. Se on sekä tulijoiden että syntyperäisten suomalaisten etu”, Vallander kertoo.

Videoilla ja vastaanottokeskuksessa järjestetyissä koulutuksissa kerrotaan muun muassa, miten työnhaku Suomessa tapahtuu – mitä asiakirjoja tarvitaan ja miten mahdollisessa haastattelussa käyttäydytään.

”Suomi on kovin järjestäytynyt ja muodollinen yhteiskunta toisin kuin monet pakolaisten lähtömaat, joissa työelämän kulttuuri voi olla paljon epämuodollisempi.”

Etiopialainen Tewodros Mekonnen, 32, on hyvä esimerkki määrätietoisesta maahanmuuttajasta, jonka sinnikkyys lopulta palkittiin unelmatyöllä. Mekonnen tuli Suomeen 2009 opiskelemaan Åbo Akademihin. Hänellä oli jo yksi oikeustieteellinen tutkinto Addis Abeban yliopistosta ja työkokemusta kansalaisjärjestöjen palveluksessa, mutta nyt hän tuli opiskelemaan maisteritutkintoa kansainvälisestä ihmisoikeuslainsäädännöstä. Elinkustannuksien kattamiseksi piti löytää töitä.

Kaksi viikkoa maahan saapumisen jälkeen hän jakoi mainoksia Turun Varissuolla, mutta kuukausitienestit jäivät 65 euroon. Seuraavaksi löytyi siivousfirma, jonka leivissä Mekonnen siivosi ”kaikkea mahdollista marketeista teollisuuskiinteistöihin”. Tavoite oli koko ajan selkeä.

”Tiesin, että ulkomaalaisen on vaikea löytää koulutusta vastaavaa työtä. Niinpä työskentelin opiskelujen ja siivoustyön ohessa parin vuoden ajan vapaaehtoisena Suomen Punaisella Ristillä ja tein opintoihin liittyvän työharjoittelun Etiopiassa Pelastakaa Lapset -järjestössä. Valmistumisen jälkeen pääsin SPR:lle työkokeiluun ja kun Varsinais-Suomen piirissä avautui kansainvälisen vapaaehtoistyön koordinaattorin paikka, sitä sitä tarjottiin minulle.”

Tewodros Mekonnen oli myös mukana perustamassa kansainvälistä nuorisojärjestöä StepEuropea, joka toimii Turussa CIMO:n rahoituksella.

Mekonnen kehottaa muitakin maahanmuuttajia rakentamaan uraansa kärsivällisesti.

”Vaikka aluksi joutuisi ansaitsemaan leipänsä vähemmän mielekkäällä työllä, voi hyvin tehdä vapaaehtoistyötä pari tuntia päivässä. Näin saa työkokemusta ja kontakteja, jotka auttavat palkkatyön löytämisessä.”

Määräaikainen pesti SPR:llä päättyi heinäkuussa. Mekonnen tekee nyt vastaavaa koordinaattorin työtä Englannissa Kent Refugee Action Network -nimisen järjestön leivissä, mutta haluaisi palata Suomeen, jos töitä löytyy.

”Toivoisin, että suomalaiset työnantajat palkkaisivat maahanmuuttajia rohkeammin, varsinkin tehtäviin, joissa ei välttämättä tarvita vahvaa suomen kielen taitoa. Välillä tuntuu, että tiukkoja kielitaitovaatimuksia käytetään tekosyynä. Se tuntuu epäreilulta ja saa monen maahanmuuttajan menettämään toivonsa työllistymisen suhteen.” 

Kaikki tähän juttuun haastatellut asiantuntijat yhtyvät Fidan Hajdinin ja Tewodros Mekonnenin toiveeseen, että työnantajat olisivat rekrytoinneissaan avoimempia ja rohkeampia.

EK:n Mikko Räsäsen mukaan yksityisillä työnantajilla ei yleensä ole virallisia kielitaitovaatimuksia, eli mikään ei estä palkkaamasta maahanmuuttajaa työtehtäviin, joissa ei tarvita täydellistä kielitaitoa. Toisaalta hän myös ymmärtää työnantajien varovaisuuden.

”Työmarkkinoille tulee nyt ihmisiä, jotka puhuvat vain heikkoa englantia eikä heillä ole esittää minkäänlaista dokumentteja koulutuksesta tai työhistoriasta. Heillä on vielä pitkä matka työpaikan saamiseen”, Räsänen huomauttaa.

Maahanmuuttajien työllistymisestä puhutaan usein ongelmalähtöisesti, mutta työ- ja elinkeinoministeriössä maahanmuutto nähdään myös suurena mahdollisuutena.

”Ulkomaalaisten opiskelijoiden ja maahanmuuttajien työllistyminen tuo tutkimustenkin mukaan lisää dynaamisuutta ja kansainvälisyyttä työmarkkinoille. Uusien tulijoiden mukana tulee uusia ideoita, innovaatioita ja kansainvälisiä verkostoja, jotka puolestaan auttavat suomalaisia yrityksiä kasvamaan ja luomaan lisää työpaikkoja Suomeen, Sonja Hämäläinen sanoo.