Töissä maapallolla

Teksti: Katariina Krabbe, Kuvitus: Jonna Koski

Kansainvälinen työ innostaa ja halutaan paneutua, mutta omaan jaksamiseen kannattaa silti kiinnittää huomiota.

Kansainvälisessä yrityksessä työskentelyssä on hohtoa: ulkomaanmatkoja, kiinnostavia työkavereita eri kulttuureista ja mahdollisuus työskennellä huippuosaajien kanssa siten, että työn tuloksilla pystyy vaikuttamaan maailmanlaajuisesti. Kukapa ei siitä innostuisi!

Toisaalta matkoilla tehdään kovaa työtä eikä löhötä rannoilla, kulttuurierot voivat vaikeuttaa yhteisen sävelen löytämistä ja aikaerosta tai yöllisistä virtuaalikokouksista palautuminen vaatii aina veronsa. Työn läikkymistä normaalityöajan ulkopuolelle ei voi estää, jos osa tiimistä istuu Kiinassa ja osa Yhdysvaltain länsirannikolla – yhteistä aikaa kokoustamiseen ei vain ole mahdollista löytää normaalityöajan puitteissa.

Kansainvälisessä työssä voikin menestyä vain, jos on halua ja mahdollisuuksia todella satsata siihen myös toimistoajan ulkopuolella. Sitä ei voi tehdä vain yhdeksästä viiteen ja unohtaa työpaikalta kotiin lähtiessä.  

Silti ihmiset, jotka ovat päässeet kansainvälisen työn makuun, eivät Aalto-yliopiston tutkimuksen mukaan haluaisi enää luopua siitä. Työn haastavuus innostaa ja työllä koetaan olevan merkitystä. Jos yritys on kansainvälinen, kaikki koko yrityksen strategian ja menestymisen kannalta merkittävät asiat tehdään globaaleissa tiimeissä. Paikalliset tiimit hoitavat vain paikallisia projekteja, jotka koetaan vähäpätöisemmiksi. Kansainvälisen työn status on korkeampi, ja sillä on enemmän painoarvoa.

Kansainvälisessä työssä on myös mahdollisuus oppia paljon uutta, jopa sellaista osaamista, jota Suomessa ei voi muuten saada. Yhteistyötä voi päästä tekemään vaikka ihailemansa oman alan gurun kanssa. Parhaimmillaan kansainvälisessä työssä voi päästä maailman huipulle näyttämään omaa osaamistaan. Esimerkiksi mainonnan suunnittelija on täpinöissään päästessään maailmalle toteuttamaan omaa visiotaan. Onnistuneella kampanjalla voidaan saada miljoonat ihmiset ympäri maailmaa reagoimaan siten, että asiakkaan arvo kasvaa. Kunnianhimo ja halu tehdä asiat aina hiukan paremmin motivoi.

Kansainvälisen työn luonne on muuttunut, sillä pitkien matkojen ja loputtomien matkapäivien sijaan globaalia työtä tehdään entistä enemmän virtuaalisesti. Silti ne, joiden työhön edelleen kuuluu matkustamista, tekevät sitä yleensä paljon. Monessa kansainvälisessä yrityksessä kuitenkin pyritään rajoittamaan matkustamista tietoisesti, jos kyse on työstä, jonka tekeminen ei ole sidoksissa paikkaan.

Ajasta globaali työ sen sijaan ei ole riippumaton, ainakaan silloin, kun yhteistyötä tehdään yli aikavyöhykkeiden ja on tarve kommunikoida reaaliaikaisesti.

Vaikka globaali hajautettu tiimi työskentelee virtuaalisesti, yhteistyö ihmisten kesken toimii parhaiten silloin, kun porukka tuntee toisensa. Siksi projektiryhmää tai tiimiä perustettaessa olisi hyvä järjestää tapaaminen ainakin yhteistyön alkupuolella.

Kun välimatka on pitkä ja kulttuurierot suuret, tutustumiseen tarvitaan aina enemmän aikaa kuin paikallisen tiimin tutustumiseen. Globaalien projektien aikataulutuksessa tulisi lisäksi huomioida, että jo pelkkä aikaero hidastaa työn edistymistä. Ylimääräistä aikaa voi mennä myös sähköpostien edestakaisin pallotteluun, kun yritetään selvittää, mitä toinen mahtoikaan tarkoittaa.

Aikaeron yli työskentely voi toisaalta merkitä työn tehostumista. Homma etenee kahdessa tai useammassakin vuorossa, jos tiimin jäsen voi toisella puolella maailmaa jatkaa siitä, mihin toinen työpäivänsä päätteeksi pääsi. Aikaero voi toisaalta antaa aikaa: omaa osuuttaan voi hioa rauhassa, jos tietää, että työkaveri tulee töihin vasta monen tunnin päästä. Kukaan ei hengitä niskaan.

Missä tahansa tiimissä voi kuitenkin syntyä väärinkäsityksiä, etenkin jos viestintä hoidetaan pääasiassa kirjallisesti. Kun mukaan leivotaan vielä kulttuurierot ja ehkä puutteellinen kielitaitokin, yhteentörmäyksiä tulee.

Pahinta on, jos ihmiset eivät tunne toisiaan tai toistensa kulttuuria. Suomalainen voi turhautua, jos vaikka japanilainen yhteistyökumppani ei koskaan vastaa sähköposteihin ripeästi, kun kyse voi olla siitä, että jokainen vastaus pitää hyväksyttää pomolla ennen lähettämistä. Toisaalta, jos ihmisiä ei tunneta henkilökohtaisesti, saatetaan käyttäytyminen tulkita kulttuuristen stereotypioiden läpi, vaikka kyse olisikin jostain aivan muusta.

Paras tapa ratkoa väärinkäsityksiä on tavata kasvokkain, mutta jos siihen ei ole mahdollisuutta, rikas virtuaalikokous, jossa osapuolien on mahdollista nähdä toistensa kasvot, helpottaa yhteisymmärryksen syntymistä. Virtuaalikokouksissa olisi toki mahdollista kameran avulla nähdä kokouskumppanit milloin tahansa, mutta käytännössä ruudulla jaetaan useammin tarkasteltavia asiakirjoja. Hyvä puoli on, että kansainväliseen työhön motivoituneet ihmiset yleensä todella haluavat selvittää asiat ja luoda toimivan yhteistyösuhteen.

Mahdollisuudet satsata kansainväliseen uraan näyttävät Aalto-yliopiston tutkimuksen perusteella jakautuvan rankasti sukupuolen mukaan. Miehiä on kansainvälisissä tehtävissä enemmän ja he ovat useammin perheellisiä kuin kansainvälisissä tehtävissä työskentelevät naiset. Perheellisillä naisilla on enemmän velvollisuuksia kotona. Toisaalta perheelliset kansainvälistä uraa luovat naiset saivat miehiä enemmän tukea puolisoiltaan kotona työskentelyyn, sillä vaimot olivat tyypillisesti kiukkuisempia miesten roikkuessa illalla työasioissa.

Naisilla on tapana siirtyä napakammin työmoodiin ja hoitaa työasiat kotoakin käsin tehokkaammin. Miehet käyttävät enemmän aikaa yhteistyökumppaneiden kanssa chattailyyn, jolloin he luovat henkilökohtaisempia suhteita ja myös sitoutuvat näin yhteistyöhön paremmin kuin naiset.

Työmatkat näyttävät tutkimuksen mukaan helpottavan työn ja perheen välistä konfliktia. Tämä selittyy sillä, että yhteistyö on matkoilla laadukkaampaa, mikä vähentää tarvetta olla kotoa käsin yhteyksissä jatkuvasti. Lisäksi kasvokkain tavatut yhteistyökumppanit tietävät todennäköisemmin perhetilanteen ja ottavat sen huomioon.

Joustotyökäytännöt tukevat hyvin globaalissa työssä onnistumista. Silloin ei esimerkiksi tarvitse leimata kellokorttia toimistolla, kun yö tai varhaisaamu on jo käytetty kokouksiin, ja töihin voi hyvin mennä myöhemmin.

Monissa työpaikoissa on kuitenkin niin tiukkaan aikataulutettu kokouksia koko päiväksi, ettei jousto ole käytännössä mahdollista. Kun vielä omat työt saattavat jäädä vasta viiden jälkeen tehtäviksi, palautumisaika voi jatkuvasti jäädä liian lyhyeksi, mikä on jaksamisen kannalta kestämätöntä. Monet tällaisella kuormituksella työskentelevät syyttävät turhaan itseään kehnosta ajanhallinnasta, kun kyse on työn järjestelyn ongelmista ja resursoinnista. Aikaerotyön vaatimuksia ei ole yrityksissä otettu vielä riittävästi huomioon.

Etenkin nuoret ovat vaarassa palaa loppuun nopeasti. Avuksi voisi olla esimerkiksi paikallinen mentori, joka osaisi kertoa, mihin kokouksiin osallistuminen on tärkeää ja mitkä voi jättää väliin. Vanhemmat työntekijät osaavat jo pitää huolta rajoistaan ja sanoa napakammin, mihin kokouksiin jättävät osallistumatta. Heillä on itseluottamusta, kokemusta ja myös omasta mielestään paljon annettavaa, kun taas epävarmat nuoret ajavat itsensä loppuun herkemmin yrittäessään revetä kaikkeen.

Lähteet: tutkijatohtori Niina Nurmi Aalto-yliopiston tuotantotalouden osaston Virtual and mobile work -tutkimusyksiköstä, toimitusjohtaja Eka Ruola Hasan & Partnersilta, Helsingin Sanomat, Työterveyslaitos  

Pienellä präntättyä

Globaali (hajautettu) työ
Työssä tehdään yhteistyötä pitkien etäisyyksien ja kulttuurierojen yli.

Aikaerotyö
Työssä tehdään yhteistyötä eri aikavyöhykkeillä asuvien ihmisten kanssa. 

Hajautettu työ
Hajautetussa työssä työntekijät työskentelevät yhteisen työn kohteen parissa, mutta maantieteellisesti eri paikoissa. Hajautettu työ ei välttämättä ole kansainvälistä.

Virtuaalinen työ
Virtuaalinen työ tarkoittaa työntekoa infrastruktuurien, välineiden ja ohjelmistojen rakentamissa virtuaalisissa tiloissa. Työntekijät tekevät yhteistyötä tieto- ja viestintätekniikan avulla, eivätkä kasvokkain. 

Liikkuva eli mobiili työ
Työntekijä työskentelee säännöllisesti kodin tai päätoimipaikkansa ulkopuolella. Matkustamisen tarve syntyy itse työstä. 

Matkatyö
Työ sisältää runsaasti työmatkoja.

Etätyö
Sovittu osa työajasta voidaan tehdä kotona tai jossain muualla varsinaisen työpaikan ulkopuolella.

Joustotyö
Henkilöstökäytäntö, jossa työntekijöille annetaan mahdollisuus valita, milloin ja missä tekevät työnsä.

Lokaali kansainvälinen tiimi
Tiimi koostuu eri kulttuuritaustoista tulevista ihmisistä, mutta tiimi työskentelee maantieteellisesti samassa paikassa. 

Kansainvälinen hajautettu tiimi
Tiimi koostuu ihmisistä, jotka työskentelevät eri maissa.