Muskelit työntekijän takana

Maarit Aarrekangas aloitti työskentelyn turkulaisessa mainostoimistossa 1990-luvun alussa, kun lama vaani nurkan takana. ”Tämä on oikeastaan tarina siitä, kun lama iski”, Aarrekangas sanoo. Hän oli tuolloin parikymppinen työelämän keltanokka.

Työsuhteen alkuvaiheessa Aarrekangas tuli täyttäneeksi tärkeän kupongin, jollaisia oli työpaikalla kahvihuoneen pöydällä. ”Tiedettiin, että mainostoimistoille on tulossa hankalat ajat, ja joku vinkkasi, että kannattaa kuulua liittoon.” Niin Aarrekankaasta tuli ERTOn jäsen.

Sitten tapahtui se, mikä monelle yritykselle – ja työntekijälle – 1990-luvun alussa: kun Aarrekangas oli ehtinyt työskennellä mainostoimistossa toista vuotta, se meni konkurssiin, ja kaikki jäivät ilman töitä. Nuori nainen ei kuitenkaan lannistunut, vaan haki väliaikaista työtä huoltoasemalta ja sai paikan. ”Allekirjoitin toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen ja aloin tehdä kassanhoitajan hommia.”

Työ alkoi kesällä, mutta lokakuussa tilanne taas muuttui, kun omistajat, kaksi veljestä, ostivat toisen aseman ja kokivat pärjäävänsä pienemmällä porukalla. ”He sanoivat puolelle työntekijöistä, että ei tarvitse sitten tulla töihin huomenna. Olin epävarma 23-vuotias, ja tämä oli ensimmäisiä työpaikkojani. Olin ihmeissäni.”

Vaikka Aarrekangas oli väliaikaisesti töissä huoltoasemalla eikä mainostoimistossa, hänen ERTO-jäsenyytensä pysyi voimassa – sen hän oli selvittänyt liitostaan ennen pestautumistaan huoltoasemalle. Oudon irtisanomisen jälkeen asia putkahti mieleen.

Aarrekangas soitti ERTOn työsuhdeneuvontaan ja selitti asian­sa. Seuraavaksi hän jo keskusteli ERTOn lakimiehen kanssa, joka oli yhteydessä huoltoaseman omistajiin. ”He olivat ihan törkeitä lakimiehelle”, Aarrekangas muistelee. Hän ei ollut ainoa, joka oli vienyt irtisanomisen eteenpäin.

Oikeuteen juttu päätyi noin vuoden päästä. ”ERTOsta ohjattiin, prepattiin ja kannustettiin. Minulle sanottiin, että tämä kannattaa viedä oikeuteen ja tämä voitetaan. En minä nuorena olisi ikimaailmassa yksin uskaltanut tehdä niin.”

Oikeudessa tapaus eteni nopeasti, ja päätös tuli parissa viikossa. ”Tapasin raastuvan ovella vastapuolen eli huoltoaseman omistajat, jotka olivat loppuun asti sitä mieltä, että voittavat keissin ihan tuosta vaan”, Aarrekangas ihmettelee.

Toisin kävi, sillä oikeuden päätös oli selvä: laiton irtisanominen. ”Sain irtisanomisajan palkan, lomakorvaukset ja kahdeksan kuukauden palkan vahingonkorvauksena laittomasta irtisanomisesta.”

ERTOn oikeudenkäyntiturva on aito ja todellinen 

ERTOn jäsenilleen tarjoama työsuhdeapu alkaa siitä, kun ongelma ilmenee, ja jatkuu aina oikeudenkäyntiin saakka, kuten Aarrekankaan tapauksessa kävi. ”Auttaa kummasti, kun yksittäinen ihminen saa taakseen muskeleita”, Aarrekangas kiteyttää.

Hän on edelleen todella kiitollinen, vaikka tapauksesta on jo kauan. ”Neuvonta, oikeudenkäynti ja kaikki saamani apu ei maksanut minulle mitään! Koen, että olen saanut koko iäksi katetta ERTOn jäsenmaksulleni”, Aarrekangas kiittää.

Isoin etu oli hänen mielestään henkinen tuki. ”En menettänyt ERTOn jäsenyyttä ollessani väliaikaisesti työtön tai tehdessäni hetken alan ulkopuolisia töitä. Ja sain nopeasti asiantuntevaa apua. Koko ajan minuun valettiin uskoa, että tästä selvitään. Tärkeintä ei ollut sittenkään raha, vaan se, että oli turva ja tieto omista oikeuksista, ja annettiin varmuutta siihen, että näin ei saa kohdella ihmisiä”, Aarrekangas perustelee.

Hän kertoo, että monilla on ongelmia työsopimusten tekemisessä mainostoimistoissa, vaikka hänen oma tarinansa olikin muusta ympäristöstä. Mainostoimistojen työsopimukset eivät kuulu yleissitovuuden piiriin, ja toimistoissa usein ajatellaan, että työsopimuksen voi tehdä vähän miten tahtoo. Sopimustekniset asiat ovat monesti retuperällä”, Aarrekangas selittää.

”Etuja nakerretaan koko ajan. Esimerkiksi lomaltapaluurahat poistettiin laman aikaan kuittaamalla, että ’kaikkien on osallistuttava’, eikä niitä koskaan palautettu. Mainosalalla ei oikeasti ole juuri muuta sopimusta kuin sana vastaan sana. Olen neuvonut ertolaisia kollegoitani näyttämään työsopimuksia ERTOn lakimiehelle ennen allekirjoittamista”, Aarrekangas kertoo.

 

Kuten Aarrekankaan tapauksesta selviää, ERTOn oikeudenkäyntiturva on aito ja todellinen. Se tarkoittaa, että jos oikeuteen päätetään mennä, ERTO maksaa kaikki oikeudenkäyntikulut, eikä jäsenen tarvitse kantaa taloudellista riskiä lainkaan.

Siksi myös raastupaan menemisestä päätetään yhdessä. ”Tarkoitus ei kuitenkaan ole, että lähdemme oikeuteen asti pelkästään varmoina voitoista. Jos voittaisimme sataprosenttisesti kaikki jutut, meillä olisi rima liian korkealla”, toteaa ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen. ”Riski häviämisestä on aina – mutta ERTOssa riskiä ei tarvitse kantaa itse.”

ERTO kuitenkin häviää vain pienen osan oikeuteen asti menneistä jutuista. Yksi syy voitokkuuteen on ammattitaito ja kokemus, sillä ERTOlla on sopimus muutamien työoikeusasioihin perehtyneiden asianajotoimistojen kanssa. ”Käyttämämme juristit ovat äärimmäisen hyviä työoikeusjuristeja. Voitamme useimmat juttumme, koska juristimme osaavat asiansa.”

Aito oikeudenkäyntiturva ei ole ammattiliittomaailmassa mikään itsestään selvä asia. Kuului sitten mihin tahansa ammattiliittoon, kannattaa tarkistaa oma oikeudenkäyntiturvansa siltä varalta, että joutuu esimerkiksi laittoman irtisanomisen kohteeksi. Eri ammattiliittojen välillä on tässä asiassa valtavia eroja. Kysy siis itseltäsi: ”Jos minut irtisanotaan ja vien asian oikeuteen, häviän jutun, ja oikeudenkäyntikulut ovat yhteensä 38 000 euroa, paljonko joudun maksamaan?”

Monet liitot ovat hoitaneet jäsenten oikeusturvan ottamalla oikeusturvavakuutuksen vakuutusyhtiöstä. Tällainen oikeusturva on lopulta aika näennäinen: vakuutusten maksimikorvaus on yleensä 10 000–15 000 euroa, mutta hävinnyt joutuu maksamaan irtisanomisriidassa helposti 38 000 euron oikeudenkäyntikulut. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsen ottaa ison henkilökohtaisen riskin viedessään jutun oikeuteen, eikä oikeudenkäyntiturva ole todellinen.

”Kuka irtisanottu tai lomakorvauksitta jäänyt ihminen oikeasti uskaltaa viedä asiansa oikeuteen ja ottaa samalla vaikkapa 25 000 euron riskin. Irtisanomiset ovat aina epäselviä tapauksia, joten häviämisen mahdollisuus on todellinen”, Aaltonen toteaa ja painottaa, että ERTOssa oikeudenkäynti ei maksa jäsenelle latin latia, jos asia on päätetty viedä oikeuteen yhdessä.

Työsuhderiidat ovat aina äärimmäisen raskaita. ”Ihmisellä on joka tapauksessa kurja fiilis, jos hänet on irtisanottu laittomasti. Oikeudenkäynti voi kestää vuosia. Öisin ei nukuta. Jos siihen laitetaan päälle vielä taloudellinen riski, niin kokonaisuus on kenelle tahansa hurja, jopa ylivoimainen”, Aaltonen kuvailee. ”Me emme ERTOssa hylkää jäsentä silloin, kun hänellä menee kaikkein huonoimmin, vaan autamme selviämään kamalasta tilanteesta ilman taloudellista riskiä.”

Mutta miten ERTOlla on varaa näin loistavaan systeemiin? Aaltosen mukaan oikeudenkäyntiturva ei tule liian kalliiksi, koska liiton käyttämät työoikeusasianajajat ovat huippuluokkaa ja yleensä voittavat juttunsa.

Lisäksi jutut valmistellaan ERTOssa hyvin, eivätkä juristit joudu käyttämään omaa aikaansa ylenpalttisesti perustietojen ja asiakirjojen keruuseen. Koko prosessi on perusteellisesti hallittu, tutkittu ja valmisteltu.

 

ERTOn työsuhdetuki on paljon laajempi kuin pelkkä oikeudenkäyntiturva

Tuki alkaa puhelinneuvonnasta: jäsen soittaa ERTOn neuvontapuhelimeen, kun työsuhteessa tulee eteen ongelmatilanne. Näitä puhelinkeskusteluja käydään vuosittain noin 3 000.

Riita-asioita, joissa ERTO neuvottelee työnantajan kanssa, on vuodessa noin 200. Itse asiassa ERTOn edustaja neuvottelee pääsääntöisesti työnantajaliiton kanssa, eikä yksittäisen työnantajan kanssa.”Yleensä kehotamme työnantajaliittoon kuulumatonta työnantajaa hankkimaan juristin”, kertoo ERTOn edunvalvontajohtaja Matti Orkovaara.

Noin 30 juttua viedään oikeuteen asti. Oikeustoimista asianosainen päättää yhdessä ERTOn lakimiesten kanssa. ”Enemmistö hoitamistamme riita-asioista on laittomia irtisanomisia. Hyvin vähän oikeuteen asti menee palkka- tai työaikakiistoja”, Orkovaara kertoo.

Tyypillinen ERTOn jäsenen laittoman irtisanomisen ongelmatilanne alkaa yt-neuvotteluista. Jos työt vähenevät, työnantajalla on oikeus laillisesti vähentää väkeä. Pienissä yrityksissä ei käydä yt-neuvotteluita, mutta sama oikeus vähentää väkeä töiden vähentyessä pätee.

ERTO pystyy puuttumaan tällaisiin taloudellistuotannollisin syin tehtyihin irtisanomisiin helpoiten silloin, kun irtisanottujen tilalle otetaankin uusia työntekijöitä. ”Puolet ERTOn käsittelyyn ottamista jutuista on niitä, joissa irtisanotaan ihmisiä mutta palkataankin uusia tilalle. Jonkin verran on myös virheitä yhteistoimintamenettelyssä tai irtisanomisperusteissa”, Orkovaara kuvailee.

Vaikka työtehtävät vähenisivät, työnantajan velvollisuus on ensimmäisenä selvittää, voisiko työtehtävänsä menettävä väki esimerkiksi kouluttautumalla oppia uuden työtehtävän.

Orkovaara ottaa esimerkiksi Nokian, joka irtisanoi kumisaapastehtaan työntekijät alkaakseen valmistaa puhelimia. ”Jos irtisanotut eli kumisaapastehtaan väki olisi voinut tehdä sitä uutta liiketoimintaa, heidät olisi pitänyt siirtää uuteen työtehtävään kännyköiden kokoamiseen”, Orkovaara selittää.

Joskus työntekijä sotkee tilanteensa ihan itse, eikä ERTOkaan voi puolustaa irtisanottua. Jos työntekijä tekee jonkin erittäin vakavan laiminlyönnin tai jopa rikoksen, kuten pahoinpitelee jonkun töissä tai varastaa rahaa, työnantaja voi purkaa työsopimuksen yhden kerran perusteella. Lievemmissä tapauksissa työntekijälle voidaan antaa varoitus, joka elää puolesta vuodesta vuoteen, eikä varoituksen voimassaoloaikana saa tehdä samaa virhettä uudestaan.

”Työnantajan velvollisuus on huolehtia henkisestä ja fyysisestä työturvallisuudesta. Työntekijällä on käyttäytymisvelvollisuus, eikä esimerkiksi väkivaltaan tai raivokohtaukseen ole oikeutta, vaikka kuinka olisi provosoitu”, Orkovaara perustelee.

 ERTO selvittelee melko vähän jäsentensä palkkariitoja, mutta jonkin verran kuitenkin.

”Palkka-asiat ovat lopulta hyvin yksiselitteisiä. Moni yritys on ulkoistanut palkanlaskennan ammattilaiselle tai palkka-asiat hoitaa organisaation sisällä erillinen osasto, joiden ammattilaiset tietävät, mitä kuuluu maksaa ja milloin. Kerran tosin yksi logistiikka-alan yritys oli ulkoistanut palkanmaksun Irlantiin ja myöhemmin Intiaan, eikä siellä oltu selvillä alan työehtosopimuksen yleissitovuudesta tai lomarahajärjestelmästä Suomessa. Sitä sitten selvittelimme”, Orkovaara kertoo.

Tyypillinen palkkariita on sellainen, että työnantajayrityksellä menee huonosti ja palkkoja on myöhässä – niitä maksetaan osissa tai miten sattuu. Silloin jäsen ohjataan palkkaturvaan. ”Tällainen tapaus menee joko haasteena tai yksipuolisena tuomiona, jolloin jäsen saa saatavansa merkittyä konkurssissa valvottavaksi velaksi”, Orkovaara kertoo.

Joka viides ERTOn vireillä olevasta riitajutusta koskee maksamattomia palkkoja. Näissä työnantaja esimerkiksi panttaa lopputiliä tai lomakorvauksia.

ERTOn selvittelyyn tulevista tapauksista seksuaalinen ahdistelu on vähentynyt, mutta yksittäisiä tapauksia ilmaantuu vuosittain. Työpaikkakiusaamista esiintyy vähän enemmän.

”Kiusaamisia on yleensä mutkikas selvittää, koska ihmisillä voi olla eri näkemys siitä, kuka on kiusaaja. Näihin tapauksiin yritämme saada työterveyslääkärin mukaan”, Orkovaara huomauttaa.

Elämä voi joskus olla melkoista sirkusta. ERTOn jäsenyys on turvaverkko työelämän trapetsilla.

 

Usein kysyttyä: koeaika

ERTOn työsuhdeneuvontaan tulee usein tiedusteluita koeajasta. ”Siitä kysytään paljon ja siihen on tosi vaikea puuttua”, sanoo ERTOn edunvalvontajohtaja Matti Orkovaara. ”Eikä mene päivääkään, etteikö joku työntekijä kertoisi työsuhteensa purusta koeaikana.”

Koeajan kuluessa selvitetään työntekijän soveltuvuus työhön. Soveltumattomuus voi ilmetä esimerkiksi huonosta asiakaspalautteesta.

”Jos työ ei työntekijästä johtuvasta syystä suju, työnantaja voi yleensä purkaa työsopimuksen koeajan perusteella. Syy ei kuitenkaan saa olla syrjivä, kuten raskaus, tai muuten epäasiallinen. Vastaavasti työntekijä saa purkaa työsopimuksensa, jos työ ei ole vastannut sitä, mitä hän etukäteen oletti”, sanoo ERTOn puheenjohtaja Juri Aaltonen.

Yleensä koeaikapurku on laillinen, mutta voi olla laiton esimerkiksi sen takia, että työnantaja ilmoittaa purun syyksi sairastelun tai taloudelliset syyt. Perusongelma riidassa tulee siitä, että syrjivä tai epäasiallinen purun peruste pitäisi pystyä jotenkin todistamaan. Lisäksi pitäisi jotenkin pystyä osoittamaan, että työnantajan usein käyttämä väite ”soveltumaton työhön” ei pidä paikkaansa. ”Usein on sana sanaa vastaan ja koeaikapurku on lain mukaan mahdollinen sangen kevyin soveltumattomuusperustein, joten laittomuuden todistaminen ei yleensä onnistu”, Aaltonen pahoittelee.

Työnantajat siis käyttävät koeaikaa ja irtisanovat sen aikana ihmisiä melko reippaalla kädellä. Toki tässä on myös työntekijällä mahdollisuus: työstä voi lähteä, jos työpaikalla on esimerkiksi huono ilmapiiri tai eettisesti arveluttavaa toimintaa. ”Siitä voi kuitenkin seurata karenssi työttömyysturvaan”, Orkovaara varoittaa. Uusi työpaikka pitäisi olla jo valmiina, jos lähtee koeajalla pois, tai voi jäädä ilman tuloja karenssin ajaksi.

Tietyt pelisäännöt koeajan irtisanomisissa pätevät myös työntekijän kohdalla. ”Pelkästään sillä perusteella, että saa toisaalta parempaa palkkaa, ei saisi purkaa työsopimusta – eli siihen koeaikaa ei ole tarkoitettu”, Orkovaara toteaa.

”Työnantajan pitää koeajan kuluessa ratkaista, onko työntekijä sovelias vai ei. Koeajan jälkeen työsuhteen laillinen päättäminen työntekijästä johtuvista syistä vaatii työntekijältä hyvin moitittavaa menettelyä. Koeajan jälkeen työntekijä pääsee siis erittäin paljon tiukemman ja turvallisemman henkilökohtaisen irtisanomissuojan piiriin”, Aaltonen toteaa.

 

Maksaisitko 32 000 euroa?

Tapaus: Mari irtisanottiin. Näytti ilmeiseltä, että irtisanomisen todellisena syynä eivät olleet yrityksen taloudelliset syyt, tai ainakin Mari olisi pitänyt ottaa takaisin ennen uuden työntekijän palkkaamista.

Käräjäoikeus: Irtisanominen oli laillinen. Oikeus määräsi Marin maksamaan sekä omat että vastapuolen oikeudenkäyntikulut eli yhteensä noin 38 000 euroa.

Ilman liiton jäsenyyttä Marin pitäisi maksaa itse koko 38.000 euroa. Entä kun on liiton jäsen? Yhdessä oikeuteen viedyssä jutussa ERTO vastaa kuluista, eikä jäsen maksa mitään. ERTOn oikeusturva on aito ja reilu.

 

Vertailuun on valittu liittoja, joiden jäseniä on ertolaisillakin aloilla. Tiedot on kerätty viikolla 43/2016 liittojen verkkosivuilta.

 

Teksti: Susanna Cygnel, kuvitus: Jonna Koski