Joulu läpi vuoden

Teksti: Susanna Cygnel, Kuva: Mikko Kauppinen

Brother Christmas toteuttaa unelmia. Hän on koskettanut jo yli 10 000 suomalaisen elämää aloitettuaan hyväntekeväisyystyönsä kaksi vuotta sitten.

Autettavat ovat keskenään erilaisia, ja niin ovat myös heidän unelmansa. Esimerkiksi leivontaa rakastavalle, useita kertoja aivokasvainleikkauksen läpikäyneelle 16-vuotiaalle nuorelle Brother Christmas järjesti ikimuistoisen tapaamisen nettiin ruokareseptejä laittavan Kinuskikissan kanssa.

102-vuotias sotaveteraani puolestaan sai syntymäpäivänä kotiinsa kuuden hengen kuoron esittämään Finlandian ja liikuttui kyyneliin. Hän menehtyi kaksi viikkoa merkkipäivän jälkeen, mutta vaimo muistelee vieläkin ainutkertaista tapahtumaa.

Eräs syöpää sairastava lapsi halusi tavata Joulupukin, toinen nähdä Vapauden patsaan ja kolmas reissata äitinsä kanssa Barcelonaan. On ollut senioritansseja vanhuksille ja oikeita jouluja vähävaraisille lapsiperheille.

Kaikki nämä unelmat ja uskomattoman määrän monia muita Brother Christmas, yhden miehen hyväntekeväisyysorganisaatio, on jo ehtinyt toteuttaa.

”On hienoa saada kohdata ihmisiä – se on työssäni kaikkein parasta. Surulliset kohtalot tietysti koskettavat, eihän sille voi mitään. Tärkeintä on kuitenkin tehdä jotain. Tuntuu mukavalta, että pystyn antamaan ihmisille näitä hetkiä, joita he eivät koskaan unohda”, sanoo Ari Koponen alias Brother Christmas.

Hän on huomannut, että on joskus aika pienestä kiinni, että ihmisen elämä keikahtaa kallelleen. Voi tulla ero, työpaikan menetys tai sairaus, eikä siinä usein enää muuta tarvita.

”Erityisesti lasten ahdinko mietityttää kovasti”, hän sanoo.

 

Brother Christmas teki ensimmäiset lahjoituksensa jouluna: vähävaraisille perheille vietiin jouluruokaa ja lapset saivat lahjan. Koponen puhuu kokonaisesta joulusta.

”Se sisältää lahjat, kuusen ja kaikki jouluruuat. Sellainen joulu lahjoitetaan usealle perheelle joka vuosi.”

Viime vuonna kokonaisen joulun sai 114 vähävaraista perhettä ja tänä vuonna tavoite on 400.

Mutta pelkkä joulun aika ei Koposelle riittänyt.

”Jouluhan voisi kestää koko vuoden! Miksi lahjoja ei voisi antaa muulloinkin kuin vain jouluaattona”, hän kertoo miettineensä.

Koposta oli jo aiemmin alkanut kaihertaa, että ihmiset kyllä mielellään puhuvat, miten huonosti asiat ovat, mutta eivät kuitenkaan tee mitään. Hän itse ei tuntenut auttamista isojen hyväntekeväisyysorganisaatioiden kautta omakseen, ja moni muukin on kokenut samoin. Moni Brother Christmasin toiminnasta innostunut ja auttamaan lähtenyt on nimittäin inspiroitunut juuri siitä, että auttaminen on niin konkreettista ja että apu menee suoraan tiettyyn kohteeseen.

Brother Christmasin tekemä työ tunnetaan ja häneen otetaan yhteyttä.

”Ihmiset ja yritykset haluavat auttaa ja näkyä auttajina. Julkisuus on helpottanut työtäni.”

Eräänä päivänä hänelle esimerkiksi soitti golfammattilainen Mikko Ilonen, joka sanoi, että haluaa tulla mukaan Brother Christmasin toimintaan.

”Olemme siitä lähtien toteuttaneet auttamisprojekteja yhdessä. Tampereen sairaalan lastenosasto esimeriksi sai tärkeitä laitteita, joita sieltä puuttui”, Koponen kertoo.

Tarkkasilmäisimmät huomaavat, että Ilosen golfbägissä lukee Brother Christmas.

 

Alussa ei ollut helppo löytää yrityksiä mukaan auttamistalkoisiin.

”Kun soittelin firmoihin ja kerroin, että minulla on parta ja haluaisin auttaa vähäosaisia, minua taidettiin pitää sekopäänä. Sain siitä kuitenkin vain lisää voimaa ja ajattelin, että minähän näytän!”

”Ensimmäisenä mukaan lähti Kouvolan Lakritsi”, hän muistaa vieläkin.

Joulun henki elää Brother Christmasin siivittämänä läpi vuoden. Kokonainen joulu on valtava juttu vähävaraisille lapsiperheille, ja lisäksi hän auttaa jatkuvasti pitkin vuotta muita vähävaraisia, vammaisia ja vähäosaisia. Viime vuonna apua sai 3 700 ihmistä ja tänä vuonna luku lähes kaksinkertaistuu.

Ensimmäisessä lapsiperheille järjestämässään tilaisuudessa Brother Christmas vei jääkiekkomatsiin joukon vähävaraisia lapsiperheitä, jotka nauttivat ottelusta yrityksen aitiossa ruokailuine päivineen.

”Se oli hieno elämys perheille, joilla ei ikinä muuten olisi ollut mahdollisuutta sellaiseen. Vanhemmat kertoivat tapahtuman jälkeen, etteivät ole ikinä nähneet lastaan niin iloisena.”

 

Koponen ei piilottele henkilöyttään, mutta esiintyy lehtikuvissa pelkästään rooliasussaan, koska siviiliminän kasvot eivät edistä auttamistyötä.

”Työssäni on kyse auttamisesta ja Brother Christmasin tekemästä työstä, eikä minusta yksityishenkilönä”, hän korostaa.

Niinpä hän vetäisee parran kasvoilleen ja liimaa viikset hetkessä kohdilleen ennen valokuvausta – ja Ari Koposesta on tullut Brother Christmas. Rooliasun valinnassa auttoi nyt jo edesmennyt stylisti Teri Niitti.

Jos kavereilta olisi kysytty, kuka heidän porukastaan tekee joku päivä tällaista, he olisivat varmaankin veikanneet juuri Koposta. Monessa sopassa sopivasti keitetty ja laajasti erilaisia töitä tehnyt auttamishaluinen mies on elämänsä aikana muovautunut Brother Christmasiksi.

Ensin Koposesta piti tulla ammattijalkapalloilija, ja hän ylsi jopa nuorten maajoukkueeseen. Sen jälkeen hän työskenteli hierojana, perusti oman vaateliikkeen, toimi vammaisen henkilökohtaisena avustajana ja teki päiväkauppaa pörssissä.

Koponen on tällä hetkellä Brother Christmas -yhdistyksen ainoa työntekijä, mutta koska hommaa riittää ja toiminta tuntuu koko ajan laajenevan, toisen työntekijän palkkaaminen tulee pian ajankohtaiseksi.

”Monet ihmiset auttavat vapaaehtoisina, ja se on hienoa, mutta heiltä en voi vaatia tiettyä työpanosta. Siksi voisi olla hyvä, että meitä olisi kaksi.”

Koponen nostaa työstään palkkaa. Soraääniäkin kuuluu ja vihjailuja, että Koponen tekee tätä hyötyäkseen itse.

”Ainahan ihmiset kritisoivat ja se on ihan luonnollista. Odotan kovasti sitä, kun pääsen julkaisemaan ensimmäisen täyden tilivuoden kirjanpidon sekä toimintakertomuksen ja ihmiset näkevät, mihin avustusrahat menevät.”

Koposen päivät täyttyvät palavereista, tapaamisista, sähköpostien läpikäymisestä ja niihin vastaamisesta, Facebookin päivittämisestä, auttamisen suunnittelusta, mediatapaamisista ja autettavien kohtaamisista.

”Työtä olisi ihan loputtomasti. Minun on pakko priorisoida, enkä esimerkiksi pysty vastaamaan kaikkiin sähköposteihin, vaikka haluaisin”, Koponen harmittelee.

”Olen kuitenkin iloinen siitä, että voin auttaa useita, enkä voi harmitella sitä, etten ehdi tehdä kaikkea.”

 

Alussa ei ollut helppo löytää autettaviakaan, vaikka heitä Suomessa riittää.

”Halusin auttaa, mutta en tiennyt, keitä ja mistä heidät löytäisin. Julkisuus on auttanut tässäkin, ja nykyään minulla on yli 110 000 Facebook-seuraajaa. Auttamispyyntöjä tulee sähköpostiin ja Facebookiin 10–30 kappaletta päivittäin.”

Osa pyynnöistä ei täytä Brother Christmasin auttamiskriteereitä eli niiden lähettäjät eivät oikeasti tarvitse apua, vaan pyytävät vaikkapa eksoottista ulkomaanmatkaa tai isompia rintoja.

”Moni aito pyyntö tulee läheiseltä tai ystävältä”, Koponen kertoo ja lisää, että aina unelman toteuttamiseen ei tarvita rahaa.

”Moni pyyntö on sellainen, että tarvitaan vain oikean ihmisen aikaa.”

Tällä hetkellä on menossa isompi projekti, jossa Brother Christmas käy taistoon koulukiusaamista vastaan. Kouluihin tuodaan kouluveli tai -sisko, turvallinen luottoaikuinen, jonka puoleen lapsi voi kääntyä. Mukana on myös yksityisiä lahjoittajia, yrityksiä ja kaupunkeja.

”Jos tämä projekti kantaa, sitä jatketaan ensi kesän jälkeenkin”, Koponen lupaa.

Lasten lisäksi vanhukset ja tällä hetkellä etenkin sotaveteraanit saavat Jouluveljeltä huomiota.

”Jos sotaveteraaneja haluaa auttaa, se on tehtävä nyt. Heitä ei ole enää paljon jäljellä.”

Eräässä tempauksessa sotaveteraanit pääsivät katsomaan uutta Tuntematon sotilas -elokuvaa jo ennen ensi-iltaa.

 

Brother Christmasin nimi nousee esiin yhä useammassa yhteydessä. Tarinat kertovat usein pienistä lapsista toteuttamassa viimeisiä unelmiaan, onnellista hetkistä surun keskellä.

”Me ihmiset elämme niin helposti omassa kuplassamme tyytyväisinä emmekä edes halua ajatella, että kaikilla ei ole asiat yhtä hyvin. Jokaisen pitäisi tulla sieltä kuplasta pois välillä ja ymmärtää tarjota apua”, hän huomauttaa.

Mutta miksi Koponen on valmis tähän kaikkeen?

”Koska on tärkeä tehdä jotain merkityksellistä ja auttamisesta tulee itselle niin hyvä fiilis. Ihan parasta on ihmisten kohtaaminen – niin autettavien kuin niidenkin, jotka lähtevät mukaan auttamaan”, Koponen sanoo.

Hän on ikään kuin välittäjä avuntarvitsijoiden ja niiden välillä, jotka voivat auttaa.

”Tässä on myös oppinut arvostamaan kaikkea sitä, mitä itsellä on – etenkin terveyttä.”

Ari Koposen työ palkittiin viime vuonna Vuoden vapaaehtoisena, Suomen Sotaveteraaniliiton ansiomitalilla ja kutsulla Linnan juhliin. Luottamus tähän erikoiseen hahmoon on kasvanut suomalaisten syvissä riveissä. Moni on ainakin kuullut Brother Christmasista.

Ari Koponen on siviilissä tuusulalainen 36-vuotias perheenisä, jolla on kaksi alle kouluikäistä lasta.

”Huolehdin itsestäni ja yritän välillä keskittyä muihin asioihin kuin Brother Christmasin työhön. Ei se ole aina helppoa, mutta minun on yritettävä nukkua yöni hyvin, että jaksan auttaa ihmisiä”, hän kertoo.

”Vietän aikaa perheeni kanssa, harrastan urheilua ja tapaan kavereita. Pidän matkustamisesta”, hän kertoo tavoistaan ladata akkuja.

Entäpä millainen joulu on Brother Christmasin mielestä paras?

”Ihan perinteinen perhejoulu, joka vietetään isossa porukassa suvun ja läheisten kesken.”

 

Brother Christmas, hyväntekijä, joulupukin veli

3 syytä auttaa:

  1. Auttaminen tuo iloa autettavalle, mutta myös itselle. Siitä tulee hyvä mieli.
  2. Tämä on merkityksellistä työtä. Ihminen haluaa tehdä työtä, jolla on merkitystä.
  3. Omat silmät avautuvat. Kannattaa välillä tulla ulos omasta kuplasta, jossa kaikki on hyvin. Kun kohtaa vähäosaisia, alkaa nähdä asioita laajemmin.