On aika juosta kohti uutta ja uljasta Palkansaajien Keskusliittoa (lyhenne PK). Nykyiset palkansaajien keskusjärjestöt olisi järkevää korvata yhdellä järjestöllä.
Olin eilen 24.11. ERTOn edustajana mukana keskusjärjestörajat ylittävässä tilaisuudessa, jossa useat ammattiliitot pohtivat Suomen palkansaajien keskusjärjestöjen tulevaisuutta. Paikalla olleet liitot edustavat noin 1,5 miljoonaan suomalaista palkansaajaa. Tapaamisen lopputulema oli lähteä selvittämään uuden uljaan palkansaajien keskusjärjestön perustamista. Mitä järkeä tässä on?
Työmarkkinat ovat muuttuneet ja työnantajapuolella on ymmärretty keskittää edunvalvonta yhteen organisaatioon, eli Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:hon. Palkansaajapuolella on tyydytty vanhoihin vakiintuneisiin organisaatioihin. Riittävää halukkuutta tosiasiain tunnustamiseen ei palkansaajapuolella ole toistaiseksi ollut ja siksi on jatkettu työtä niin kuin sitä on aina ennenkin tehty. Tulokset ovat olleet hyviä, mutta aikansa kutakin.
Vanhoihin rakenteisiin kangistuminen ei ole järkevää. Järjestörakenteiden tarkoitus on mahdollisimman hyvin ja kustannustehokkaasti toteuttaa jäsenten etua työpaikoilla. On kiistatonta, että nykyisessä yhteiskunnassa palkansaajien on tiivistettävä edunvalvontaa ja vaikuttamista tavoitteella jäsenten etu ja hyvinvointi. Työelämän muutosten oikeudenmukainen huomioiminen esim. tulevaisuuden lainsäädännössä on asia, jonka hoitaminen edellyttää palkansaajien tiivistyvää yhteistyötä.
Nykyinen keskusjärjestörakenne on saanut hyviä tuloksia aikaan, mutta se ei tulevaisuudessa enää ole riittävän voimakas ja kustannustehokas. Tänä päivänä keskusjärjestöjen kolme edustajaa juoksee rinta rinnan samoihin kokouksiin ja neuvotteluihin. On selvää, että kolmen edustajan sijasta saman työn kokouksessa voisi tehdä yksi edustaja. Nuo kaksi muuta voisivat käyttää asiantuntemustaan vaikkapa yhteistyöhön poliitikkojen kanssa.
Kaikissa liitoissa pitäisi nyt katsoa vain jäsenten ja kaikkien palkansaajien etua. Määräävää ei saisi olla olemassa olevien järjestöjen, rakenteiden ja toimintojen suojaaminen. Jokainen voi kysyä itseltään, että perustettaisiinko Suomeen tänä päivänä kolme eri keskusjärjestöä? No ei varmasti perustettaisi. Tänä päivänä on koko ajan tarpeellisempaa ajaa yhdessä työntekijöiden, toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden asioita eteenpäin. Vastakkainasettelua eri henkilöstöryhmien välillä ei ole enää työpaikoilla, niin kannattaako niitä olla keskusjärjestöissä?
Yksi yhteinen keskusjärjestö voisi nykyistä tehokkaammin keskittyä mm. sopimuksettomien alojen ja pätkätyöntekijöiden ongelmiin, harmaisiin ylitöihin, minimipalkkojen alituksiin, lainsäädäntöön vaikuttamiseen ja tarjota laajasti ja tehokkaasti työpaikkatason edunvalvontaa kaikille palkansaajille koulutuksesta riippumatta.
Toivon, että mahdollisimman moni liitto lähtee avoimesti ja ennakkoluulottomasti selvittämään uuden palkansaajien keskusjärjestön perustamista. Ainakin ERTO on valmis uudistuksiin.