Osa-aikatyötä tehdään Suomessa vähän
Blogi

Osa-aikatyötä tehdään Suomessa vähän

Kirjoittaja: Juri Aaltonen Julkaistu:

Eduskunnassa alkoi tänään 30.3. valiokuntakuulemiset kansalaisaloitteesta nollatuntisopimusten kieltämiseksi.

Nollatuntisopimuksella tarkoitetaan käytännössä osa-aikaista työsopimusta, jolla työntekijä sitoutuu tekemään työtä esim. 0-40 tuntia viikossa, mutta hänellä ei ole oikeutta yhdenkään tunnin työhön tai palkkaan. Epävarmoilla nollatuntisopimuksella työskentelee Tilastokeskuksen mukaan yli 80.000 palkansaajaa. 

ERTO tukee kansalaisaloitteen tavoitetta parantaa nollatuntisopimuslaisten ja muiden osa-aikaisten asemaa työmarkkinoilla.

Osa-aikaisten määrä on Suomessa alhaisempi kuin EU-maissa. Osa-aikaisten osuus on Suomessa noussut 20 vuodessa yhdeksästä prosenttiyksiköstä 14 prosenttiyksikköön (nousua 56 %), mutta luku alittaa edelleen selvästi EU15-maiden 22,7 %:n tason. (Ns. trendityöryhmän raportti. TEM 2/2015. s. 37)

On vaikea keksiä miksi osa-aikaisten määrä olisi Suomessa tulevaisuudessakin selvästi alle EU-keskiarvon. EU-keskiarvoon nouseminen tarkoittaisi osa-aikaisten määrän kasvua yli 60 %:lla.

Nollatuntisopimuslaiset ovat käytännössä aina osa-aikaisia työntekijöitä. He jäävät usein ilman kokoaikaiselle työntekijälle kuuluvia normaaleja oikeuksia. Näitä oikeuksia ovat mm. oikeus sairasajan palkkaan ja irtisanomissuojaan. Lisäksi nollasopimuslaisella ei usein ole lainkaan varmuutta lähipäivien palkoista tai työtunneista.

Nollatuntisopimuksella työskentelevällä on aina epävarmuus tuloistaan. Epävarmuutta lisää sosiaaliturvajärjestelmämme, jossa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ansainta edellyttää 18 viikkotyötunnin tekemistä.

Miten korjataan?

Kansalaisaloitteella ns. nollatyötuntisopimusten rajoittamiseksi tavoitellaan osa-aikatyötä tekevien aseman parantamista kieltämällä eräin poikkeuksin alle 18 tunnin viikkotyöaikaa tarkoittavat työsopimukset. Alle 18 viikkotunnin työsopimuksen sallittu peruste olisi mm. palkansaajan oma tahto ja opiskelu. 

Alle 18 viikkotyösopimusten kieltäminen voi osoittautua hyvin haasteelliseksi. Tämän tavoitteen toteutumisesta riippumatta on tarpeen uudistaa työsopimuslakia niin, että vakiintunut työn määrä katsotaan työsuhteen ehdoksi. Em. tarkoittaa esim., että kun nollatuntisopimuslainen on työskennellyt 12 kuukauden ajan säännöllisesti 20 tuntia viikossa, olisi tämä tuntimäärä hänen viikoittainen vähimmäistuntimääränsä. Työntekijä olisi jatkossa velvollinen tekemään työtä 20 tuntia viikossa ja työnantaja olisi velvollinen maksamaan 20 tunnin palkan.

Sosiaaliturvajärjestelmää pitää uudistaa vastaamaan nykypäivän työelämää eikä päinvastoin. Esim. työttömyysturvajärjestelmän pitää toimia kaikissa työnteon muodoissa: itsensä työllistäminen, osa-aikaisuus, yksinyrittäjyys, freelancer jne. Käytännössä eri työn tekomuotojen sosiaaliturvalle asettamien haasteiden korjaamiseksi ei näytä olevan muuta vaihtoehtoa kuin perustulo.

ERTOn lausunto Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnalle 1.4.2016 asiassa "Kansalaisaloite nollatuntisopimusten kieltämiseksi" »

Juri Aaltonen
Puheenjohtaja

Työtaistelu- ja työoikeuteen erikoistunut oikeustieteen lisensiaatti, joka harrastaa taloutta ja liikuntaa.
Twitter: @JuriAaltonen