Tulevaisuus ilman lupausta on lohduton
Blogi

Tulevaisuus ilman lupausta on lohduton

Kirjoittaja: Juri Aaltonen Julkaistu:

1900-luvulla eivät teollistuminen eikä maaltamuutto aiheuttaneet niin paljon pelkoa kuin nyt digitalisaatio. Syy tähän voi olla häkellyttävän ymmärrettävä.

1900-luvun yhteiskunnallinen muutos sisälsi lupauksen: työtä riittää ja elintaso nousee. Lopputulemana saat sisävessan, perheellesi isomman asunnon, jääkaapin, imurin ja jopa oman auton. Lapsesi saavat sinua paremman koulutuksen ja heillä on turvattu tulevaisuus. Rakennat lapsillesi hyvän elämän. Oma eläkeaikasi on turvallinen. Annettu lupaus oli kollektiivinen, uskottava ja haluttava. Ehkä jopa innostava. 

2000-luvun digitalisaatiomurroksen lupaus näyttää olevan lohduton. Väistämätön muutos esitetään tuhon tuojana. Digitalisaation väitetään mm. tuhoavan keskituloiset työt. Jäljellä jää huippuosaajien ammatit ja kasvava joukko pienipalkkaisia palveluammatteja. Muille ei töitä ja toimeentuloa riitä. Mitä rajumman uhkakuvan tulevaisuudesta pystyt esittämään, niin sitä helpommin pääset julkisuuteen. Kansaa kehotetaan ripottelemaan tuhkaa päälleen ja pelkäämään väistämätöntä pimeää tulevaisuutta. Huomiotta jäävät kommentit, joiden mukaan digitalisaatio ei niinkään tuhoa ammatteja, vaan ennen kaikkea muuttaa töiden sisältöä. Ihan samalla tavalla kuin on käynyt tietokoneiden yleistyessä. Vähemmälle huomiolle jäävät hyvät uutiset. Kuten se, että Uudenkaupungin autotehtaaseen robotisaatio on luonut satoja uusia työpaikkoja.

Digitalisaation vetämässä teollisessa vallankumouksessa ei tarjota uskoa tulevaan. Ainakaan Suomessa.  On vain epävarmuus ja pelko. Ei siis ole ihme, että digitalisaatio ei kannusta kansalaisia. Tätä pelkoa tukee osin reaalimaailman todellisuus. Esimerkiksi Yhdysvalloissa palkat eivät viimeisen noin 30 vuoden aikana ole juuri nousseet, vaikka tuottavuus on kasvanut massiivisesti. Palkansaajien asema ei ole enää parantunut. Esim. opintolainat vaivaavat, mutta lupaus hyväpalkkaisesta ammatista opiskelujen jälkeen ei aina enää toteudu. Aiemmin kollektiiviselta uskottavalta hyvältä lupaukselta on varastettu matto alta. 1900-luvun lupaus ei ole enää voimassa ja korvaava lupaus puuttuu.

Tarvitsemme vision ja konkretiaa siitä miten saamme digitalisaation tuottamaan hyvää kaikille. Digitalisaatio voi lisätä työtä ja hyvinvointia. Työtä tulee lisää kun hyödynnämme uusia työtapoja ja mahdollisuuksia. Palvelut monipuolistuvat ja tuotantokustannusten laskiessa yhä useammalla on varaa hyviin palveluihin ja tuotteisiin. Esim. jakamistalouden avulla kaikilla voi olla varaa autoon kun sitä tarvitsee. Julkisuuteen pitää tuoda konkreettisia esimerkkejä siitä miten teknologia on luonut uutta työtä.

Tarvitsemme saksalaisten uskoa ja suunnitelmallisuutta siihen miten digitalisaatio lisää työpaikkoja, parantaa palveluja ja luo hyvinvointia. Nykyinenkin teollinen vallankumous on mahdollisuus, ei lohduton tulevaisuus. Meidän pitää rakentaa aito ja uskottava hyvän tulevaisuuden lupaus kaikille. Liiallinen epävarmuus ja pelko pitää taklata pois ajatuksista. Tämä vaatii keskustelutyylin muutosta, esimerkkejä digitalisaation hyvistä vaikutuksista, aktiivista osallistumista muutoksen ohjaamiseen ja sen varmistamista, että kaikki saavat osansa muutoksen tuomasta hyvästä. 

Tulevaisuuden lupaus edellyttää järkeviä yhteiskunnallisia päätöksiä. Yksi järkevä päätös olisi koulutukseen ml. aikuisopiskeluun sijoittaminen. Toinen olisi sosiaaliturvan aito uudistaminen niin, että tulevaisuuden yhteiskunnassa pystyisi turvallisesti työskentelemään haluamallaan tavalla. Esim. monityön, työskentely sekaisin työsuhteisena ja yrittäjänä, pitää olla nykyistä helpompaa ja turvallisempaa. Turvallinen tulevaisuus ei olisi itselle eikä läheisille lohduton.

Kirjoitus on julkaistu Aamulehden mielipidesivulla 12.9.2017

Juri Aaltonen
Puheenjohtaja

Työtaistelu- ja työoikeuteen erikoistunut oikeustieteen lisensiaatti, joka harrastaa taloutta ja liikuntaa.
Twitter: @JuriAaltonen