Uusi työaikalaki tulee voimaan ensi vuoden alusta
Blogi

Uusi työaikalaki tulee voimaan ensi vuoden alusta

Kirjoittaja: Saara Arola Julkaistu:

Eduskunta hyväksyi keväällä uuden työaikalain, joka tulee voimaan 1.1.2020. Uuden lain myötä mahdollisuudet työajan vapaampaan sijoitteluun lisääntyvät. Se luo työntekijälle sekä uusia mahdollisuuksia valita työaikansa että lisävastuuta oman työkuormituksensa hallinnassa.

Työaikalain tarkoitus on suojella työntekijää kohtuuttomilta työajoilta ja liialta kuormitukselta. Työaikalaissa säädetyt enimmäistyöajat ja lepoajat voivat joistakin tuntua menneen ajan mekanismeilta, mutta työelämän vaatimusten lisääntyessä jatkuvasti, ne ovat edelleen osoittaneet tarpeellisuutensa. Kasvava työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on meidän kaikkien yhteinen huolenaihe, ja yhtenä lääkkeenä on työntekijöiden riittävä suojelu liialta työkuormitukselta.

Seuraavassa on esitelty muutamia olennaisia muutoksia, jotka lakiin tulevat.

Työehtosopimuksella sovitut asiat eivät muutu

Jos työsuhteessasi noudatetaan jotain työehtosopimusta, on tärkeää muistaa, ettei laki muuta sitä, mitä työehtosopimuksessa on työajoista sovittu. Esimerkiksi työajan enimmäispituus sekä ylityökorvaukset määräytyvät siis edelleen ensisijaisesti työehtosopimuksessa sovitulla tavalla.

Entistä laajemmat mahdollisuudet sopia liukuvasta työajasta

Uuden lain myötä työnantaja ja työntekijä voivat sopia entistä laajemmin liukuvasta työajasta. Voimassa olevia liukuvan työajan sopimuksia laki ei muuta, elleivät osapuolet sovi muutoksista. Liukuva työaika tarkoittaa, että työntekijä saa itse päättää sovituissa rajoissa, miten työaikaansa sijoittelee työpäivälle. Uuden lain mukaan työntekijän kanssa voidaan sopia mahdollisuudesta jakaa työpäivä kahteen osaan niin, että kiinteän työajan ja liukuma-ajan välillä on katkos. Näin työntekijällä voi halutessaan olla mahdollisuus jatkaa työtä illalla vaikkapa sen jälkeen, kun lapset ovat menneet nukkumaan.

Saldotunteja saa kerryttää jatkossa enemmän. Voimassa olevassa laissa saldotuntien enimmäismäärä on +40 tuntia ja vähimmäismäärä -40. Uuden lain mukaan saldotuntien tulee tasoittua välille +60 ja -20 neljän kuukauden seurantajakson päätteeksi. Saldotuntien kerryttäminen on edelleen työntekijälle vapaaehtoista. Työnantaja ei voi määrätä työntekijää tekemään normaalia pitempää päivää ilman hänen suostumustaan.

Jos normaalipituinen työpäivä ei riitä annettujen työtehtävien tekemiseen, kannattaa työnantajalta pyytää kirjallinen ylityölupa, jolloin ylimääräinen työ korvataan korotetulla palkalla.

Joustotyöaika on työajan uusi muoto

Uudessa työaikalaissa on säädetty uudesta työajan sijoittelun muodosta: joustotyöajasta. Sitä voidaan käyttää vain töissä, joista vähintään puolet on ajasta ja paikasta riippumatonta. Toisin sanoen niissä töissä, joissa työntekijä saa vähintään puolet työajasta vapaasti itse päättää, missä ja milloin työtä tekee. Joustotyöaikaan ei ole kenenkään pakko suostua: se on vapaaehtoista sekä työnantajalle että työntekijälle. Jos siitä halutaan sopia, se tulee tehdä kirjallisesti ja sopimuksessa pitää määrittää tarkemmat pelisäännöt sille, miten työaikaa voidaan sijoitella. Sopimus on irtisanottavissa. ERTOn työsuhdeneuvonnasta saat tarkempia ohjeita sopimuksen laatimiseen.

Joustotyöajan tulee luoda työntekijälle mahdollisuuksia; se ei voi tarkoittaa sitä, että työnantaja antaa työntekijälle mahdottoman tiukkoja aikatauluja ja sysää hänelle vastuun työajan järjestelystä. Työajan tulee aina pysyä lain tai työehtosopimuksen enimmäisrajoissa 4 kuukauden seurantajaksolla. Jos työnantaja määrää tekemään yli normaalipituisen päivän, tulee lisä- ja ylityökorvaukset joustotyöajassakin maksaa.

Työaikapankista sopiminen

Lakiin lisätään myös mahdollisuus sopia työaikapankista. Työaikapankki tarkoittaa vapaaehtoista järjestelyä, jossa tiettyjä vapaa-ajaksi muutettuja rahakorvauksia tai liukuvaa työaikaa voidaan säästää pankkiin ja käyttää myöhemmin vapaa-aikana. Myös useissa työehtosopimuksissa on määräykset työaikapankista. Työpaikalla voidaan ottaa käyttöön joko työehtosopimuksen tai lain mukainen työaikapankkimalli. Mallit eroavat esimerkiksi siinä, mitä eriä työaikapankkiin voi säästää. Malleja ei voi soveltaa rinnakkain.

Työaikapankin käyttöönotosta sovitaan henkilöstön edustajan, pääsääntöisesti luottamusmiehen kanssa. Pankkiin siirretään sovittuja eriä vain työntekijän kutakin kertaa (tai lyhyeksi ajanjaksoksi) varten antamalla suostumuksella.

Ennen työaikapankista sopimista kannattaa huomioida se, että rahakorvausten vaihtaminen vapaa-aikaan voi vaikuttaa pienentävästi mm. lomapalkkaan ja lomarahaan, sairausajan palkkaan, Kelan ja työttömyyskassan maksamiin ansiosidonnaisiin etuuksiin sekä eläkkeisiin. Kannattaa myös sopia siitä, miten toimitaan, jos työntekijä sairastuu pankkivapaan aikana.

Peräkkäisten yövuorojen määrä pienenee

Uuden lain mukaan peräkkäisten yövuorojen määrä voi olla enintään viisi. Aiemmin laki on sallinut niitä seitsemän. Viiden peräkkäisen yövuoron jälkeen on annettava 24 tunnin yhtenäinen vapaa-aika. Yövuoroja voi tämän jälkeen lisä- ja ylityönä teettää vielä kaksi, jos työntekijä on antanut niihin molempiin erikseen suostumuksensa. Jos alasi työehtosopimuksessa on sovittu seitsemästä peräkkäisestä yövuorosta, voidaan tätä käytäntöä jatkaa työehtosopimuskauden päättymiseen saakka. Sen jälkeen ei enää voida työehtosopimuksellakaan sopia yli viidestä peräkkäisestä yövuorosta.

Lisätietoa

Lue enemmän uudesta työaikalaista »

ERTO järjestää jäsenilleen 11.11. jäsentilaisuuden, jossa kerrotaan tarkemmin uudesta työaikalaista ja sen tuomista työaikajoustomahdollisuuksista. Tilaisuuteen voi osallistua myös etäyhteydellä. Ilmoittaudu tilaisuuteen »

Lisätietoja saat myös ERTOn työsuhdeneuvonnasta.

Saara Arola
Edunvalvontajohtaja, varatuomari

Työmarkkinayksikön esimies, joka vastaa jäsenten oikeudellisten palvelujen johtamisesta. 

Neuvotteluvastuu: yksityinen sosiaalipalveluala, yksityinen terveyspalveluala.