Työnantajat vaativat muun muassa, että taloushallintoalalla jatketaan kikytalkoita eli 24 tunnin työajanpidennystä. Metallimieheltä kyllä suostutaan kikytunnit poistamaan, mutta ei kirjanpitäjiltä ja palkanlaskijoilta.

Uusina heikennyksinä työnantajat vaativat lisäksi mm.

• työnantajalle oikeus määrätä yhdenjaksoisen vuosiloman pituus haluamallaan tavalla. Ainoa rajoitus olisi, että yhden lomajakson pitää olla vähintään kaksi viikkoa. Loppuosan lomasta työnantaja voisi määrätä vaikka yksi päivä kerrallaan valitsemanaan ajankohtana ilman mitään lisäkorvausta.
• työnantajalle oikeus korvata laista poiketen lisä-, yli- ja sunnuntaikorvaukset kiinteällä kuukausikorvauksella. Esim. jos palkkasi ylittää työehtosopimuksen minimin 100 eurolla, niin työnantaja voisi työsopimuksessa määritellä tämän 100 euroa enimmäiskorvaukseksi kaikista tulevaisuudessa tehtävistä lisä-, yli- ja sunnuntaitöistä. Lähes kaikkien palkat ylittävät työehtosopimuksen minimit, jolloin tämä käytännössä tarkoittaisi lisä-, yli- ja sunnuntaikorvausten poistumista.
• taloudellisin syin irtisanotun työntekijän takaisinottovelvollisuuden rajaamista. Jatkossa uutta työtä tulisi tarjota vain alueelta, johon työntekijällä on tunnin tai enintään 50 kilometrin työmatka. Tällä hetkellä työtä pitää tarjota, jos sitä on tarjolla missä tahansa yrityksen toimipisteessä.
• työnantajalle mahdollisuutta halutessaan paikallisesti sopia lomarahasta luopumisesta. Paikallisen sopimuksen saisi tehdä kuka tahansa, riippumatta siitä, onko liiton jäsen, eikä sopimuksesta tarvitsisi kertoa esimerkiksi ammattiliitolle.
• enimmäistyöajan tasoittumisjaksoksi 12 kuukautta. Tämä mahdollistaisi vaikkapa kolme kuukautta putkeen massiiviset työtunnit, joiden tasoittamisen olisi mahdollista vasta kaukana tulevaisuudessa. 

Työn arvostusta pitää nostaa, ei laskea

Taloushallintoalalla menee loistavan hyvin. Alan liikevaihto ja tulos ovat kasvaneet viimeiset 10 vuotta ja kasvavat myös vuonna 2020. Alan tulevaisuus näyttää vahvalta, ja alaa vaivaa työvoimapula. Vaikka työn ennustetaan lisääntyvän, työntekijämäärä ei kuitenkaan kasva vastaavasti. Tämä tarkoittaa sitä, että jo nyt pitkiä työpäiviä tekevien työntekijöiden työmäärä kasvaa edelleen.

Henkilöstö on taloushallintoalalla jo nyt poikkeuksellisen joustavaa ja työhönsä sitoutunutta. Tätä työhön sitoutumista pitää oikeasti, aidosti ja reilusti arvostaa.  

Heikennyksiä on vaadittu miesvaltaisessa teollisuudessakin, mutta ei niihin suostuttu. Suostutko sinä? Kelpaisiko sinulle esimerkiksi vuosiloma työnantajan määräyksellä kahden päivän pätkissä? Miksi suostuisit? Minä en keksi yhtään syytä.

Mitä me tavoittelemme?

Me vaadimme muun muassa kikytuntien poistamista, palkankorotuksia ja työehtosopimuksen vähimmäispalkkoihin tuntuvia korotuksia. Matalat vähimmäispalkat ja pitkät työpäivät eivät houkuttele alalle ja vaikeuttavat työpaikan vaihtamista.

Tavoittelemme lisäksi:

• työkokemuksen sekä sijaisena toimimisen ja perehdytyksen kautta saatujen taitojen huomioimista palkassa.
• Kaikilla muilla aloilla toteutuvan neljän viikon yhdenjaksoisen vuosiloman saamisen vahvistamista tai ainakin sitä, että siitä poikkeamisesta maksettavasta korvauksesta sovitaan. Kun työntekijä luopuu lakisääteisestä oikeudestaan asiakaspalvelusta huolehtiakseen, pitää työnantajan tätä arvostaa vähintään rahallisesti.
• työssä jaksamisen parantamista liukuvan työajan järjestelyä kehittämällä.

Mitä seuraavaksi?

Taloushallintoalan työehtosopimuksesta on neuvoteltu syyskuusta 2019 lähtien ilman edistystä. Ilman painostustoimia neuvottelut eivät näytä millään etenevän. Tämä tarkoittaa, että taloushallintoala on lähiaikoina ikävä kyllä erittäin todennäköisesti pakotettu ilmoittamaan painostustoimista. Vaadimme oikeudenmukaisuutta, työn arvostusta ja yhdenvertaista kohtelua. Taloushallintoalalla on aika arvostaa omaa työtä ja vaatia reiluutta. Kynnysmatoksi emme suostu.

ERTOn jäsenyhdistys Taloushallinnon Ammattilaiset ry Talry on Suomen ainoa pelkästään taloushallinnon ammattilaisten asioihin keskittynyt alan työehdoista sopiva yhdistys.