Työelämän "pilliinpuhaltajien" suojelu paranee
Blogi

Työelämän "pilliinpuhaltajien" suojelu paranee

Kirjoittaja: Heli Luukkonen Julkaistu:

Euroopan neuvosto ja parlamentti hyväksyivät viime vuonna direktiivin ilmiantajien suojelusta, eli ns. whistleblowing-direktiivin. Englanninkielinen termi ”whistleblower” eli suomeksi pilliinpuhaltaja, tarkoittaa työntekijää, joka kertoo työnantajan väärinkäytöksistä tai lainvastaisesta ja epäeettisestä toiminnasta valvontaviranomaiselle tai julkisuuteen.

Meillä ja maailmalla kuullaan toisinaan työntekijöiden tekemistä ilmiannoista. Monet muistavat Watergate-skandaalin ja Edward Snowdenin sekä kotimaassa hoivapalveluja tarjoavien Esperi Caren ja Attendon laiminlyönnit.

Ilmiantajien rooli taistelussa korruptiota ja harmaata taloutta vastaan on tärkeä. Työntekijä ei kuitenkaan välttämättä ole motivoitunut puuttumaan työnantajan toimintaan, jos häntä ei suojella työnantajan vastatoimilta. Pelko toimeentulon menetyksestä estää varmasti työntekijää astumasta esiin, vaikka se olisi ensiarvoisen tärkeää laittoman toiminnan paljastamiseksi.

Sananvapaus keskeinen oikeus

Varsinkin Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on arvioitu ilmiantotapauksia nimenomaan työntekijän sananvapauden näkökulmasta. Sananvapauden soveltamisala on laaja, muttei rajoittamaton. Työntekijän on huomioitava työsuhteesta johtuvat velvollisuudet, kuten ammatti- ja liikesalaisuuksien paljastamisen kielto sekä lojaliteettivelvollisuus.

Työntekijän pitäisi pyrkiä puuttumaan työpaikan ongelmakohtiin ensimmäiseksi työpaikalla. Jos työnantaja ei ala korjata asioita, on hyväksyttävämpää julkistaa asia. Tiedon todellisuudella ja asiallisuudella on myös painoarvonsa. Jos työntekijän agendana on kosto, ei ilmianto todennäköisesti saa sananvapauden suojaa.

Ilmiantajien suojaa koskevaan lainsäädäntöön tulossa muutos

Suomessa ei ole ilmiantajien suojelua koskevaa erillistä lainsäädäntöä kuten esimerkiksi Ruotsissa. Asiaan saattaa kuitenkin tulla muutos. Viime vuonna hyväksyttiin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta. Sen tarkoituksena on yhtenäistää sääntelyä jäsenmaissa ja vahvistaa ilmiantajien asemaa niissä jäsenmaissa, joissa ei ole kattavaa lainsäädäntöä koskien ilmiantajien suojelua.

Direktiivin myötä yritysten pitää ottaa käyttöön sisäiset ilmoituskanavat sekä luomaan menettelyt ilmoituksia ja niiden jatkotoimia varten. Lisäksi jäsenvaltion nimittämillä toimivaltaisilla viranomaisilla pitää olla käytössään ulkoiset ilmoituskanavat ja menettelyt, joilla ilmoituksia vastaanotetaan ja joiden perusteella ne toimivat.

Lisäksi jäsenvaltioiden pitää tehdä tarvittavat toimenpiteet työnantajan vastatoimen estämiseksi, etenkin jos ne vaikuttavat työsuhteeseen negatiivisesti. Pidän vastatoimien kieltoa tärkeänä lisäyksenä omaan kansalliseen lainsäädäntöömme.

Direktiivi tulee saattaa osaksi lainsäädäntöämme 17.12.2021 mennessä. Lain soveltamisalue olisi syytä ulottaa myös muille kuin direktiivissä määritellyille aloille, jotta varmistettaisiin, että lainsäädäntö olisi kattavaa ja yhtenäistä kaikilla aloilla Suomessa. Direktiivissä ei esimerkiksi ole mainittu lainkaan sosiaali- ja terveysalaa. Juuri sitä alaa, jolla on viime aikoina tapahtunut paljon työnantajien tekemiä laiminlyöntejä.

Heli Luukkonen
Lakimies

Työehtosopimuksista Helin neuvotteluvastuulla ovat Yleinen Runkosopimus ja Kennelliitto.