Nollatuntisopimuslaisen muistilista
Blogi

Nollatuntisopimuslaisen muistilista

Kirjoittaja: Helena Lievonen Julkaistu:

Nollasopimuslaisia ovat työntekijät, joiden työaika vaihtelee, esimerkiksi 0–40 tunnin välillä. Usein heitä kutsutaan myös tarvittaessa työhön tuleviksi työntekijöiksi. Mitä nollasopimuslaisen tulee tietää muun muassa oikeudestaan sairausajan ja irtisanomisajan palkkaan tai esimerkiksi vuosilomaan?

1. Nollasopimuslaisen työaika

Ensinnäkin on hyvä muistaa, että työnantaja saa tarjota nollatuntisopimusta tai muuta vaihtelevan työajan sopimusta ainoastaan, jos työvoiman tarve vaihtelee eli ei silloin, jos tarve työvoimalle on kiinteä. Työntekijän työaikaa ei myöskään saa sopia pienemmäksi kuin todellinen tarve työvoimalle on. Jos siis työnantaja tarvitsee työntekijää vähintään 10 tuntia viikossa, tulee vähimmäistyöajaksi merkitä työsopimukseen nollan sijaan kymmenen tuntia. Työntekijän aloitteesta vaihtelevasta työajasta voidaan sopia vapaasti.

Työnantajan on tarjottava kaikille osa-aikaisille työntekijöille, myös nollatuntisopimuslaiselle, lisätyötä, jos sitä on tarjolla ja työ on osa-aikaiselle sopivaa. Osa-aikaisen tai nollatuntisopimuslaisen ei siis tarvitse erikseen ilmoittaa, että haluaa lisätyötä.

Jos säännöllinen työaika on puolen vuoden ajan ollut minimityötunteja enemmän, työntekijällä on oikeus pyytää, että työsopimuksen vähimmäistuntimäärä muutetaan vastaamaan toteutunutta tuntimäärää. Jos siis olet työskennellyt esimerkiksi keskimäärin 30 tuntia viimeisen puolen vuoden ajan, voit pyytää uutta sopimusta 30–40 tunnille. Neuvottelut työaikaehdon muuttamisesta on käytävä kohtuullisessa ajassa, yleensä 1—2 viikon sisällä pyynnöstä. Neuvotteluun voi pyytää luottamusmiehen mukaan. Työnantajan on perusteltava kirjallisesti, jos se katsoo, ettei työvoiman tarve ole lisääntynyt eikä sopimuksen päivittämiseen ole aihetta.

2. Nollatuntisopimuslaisellekin tulee laatia työvuoroluettelo 

Vaihtelevaa työaikaa tekevälle työnantaja voi suunnitella työvuoroluetteloon yksipuolisesti vain työsopimuksessa sovittua vähimmäistuntimäärää vastaavan määrän työvuoroja. Jos siis työntekijän työajaksi on sovittu vaikkapa 10–30 tuntia, saa työnantaja suunnitella työvuoroluetteloon 10 tuntia. Jos työnantaja haluaa merkitä tunteja työvuoroluetteloon enemmän, tulee työnantajan kysyä työntekijältä, minkä verran lisätunteja työntekijä pystyy ottamaan vastaan ja milloin. Työnantaja voi pyytää työntekijää vastaamaan tähän määräajassa, joka ei saa olla aiemmin kuin viikkoa ennen työvuoroluettelon laatimista. 

Vaihtelevaa työaikaa tekevä ei siis ole velvollinen tekemään työtä enemmän kuin mitä on työvuoroluetteloon edellä mainitulla tavalla suunniteltu. Työvuoroluetteloon merkityn työajan lisäksi vaihtelevaa työaikaa tekevällä voidaan teettää lisätyötä vain, jos työntekijä antaa siihen suostumuksen kullakin kerralla erikseen. Suostumuksen voi antaa myös lyhyehköksi ajaksi kerrallaan.  

Kuten edellä todettu, työnantajalla on kuitenkin velvollisuus tarjota vaihtelevaa työaikaa tekeville lisätyötä silloin, kun sitä on tarjolla ja se on heille sopivaa työtä.

3. Kun sairastuu

Nollatuntisopimuslaiselle ja vaihtelevaa työaikaa noudattavalle työntekijälle pitää maksaa sairausajan palkkaa, silloin kun työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon tai työvuorosta on muutoin sovittu. Palkkaa tulee maksaa myös silloin, jos muuten olosuhteisiin nähden voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi työkykyisenä ollut työssä. Muistathan myös, että työnantajalla on velvollisuus järjestää kaikille työntekijöille, myös nollasopimuslaisille lakisääteinen työterveyshuolto, joka on lähtökohtaisesti järjestettävä samanlaisena kaikille työntekijöille.

4. Irtisanomisajan palkka

Työnantaja voisi irtisanomisaikana olla tarjoamatta ollenkaan työtä nollatuntisopimuslaiselle, eikä työntekijä saisi irtisanomisajalla yhtään palkkaa. Tämä ongelma on kuitenkin korjattu lakimuutoksella. Muistathan siis, että jos työnantaja tarjoaa irtisanomisajalla vähemmän töitä kuin keskimäärin viimeistä työvuoroa edeltäneillä 12 viikoilla, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva palkan menetys. Korvausvelvollisuutta ei ole, jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden.

5. Oikeus vuosilomaan

Nollatuntisopimuslaisen oikeus vuosilomaan määräytyy sen mukaan, millaiseksi työsuhteen ehdot ovat käytännössä muodostuneet. Samaan työsuhteeseen sovelletaan joko 14 päivän tai 35 tunnin sääntöä. 14 päivän sääntö koskee työntekijöitä, jotka tekevät työtä aina vähintään 14 päivänä kuukaudessa. Jos työntekijä ei työskentele 14 päivän aikana, mutta kuitenkin 35 tuntia kuukaudessa, hän kuuluu ns. 35 tunnin ansaintasäännön piiriin. Tällöin lomaa ansaitaan niiltä kuukausilta, kun tuo 35 tuntia täyttyy. Ansaintasäännöt ovat toinen toisensa poissulkevia eli työsuhteeseen noudatetaan vain jompaakumpaa sääntöä.

Nollatuntisopimuslainenkin saattaa siten ansaita lomaa ainakin joiltakin kalenterikuukausilta. Siksi nollasopimuslaisellekaan ei saisi maksaa lomakorvausta jokaisen palkanmaksun yhteydessä, vaan lomanmääräytymisvuoden lopussa (31.3.) tulisi tarkastella, onko työntekijä ansainnut lomaa. Jos lomaa on kertynyt, on nollasopimuslaisellakin oikeus sitä pitää. Loman ajalta on oikeus paitsi lomapalkkaan, myös työehtosopimuksen mukaiseen lomarahaan, jos työsuhteessa sovelletaan työehtosopimusta.

Työntekijä ansaitsee lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta, jos työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti alle vuoden. Sen jälkeen hän ansaitsee lomaa 2,5 arkipäivää. Työehtosopimuksessa on voitu sopia paremmasta lomaoikeudesta. Jos työntekijä työskentelee kaikkina kuukausina alle 14 työpäivää tai 35 tuntia, hänellä on oikeus saada vapaata kaksi arkipäivää kultakin kalenterikuukaudelta, jotka hän on ollut työsuhteessa. Työntekijän on ilmoitettava halustaan pitää vapaata ennen lomakauden alkua.

Kuukausipalkkaisella työntekijällä on oikeus saada sovittu palkkansa loman ajalta. Tuntipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka on usein 9 tai 11,5 prosenttia lomanmääräytymisvuoden (1.4.–31.3.) aikana ansaitusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta.

Helena Lievonen
Lakimies

Lakimies, jonka neuvotteluvastuulla ovat taloushallintoala ja Accountor.