Perhevapaauudistuksella pannaan täytäntöön työelämän tasapaino -direktiivi. Uudistus on kirjattu myös hallitusohjelmaan, jonka mukaan perheiden hyvinvointia tukeva perhevapaauudistus toteutetaan yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Uudistuksessa äitiysvapaa ja isyysvapaa poistuvat, ja tilalle tulevat raskausvapaa sekä vanhempainvapaakiintiöt.

Uudistuksella pyritään edistämään tasa-arvoa työelämässä ja helpottamaan työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Valinnan ja joustojen mahdollisuuksia perhevapaiden pitämisessä lisätään. Uudistus kohtelee tasa-arvoisesti myös monimuotoisia perheitä ja huomioi yrittäjyyden eri muodot.

Uudistuksen myötä vanhempainvapaapäivien määrä kasvaa. Molemmat vanhemmat saavat 160 vanhempainrahapäivän kiintiön. Vapaita voi käyttää yhdessä tai useammassa jaksossa lapsen kaksivuotispäivään asti. Molemmille vanhemmille maksetaan korotettua ansio-osaa aiemman lain äitien osuutta vastaavasti. Vanhempainrahapäivistä voi luovuttaa enintään 63 päivää toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle tai toisen vanhemman puolisolle.

Työntekijä saa loppuraskauden aikana 40 päivää raskausvapaata, jolle työntekijä voi jäädä 14–30 päivää ennen synnytysaikaa. Raskausvapaan ajalta saa raskausrahaa.

Perhevapaauudistuksen säännöksiä sovelletaan pääsääntöisesti silloin, kun lapsen laskettu syntymäaika on aikaisintaan 4.9.2022. Tällöin raskausrahakausi alkaa aikaisintaan 1.8.2022. Jos äitiysrahakausi on alkanut ennen elokuuta, sovelletaan aiempia vanhempainpäivärahan säännöksiä molempiin vanhempiin.

Uudistuksen toteutus työehtosopimuksiin oli haasteellista

Kevään työehtosopimusneuvotteluissa oli haasteellista saada esimerkiksi korotettua palkallisia isyysvapaan eli uuden lain vanhempainvapaan päiviä. Tällä hetkellä palkallisen isyysvapaan kesto vaihtelee kuudesta 22 päivään, mutta yleisimmin palkallinen jakso on kuusi päivää.

Useisiin neuvottelutuloksiin on kirjattu työryhmäkirjaus, jonka mukaan perustetaan työryhmä seuraamaan perhevapaauudistuksen etenemistä ja valmistelemaan sopimuskauden aikana yhdessä sovittavalla tavalla kustannusneutraalisti uudistuksen mahdollisesti vaatimat muutokset työehtosopimukseen. Kustannusneutraaliudesta taas on työnantaja- ja työntekijäpuolella erilaisia käsityksiä.

Työnantajien on tasa-arvolain mukaan edistettävä tasa-arvoa työelämässä muun muassa helpottamalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista. Työnantajat ovat kuitenkin vaatineet työehtosopimusneuvotteluissa kaikkien työntekijöiden työehtoihin heikennyksiä, jotta palkalliset vanhempainvapaapäivät kasvaisivat. Sillä ei edistettäisi tasa-arvoa työelämässä. Mielestäni perhevapaauudistusta ei pidä toteuttaa muita työntekijöiden työsuhteen etuja heikentämällä.

Vanhempainrahan saajista on vain muutama prosentti ollut miehiä

Kelan tilastojen mukaan viime vuosina on vanhempainrahan, kotihoidon tuen sekä joustavan hoitorahan saajista vain muutama prosentti ollut miehiä.

Äidin äitiys- ja vanhempainrahakauden aikana isyysrahaa käyttävien isien osuus on ollut noin 70 prosenttia isistä. Tästä huolimatta noin 80 prosenttia isistä ei ole käyttänyt kaikkia isyysvapaapäiviä. Yli puolet isistä ei ole käyttänyt lainkaan vanhempainrahakauden jälkeistä isyysrahaa, jonka tavoitteena on ollut tukea isän itsenäistä hoitovastuuta lapsesta.

Tutkimusten perusteella isän isyysvapaan pitämisen taustalla on vaikuttanut sekä isän että lapsen äidin koulutustaso, äidin asema työelämässä sekä perheen taloudellinen tilanne.

Perhevapaiden tasaisempi jakautuminen parantaisi naisten asemaa työelämässä ja vähentäisi naisten raskauden ja perhevapaiden vuoksi kokemaa syrjintää. Sillä olisi positiivinen vaikutus myös naisten eläkekertymään ja tulevan eläkkeen määrään. Toivottavasti perhevapaauudistus tulee rohkaisemaan miehiä pitämään enemmän vanhempainvapaata.