Saavutettavuuden sanansaattaja
Haasteiden edessä

Saavutettavuuden sanansaattaja

Kirjoittaja: Juho Paavola Kuva: Juho Paavola

Huippu-urheilija ja koodari Ronja Oja puhuu saavutettavuuden puolesta. “Saavutettavuus on selkeyttä, joten sen toteutuminen hyödyttää muitakin kuin näkövammaisia”, hän muistuttaa.

Toistaiseksi 27-vuotiaan Ronja Ojan saavutuksien listalta löytyvät pituushypyn EM-pronssi, 100 metrin EM-kulta ja osallistuminen Rion olympialaisiin. Tietojenkäsittelytieteen kandidaatin paperit ovat paria kurssia vaille valmiit.

”Koen, että en ole joutunut jättämään sokeuden vuoksi mitään väliin. Autoakin olen ajanut suljetulla alueella opettajan kanssa, vaikka en nyt sillä kyllä ihan liikenteeseen lähtisi”, Oja nauraa.

Oja sai tietää lapsena sairastavansa harvinaista silmäsairautta, vitreoretinopatiaa. Jo syntyessä hänen toinen silmänsä oli sokea. Toisella silmällään hän näki suurennettua tekstiä ja erotti värit, mutta sekin silmä sokeutui Ojan ollessa 11-vuotias.

”En edes voi ymmärtää, mitä se tarkoittaa, että joku näkee kaukaa tulevan bussin numeron, koska en ole sellaista ikinä kokenut. Ehkä toisaalta siksi olen kyennyt myös sopeutumaan melko hyvin tilanteeseeni.”

Oja on puhunut pitkään saavutettavuuden puolesta. Kun esteettömyydellä tarkoitetaan kulkureittien sovittamista liikuntaesteisille, voisi saavutettavuuden kääntää esteettömyyden digitaaliseksi versioksi.

”Kyse on siitä, miten esimerkiksi verkkosivun hierarkia ja lähdekoodi rakennetaan teknisesti niin, että erilaiset avustavat ohjelmat, kuten näkövammaisten käyttämät ruudunlukuohjelmat ymmärtävät sisällön”, Oja tiivistää.

Älypuhelin on tärkein apuväline

Valkoinen keppi on näkyvin osa Ojan sokeutta, mutta arjen apuvälineistä hänelle tärkein on älypuhelin.

”Sokeuteni aikana tekniikka on mennyt ihan älyttömästi eteenpäin”, Oja huomauttaa. Esimerkiksi kirjoitetun tekstin hän lukee puhelimensa kameralla ja tekstinlukuohjelmalla. Myös verkkosivuilla näkövammaiset navigoivat tekstinlukuohjelman avulla. Saavutettavuus on edennyt, mutta käytettävyys on kirjavaa.

”Kaiken saan tehtyä, mitä pitääkin, mutta aina se ei ole helppoa. Välillä tekee mieli heittää koko läppäri seinään.”

Hetki sitten Oja yritti ladata itselleen digitaalisen opiskelijakortin, mutta tulokset jäivät laihoiksi. Lukuohjelma ei tunnistanut sivun painikkeita, joiden avulla kortti piti tallentaa puhelimeen.

”Mainokset kyllä pystyin lukemaan. Sellainen turhauttaa.”

Oja katsoo saavutettavuutta näkövammaisena mutta myös koodaamisen ammattilaisena. Keskeinen ongelma saavutettavuudessa on, että sitä ei yksinkertaisesti osata ajatella, Oja uskoo.

”Monelle koodarillekin saavutettavuus on vieras asia. Sivusto suunnitellaan ensin valmiiksi ja ajatellaan saavutettavuutta vasta sitten, vaikka asiaa alusta asti miettimällä lopputulos olisi toimivampi ja tekeminen halvempaa.”

Tie koodariksi sattumalta 

Koodaamisesta Ronja Oja innostui vahingossa. Hän opiskeli suomen kieltä, mutta koska kaksi hänen veljistään oli opiskellut tietojenkäsittelytiedettä, hän päätti kokeilla.

”Innostuin heti. Se ei kuitenkaan liittynyt niinkään sokeuteeni vaan siihen, että huomasin voivani tehdä jotakin tosi siistiä, kuten koodata matopelin.”

Sittemmin näkövamma ja koodaustaidot ovat osoittautuneet tärkeäksi yhdistelmäksi. Samaan aikaan kun yhteiskunta digitalisoituu ja ihmisten on käytettävä yhä useampaa palvelua itse, myös väestö vanhenee. Saavutettavuudesta ja tulee tärkeä kysymys yhä useammalle.

”Moni ymmärtää tarpeen ja taustan, minä myös sitä, miten asioita voidaan oikeasti ratkaista”, Oja sanoo suoraan.

Byrokraattisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta tärkeintä on saada esimerkiksi viranomaispalvelut toimiviksi, mutta elämänlaatuun vaikuttavat usein eniten arkiset palvelut.

”Voin hyvin ottaa avustajan kerran vuodessa tekemään veroilmoitusta kanssani, mutta toivoisin, että voisin tilata puheohjauksen avulla sujuvasti pizzan tai katsoa bussien aikatauluja.”

Kehitys on oikealla tiellä 

Kehitys kulkee silti Ojan mielestä hyvään suuntaan. EU-direktiivi on jo johtanut lakiin julkispalveluiden saavutettavuudesta, toinen EU-direktiivi on velvoittamassa pian myös yksityisiä palveluntarjoajia.

”Saavutettavuudessa on pitkälti kyse selkeydestä, joten saavutettavuuden toteutuminen hyödyttää sokeiden lisäksi myös muita käyttäjiä. Kun esimerkiksi sivun taustan ja fontin väreillä on riittävä kontrasti, myös muiden on helpompi lukea sitä.”

Moni yritys on paiskinut hommia ilman lain painetta. Toimivaksi esimerkiksi Oja nostaa Nordean mobiiliverkkopankin, joka yhdessä tunnuslukusovelluksen kanssa tekee pankkiasioinnista helppoa.

”Lentolippua varatessani olin ihan innoissani, kun Finnairin sivulla kykenin jopa valitsemaan oman istumapaikkani. Se oli hienoa.”