Henkinen kunto on työelämän turvatyyny
Hyvinvointi

Henkinen kunto on työelämän turvatyyny

Nykypäivän kuormittava työelämä vaatii työntekijöiltä yhä parempaa kykyä sietää stressiä ja epävarmuutta. Omaa työhyvinvointia voi parantaa rakentamalla itselleen hyvää henkistä kuntoa, joka suojaa työelämän töyssyissä.

Työhyvinvointi koostuu useista tekijöistä, joista monet määrittyvät työpaikalla. Tällaisia ovat esimerkiksi työkulttuuri ja esimiestyö. Työhyvinvointivalmentaja Petra Beddan mukaan hyvinvointia tukevassa työyhteisössä on hyvinvoinnin huomioivat rakenteet ja prosessit, palveleva johtamisote ja mahdollisuus tehdä merkityksellistä työtä.

Työhyvinvoinnin keskiössä on ihminen itse. Työntekijän oma henkinen kunto luo perustan myös työhyvinvoinnille. Bedda puhuu psykologisesta pääomasta, jota hän kuvaa kyvyksi olla oman elämänsä ohjaksissa.   

-Psykologinen pääoma liittyy työstä suoriutumiseen, sitoutumiseen ja toisaalta siihen, miten työntekijä pystyy ottamaan vastaan ja hyödyntämään organisaation tukea, hän sanoo.

Beddan mukaan osa psykologisesta pääomasta tulee perimän kautta, mutta jopa 40 prosenttia on itse harjoiteltavissa. Henkisten voimavarojen vahvistaminen tuo suojaa ja mielenrauhaa työelämän stressaaviin tilanteisiin. 

-Psykologinen pääoma tuo puskuria jaksamiseen erityisesti tilanteissa, joihin työntekijä ei itse pysty vaikuttamaan, esimerkiksi yt-tilanteissa. Stressi on yksilöllinen kokemus. Samassa organisaatiossa samanlaisissa tehtävissä toinen stressaa enemmän samassa tilanteessa kuin toinen. Vahvan henkisen kunnon omaava on paremmin suojassa stressaavassa tilanteessa.

Psykologista pääomaa voi kehittää

Psykologista pääomaa voi tietoisesti kehittää jokapäiväisillä arkisilla asioilla. Psykologinen pääoma jakautuu neljään ulottuvuuteen: sitkeys, toiveikkuus, realistinen optimismi ja itseluottamus.

-Itseluottamusta ja toiveikkuutta voi kehittää huomaamalla omat onnistumisensa ja palkitsemalla niistä itseään. Esimerkiksi haastavan mutta onnistuneen asiakaspalvelutilanteen jälkeen voi keittää itselleen hyvät kahvit, Bedda vinkkaa.

Kiitollisuuspäiväkirja on myös helppo tapa lisätä onnistumisen tunnetta työssä ja kehittää optimismia Bedda kehottaa myös hyödyntämään toimivaa mutta hieman aliarvostettua keinoa: haaveilua. Haaveilu luo ja vahvistaa toiveikkuutta sekä luo positiivisia odotuksia tulevasta.

Asenne ratkaisee

Työpaikan ilmapiirillä on iso merkitys henkiselle hyvinvoinnille, ja kollegoiden tuki auttaa selviämään haastavista tilanteista. Työntekijä voi myös itse vaikuttaa merkittävästi ilmapiiriin. Erimerkiksi reiluus, kohteliaisuus ja muiden auttaminen luovat hyvää työilmapiiriä.

Petra Beddan mukaan henkiseen hyvinvointiin vaikuttaa myös se, että työntekijä kokee itsensä osaksi työyhteisöä ja kokee tulleensa kuulluksi. Myös avoin kommunikointi on yksi tärkeä ilmapiiriä parantava tekijä.

-Työtiimeissä olisi hyvä keskustella yhdessä esimerkiksi siitä, mitkä ovat meidän tiimissämme hyväksyttyjä tapoja toimia. Usein myös rooliepäselvyydet aiheuttavat turhia väärinkäsityksiä työpaikoilla. Työntekijän kannattaa myös keskustella oman esimiehensä kanssa siitä, miten hän toivoisi tulevan johdetuksi ja millaista tukea hän omassa työssään tarvitsee, Bedda sanoo.

Olennaista on kuitenkin, että työntekijällä on myönteinen perusasenne ja että hän suhtautuu asioihin avoimesti ja kiinnostuneesti.

-Vaikka kaikki muut osa-alueet olisivat kunnossa, mutta työntekijällä on esimerkiksi kyyninen asenne, organisaation panostuksilla on vaikea vaikuttaa hänen työhyvinvointiinsa, Bedda sanoo.   

Artikkeliin haastateltu Petra Bedda antaa työhyvinvointivalmennusta ja urakoulutusta yrityksessään Puunto Oy:ssä.