Kaikilla töillä on tarkoitus

Niinhän moni ajattelee. Kun suomalaisten arvostamia ammatteja on listattu, kärjes­sä on komeillut kavalkadi turvallisuus­ ja terveysalan ammatteja. Erään listauksen hännänhuipuksi oli päätynyt panttilainaa­ja. On helppo kuvitella, että poliisi kokee työnsä tarkoitukselliseksi joka ikinen päi­vä. Tai ettei panttilainaaja voi mitenkään lisätä toiminnallaan hyvää maailmassa.

 Kuitenkin tuolla jossain voi olla polii­si, joka tuntee itsensä yhdentekeväksi ku­mileimasimeksi. Ja panttilainaaja, joka on asiakkaan kohdatessaan terapeuttisen myötätuntoinen ja huomaavainen.

 Logoterapian ELI tarkoituskeskeisen psy­kologian ja filosofian kehittäjän Viktor E. Franklin mukaan ihmisellä on tahto tar­koitukseen. Myös kaikella työllä on aina tarkoitus. Tuon tarkoituksen voi kuitenkin tunnistaa vain kyseistä työtä tekevä ihmi­nen itse, sillä se, mikä milloinkin koetaan tarkoitukselliseksi, on ainutkertaista ja ­laatuista. Ulkopuolinen ei voi siis kertoa, mikä toisen työssä on tarkoituksellista ja mikä ei.

 Jos sisäistää oman työnsä olevan mer­kityksellistä ja mielekästä, se lisää työhy­vinvointia dramaattisesti. Tietoisuus sii­tä, miksi tekee työtään, auttaa jaksamaan työssä kuormittavienkin jaksojen yli.

Minulla on tapana havainnollistaa tätä kertomalla mukailtua tarinaa kahdesta ki­venhakkaajasta. Tarinassa ohikulkija osuu työmaalle, jolla työskentelee kaksi kiven­hakkaajaa. Hän kysyy ensimmäiseltä, mi­tä tämä tekee.

“Hakkaan kiveä, etkö sinä sitä näe?” tä­mä vastaa ärtyneesti.

“Mitä sinä sitten teet?” ohikulkija kysyy toiselta kivenhakkaajalta.

“Rakennan sairaalaa”, tämä vastaa yl­peänä.

Tarkoituksellisuuden kokeminen saa arvostamaan itseä ja toimimaan sen mu­kaisesti. Kyllähän tärkeää työtä tekevästä tyypistä täytyy pitää hyvää huolta.

Elina Tanskanen on logoterapeutti ja toimintaterapeutti. Vastaanottotyön lisäksi hän kouluttaa ja kirjoittaa kirjoja. Tanskanen on myös yksi Ensitreffit alttarilla -tv-ohjelman asiantuntijoista.