Miten se voi olla noin toivottoman hidas? Muistan miettineeni näin kokouksessa. Odotin ärtyneenä, että työkaverini ehtisi samalle sivulle kanssani. Pienikin homma tuntui vievän käsittämättömän kauan aikaa.
Käsi ylös, jos et ole koskaan tavannut ärsyttävää ihmistä. Väitän, että jokainen tuntee useamman sellaisen tyypin. Työelämässä ärsyttävien kategoriaan pääsevät työnpakoilijat ja vastuunväistäjät mutta myös ne, jotka puuttuvat kaikkeen. Sitten ovat negistelijät, jotka jaksavat muistuttaa, että ”Ei toiminut vuonna 2004”.
Ärsyttäviä ovat myös kyttääjät ja krooniset myöhästelijät. Vuorovaikutuksen perusoppeihin kuuluu, että pitää sietää erilaisuutta eli myös ärsyttäviä tyyppejä. Mutta miten?
Ehdotan lääkkeeksi peiliteoriaa. Se lähtee ajatuksesta, että ärsyttävällä on sinulle eniten opetettavaa ja siksi hän on tärkein työkaverisi. Peiliteorian mukaan meitä ei ärsytä toisen piirteet tai käytös, vaan meitä ärsyttävä ihminen on peili, joka heijastaa omia kehityskohtiamme. Ärsytys nostaa pintaan sen, mikä meillä on itsessämme perkaamatta.
Niinpä laiskanoloinen työkaveri voikin olla heijastus omasta ylitehokkuudesta ja suorittamisesta. Kyttääjä siitä, että sattuu itsekin huomauttelemaan muille. Joka asiaan puuttuja näyttääkin omasta peilistä besserwisserin. Se, joka ei tunnu osaavan oikein mitään, voi muistuttaa meidän omasta tarpeestamme kieltää ja peitellä heikkouksiamme.
Minulta kesti kauan ymmärtää, mitä hidas työkaveri näyttää minulle: Olen usein turhan nopea ja hätäinen, enkä jaksa keskittyä hiomiseen. Tajusin myös, että hidas on loppujen lopuksi ihan yhtä nopea kuin minä. Hitaan ei nimittäin tarvitse palautua juuri lainkaan, koska hän ei ole turboahtanut itseään. Minä taas tarvitsen paljon aikaa palautua. Niinpä olemme suurin piirtein samaan aikaan valmiina seuraavaan projektiin.
Loppujen lopuksi kyse on siitä, miten toisen ärsyttävyyteen suhtautuu ja mitä haluaa itsestään oppia. Ei se helppoa ole, mutta hyvä uutinen on se, että kun ärsytyksen kohtaa, se katoaa.
Krista Launonen järjestää työyhteisöille luovuuteen, taiteeseen ja hyvinvointiin liittyviä koulutuksia ja maalauspajoja. Hän on opiskellut kuvataidetta, taidehistoriaa ja -terapiaa ja on kirjoittanut kuusi tietokirjaa.