Työsuojeluvaltuutetut kertovat: Tämä on parasta tehtävässä
Töissä

Työsuojeluvaltuutetut kertovat: Tämä on parasta tehtävässä

Kirjoittaja: Sami Turunen Kuva: Sami Turunen

Työsuojeluvaltuutettu on työpaikan sanansaattaja työnantajan ja työntekijöiden välillä.

Instru Optiikan pääkonttorissa Espoossa aulan seinät notkuvat kunniakirjoja, jotka kertovat taloudellisesta menestyksestä ja yhtiön sisäisistä onnistumisista.

Aina ei ole ollut yhtä hyvin. Vuonna 2009 yrityksessä oli vain yksi työsuojeluvaltuutettu pääkonttorissa ja myymälöissä jokunen nimellinen asiamies.

”Sitten laitettiin pyörät pyörimään. Pidettiin vaalit, ja 2010 ensimmäiset kaksi valtuutettua aloittivat myös myymälöissä”, työsuojeluvaltuutettu Hannu Kuusikko kertoo.

Työsuojelun organisaatio rakennettiin yhteistyössä johdon kanssa. ”On ollut myös työnantajan etujen mukaista järjestää toiminta kunnolla”, sanoo Laura Putkonen.

Vuosien kuluessa valtuutettuja on saatu lisää, ja nyt pääkonttorin lisäksi myymälöissä on yhteensä viisi valtuutettua, joiden tehtävät on jaettu alueellisesti.

Yhdessä ja erikseen

Eniten vipinää työsuojelussa aiheuttavat myymälöiden sisäilma, kylmyys, kuumuus ja vetoisuus.

”Toimimme usein vuokratiloissa, joten kiinteistö- ja työsuojelupäällikkömme hoitaa paljon asioita vuokranantajien suuntaan”, sanoo Ossi Harjula.

Ergonomia ei ole suuri ongelma. Työ on kohtuullisen monipuolista, sitä tehdään seisten, istuen ja kävellen. Optikoiden ergonomia on myös parantunut modernien laitteiden myötä.

”Työ ei paljon rasita fyysisesti, ja työtapaturmatkin sattuvat lähinnä työmatkoilla. Sen sijaan henkinen kuormitus on kiireen takia joskus kovaa”, sanoo Kuusikko.

Aivan yksin valtuutetut eivät töitään hoida. Työsuojelutoimikunta kokoontuu neljännesvuosittain. Siinä ovat mukana työsuojelupäällikkö, kiinteistökoordinaattori, henkilöstöhallinnon edustaja ja työterveyshuolto. Kokouksissa vedetään yhteen ajankohtaiset asiat ja kuulumiset. Alueellisten valtuutettujen yhteydenpito on jatkuvaa soittaen, meilaten ja WhatsAppin kautta.

”Voitaisiin skypettääkin, kun opettelisimme kunnolla sen käytön”, ehdottaa Putkonen nauraen.

Työsuojelu on hyvä sijoitus

Valtuutetut saavat käyttää työaikaa tehtäväänsä noin kolme päivää kuussa. Arkisten asioiden lisäksi valtuutettu osallistuu muun muassa työpaikkaselvityksiin ja riskikartoituksiin. ”Jos asioita ei kasaudu, tuo aika riittää. Mutta lisäaika ei olisi pahitteeksi”, Ossi Harjula miettii.

”Pyrimme kerran vuodessa käymään jokaisessa oman alueen myymälässä. Siellä jutellessa nousee esiin asioita, joista ei muuten saisi tietoa”, Laura Putkonen sanoo.

Työsuojeluvaltuutetuilla on hyvä keskinäinen kemia. He nauravat, puhuvat päällekkäin ja täydentävät toistensa lauseita. He myös uskovat kehittämisen tarpeellisuuteen.

”Työsuojelutoiminnasta on hyötyä sekä työntekijöille että työnantajalle”, Putkonen sanoo.

”Eikös se mene niin, että työsuojeluun sijoitettu euro tuo takaisin kolme euroa”, Kuusikko muistuttaa.

Valtuutetun pesti on haastava muttei mahdoton. Putkonen rohkaisee muitakin kiinnostumaan tehtävästä.

”Ei tässä tarvitse heti olla kaiken asiantuntija. Tehtävään saa koulutusta, eikä tarvitse pelätä, etteikö ymmärtäisi asioita.”

Mikä työssä on parasta?

”Ihmiset”, sanoo Laura Putkonen.

”Vaikka myymälöissä on sama konsepti, työyhteisöt ovat vähän erilaisia”, jatkaa Ossi Harjula.

”Työsuojelu on keskeinen osa työhyvinvointia. Kaikki vaikuttaa kaikkeen”, Hannu Kuusikko sanoo.

Niin vaikuttaa. Ne kunniakirjat seinälläkin kertovat siitä.