Liukuva työaika on iltaihmisen pelastus
Töissä

Liukuva työaika on iltaihmisen pelastus

Kirjoittaja: Jenni Junkala Kuva: Kaisu Jouppi

Veli Airikkalalle liukuva työaika tuo vapautta ja tunteen, että hän hallitsee itse elämäänsä.

“Liukuva työaika on ihan parasta! Jos on nukkunut huonosti edellisenä yönä, voi ottaa aamun iisisti, eikä tarvitse mennä töihin mököttämään. Minulla menisi päivä muutenkin pilalle ja työtehoni kärsisi, jos joka aamu pitäisi herätä jo kello 7”, projektisuunnittelijana työskentelevä Veli Airikkala sanoo.

Airikkalan työtehtäviin joustava työaika istuu hyvin. Valtiotieteen maisteri työskentelee Helsingin kaupungin omistamassa innovaatioyksikössä, Forum Viriumissa. Yrityksen tavoitteena on tehdä Helsingistä maailman toimivin älykaupunki.

“Työni on miettiä, miten kaupungin keräämää erilaista dataa voi standardoida, jotta kaupunkilaiset voisivat hyödyntää sitä. Hankkeet liittyvät esimerkiksi sähköautoiluun ja niiden latauspisteiden infrastruktuuriin.”

Toki Airikkalalla voi olla joskus joku kokous jo kello 8.30, mutta se on ihan ok. “Meillä on liukuva työaika niin, että kaikkien pitää olla töissä kello 10–15. En itse asiassa edes tiedä, kuinka pitkä liukuma meillä on. Olen käyttänyt itse liukumaa vain aamuisin. Tulen toimistolle yleensä viimeistään kello 9.30.”

Airikkala miettii, että säännöllinen kello 8–16-aikataulu on jäänne vanhasta tehdastyöläisen työpäivästä. “Se ei välttämättä istu tämän päivän tietotyöläisen tai luovan työn tekijän työhön. On fiksumpaa tehdä töitä silloin, kun on virkeimmillään, eikä silloin kun kello käskee. Ja toki liukuva työaika joustaa myös illasta. Toiset ovat aamulla tehokkaimmillaan.”

Joustava työ sitouttaa

Lain mukaan liukuma voi olla korkeintaan kolme tuntia suuntaansa. Airikkalan tapauksessa töihin voi siis tulla kello 7–10 ja lähteä pois kello 15–18. “Liukuma tuo joustoa arkeen. Sen ansiosta voi käydä töissä omien ehtojensa mukaan. Se antaa vapauden tunteen ja fiiliksen, että oma elämä on hallinnassa”, Airikkala sanoo.

Airikkala myöntää, ettei liukuva työaika sovi kaikkiin työtehtäviin. Lääkärin, kaupan alan työntekijöiden tai vaikka opettajan on oltava työpaikalla tiettyyn aikaan.

“Mutta jos työ vain antaa myöten, minun mielestäni erilaisia joustoja kannattaisi suosia mahdollisimman paljon. Ajatellaan vaikka pienten lasten vanhempia. Jos aamulla on ollut kränää tai lapsen koulu alkaa myöhemmin, on hienoa, jos vanhemmat voivat mennä töihin vähän myöhemmin.”

Joustava työelämä on työnantajankin etu. “Uskon myös, että joustot, ovat ne sitten liukumia tai vaikka etätyömahdollisuus, sitouttavat henkilöstöä.”

Etätyömahdollisuus onkin isosti Airikkalan juttu. Vaikka työkavereitten kanssa on kiva pallotella ideoita ja toimistoontulo on hyvä päivän rytmittäjä, välillä on vaihtelunkin vuoksi hyvä tehdä töitä etänä. “Moni keskittyy kotona toimistoa paremmin vaikkapa kirjoitushommiin. Ja silloin on hyvä, jos voi tehdä työpäivän kotona. Tai kahvilassa istuen, kuten itse teen toisinaan.”

Liukumasaldon kanssa tarkkana

Mutta mitä huonoja puolia liukuvasta työajasta voisi olla? Niitä Airikkala ei oikein edes keksi. “Ehkä vain sen, ettei työkaveri ole välttämättä paikalla juuri silloin, kun haluaisi vaikka jutella yhteisestä projektista.”

Joillain työpaikoilla liukumasaldojen kertyminen ja liukumaplussien korvaaminen on tuonut ongelmia. Lain mukaan liukumasaldoa voi olla korkeintaan 40 tuntia plussaa tai miinusta.

“Meillä plussat ja miinukset eivät häviä mihinkään. Mutta oletan, että talousjohtaja vinkkaa kyllä, jos miinusta alkaisi kertyä liikaa”, Veli Airikkala sanoo.

Lue lisää liukuvasta työajasta täältä