Tilitoimistojen on aika uudistua
Töissä

Tilitoimistojen on aika uudistua

Kirjoittaja: Juho Paavola

Kun automaatio hoitaa tilitoimiston mekaaniset rutiinitehtävät, alan ammattilaisille jää yhä enemmän aikaa ja mahdollisuuksia konsulttimaiseen neuvontatyöhön. Ympärillä on tiimi, jossa jokaisella on oma roolinsa.

Elinkeinoelämän rakenteita järisyttävä digitalisaatio porskuttaa kovaa myös taloushallinnossa. Vauhti voisi olla silti kovempikin, pörssilistatun tilitoimisto Talenomin talous- ja henkilöstöjohtaja Antti Aho sanoo.

”Yritysten välisistä laskuista noin 70 prosenttia on verkkolaskuja, josta merkittävä osa tulee suuryritysten laskuista. Pk-sektorilla tilanne on heikompi”, Aho kertoo.

Konekielisen tiliotteen tarjoamaa automatisointimahdollisuutta hyödyntää vasta noin puolet tilitoimistoista, vaikka tämä on ollut teknisesti mahdollista jo yli 20 vuotta.

”Robotiikan ja tiliöintiautomatiikan hyödyntämistä ei monin paikoin ole vielä aloitettu.”

Yhteiskunnan kehityksen ohessa digitalisaatiota vauhdittaa sukupolvien vaihtuminen niin tilitoimistoissa kuin asiakasyrityksissäkin. Viimeistään silloin kun “mappiajan” asiakkaat poistuvat, on viimeisenkin tilitoimiston digitalisoiduttava – mielellään tosin jo aikaisemmin.

”Lopulta kaikki mekaaninen kirjanpitotyö muuttuu digitaaliseksi ja automatisoiduksi. Se on tehokasta ja vapauttaa ajan vaativampiin tehtäviin.”

Digitalisuuden myötä töitä tehdään myös yhä enemmän etänä.

“Meilläkin on jo kirjanpitäjiä, jotka asuvat ulkomailla, vaikka palvelevatkin suomalaisia asiakkaitamme. Etätyömahdollisuutta arvostetaan, sillä se helpottaa työn ja yksityiselämän sovittamista yhteen.”

Muutos iskee identiteettiin

Suurin työnkuvaa muuttava tekijä on automaatio: tietokone oppii tekemään digitaalisen aineiston avulla kaikki toistuvat tehtävät, joita nyt tekee ihminen. Papereiden pyörittämisen jäänti historiaan tarkoittaa yhdelle uhkaa, toiselle mahdollisuutta.

”Työntekijän näkökulmasta murros on raju, ja se iskee suoraan oman ammatti-identiteetin sydämeen”, Aho tiivistää.

Kun rutiininomaiset tehtävät jäävät pois, uranälkäisen kirjanpitäjän paras vaihtoehto on uudistua. Muiden murrosalojen tapaan töitä löytävät ne, jotka haluavat aktiivisesti sopeutua.

”Mutta rohkeutta se vaatii, ja sen hyväksymistä, että muutos ei heti tunnu helpolta. Kirjanpitäjän työ muuttuu yhä enemmän konsulttipainotteiseksi, eli asiakkaan tilanteen ja ongelmien analysoimiseksi. Työpöydän äärestä on uskaltauduttava kohtaamaan asiakkaita.”

Konsulttimaisuus luo lisäarvoa molemmille

Työn automatisoituessa ihmisten työtehtäviksi jäävät esimerkiksi asiakashankinta, asiakassuhteen hoito sekä neuvontatyöt. Kirjanpitoalan yrityksiltä tämä vaatii halua kehittää palveluaan yhä asiakaslähtöisemmäksi.

”Emme aina ole osanneet kovin hyvin miettiä asiakkaan tarpeita etupainotteisesti. Lähtökohtaisesti talousasiat eivät ole yrittäjien vahvuus, ja olisikin hyvää palvelua auttaa heitä suunnittelemaan liiketoimintaansa.”

Parhaimmillaan hyvä kirjanpitäjä on yrittäjälle kuin työkaveri. Ihminen, joka auttaa kysymään kysymykset, joita itse ei tule kysyneeksi.

Ahon mielestä yleinen tapa ajatella kirjanpito- ja talousasioita on turhan byrokraattinen. Asiakkaalle tarjotut palvelut perustuvat lakiin, eivät liiketoiminnalliseen tapaan ajatella, miten asiakkaan bisnestä voisi tukea ja vauhdittaa.

”Suuri hyöty konsulttimaisesta tavasta ajatella on siitä syntyvä lisäarvo niin tilitoimistolle kuin asiakkaallekin.”

Erikoistuva työ tarvitsee tiimejä

Tulevaisuuden myötä työt muuttuvat entistä vaativammiksi. Tositteiden kirjaamisen tilalle tulee tarve antaa neuvontaa esimerkiksi asiakkaiden verotuksellisissa ja yrityskauppoja koskevissa kysymyksissä.

”Mitä monimutkaisemmaksi työt muuttuvat, sitä epätodennäköisempää on, että yksi ihminen voisi hallita kaikki kirjanpidon osa-alueet.”

Luovuuden ja ongelmanratkaisutaitojen lisäksi vaaditaan aiempaa enemmän kykyä työskennellä tiimeissä, joissa kirjanpidon ja taloushallinnon eri osa-alueiden ammattilaisilla on omat roolinsa. Aho uskoo, että sitoutuneelta ammattikunnalta tämä kyllä onnistuu.