Luovuus kuuluu jokaiselle
Töissä

Luovuus kuuluu jokaiselle

Luovuus töissä ei ole taiteilijoiden oma juttu. Hyville oivalluksille on tyypillistä se, että ne ovat arkisia. Usein niitä ei osatakaan pitää luovuutena.

Luovuus työssä on tärkeää ennen kaikkea siksi, että luovasti ajattelemalla voidaan tehdä työ tehokkaammin ja saada sen tuloksesta parempi. Luovat oivallukset voivat säästää työaikaa tai tehdä työn tekemisen mielekkäämmäksi.

Kuitenkin luovuudella työssä on myös toinen merkitys. Jos työn tekemisen tavat ja aikarajat on määritelty liian tarkkaan, eikä tilaa luovuudelle ole, motivaatio voi kärsiä.

Yrityksen kulttuuri ratkaisee

Yrityksen käytännöt ratkaisevat, miten paljon omassa työssä on mahdollista kehittää luovuutta.

Esimerkiksi pelifirmoissa luovuuteen satsataan paljon: työntekijöiden käytössä on vaikka musiikki-instrumentteja luovuuden herättelemistä varten ja sisustus on valittu luovan ilmapiirin ylläpitämistä ajatellen.

Vaikkei erityisiä sirkushuveja työpaikalla olisikaan, tärkeintä on se, miten johtoporras suhtautuu luovuuteen. Jos luovat haahuilutauot ja pieni kävelylenkki korttelin ympäri ajatusten tuulettamiseksi ovat kiellettyjä, työntekijän saattaa olla vaikea ylläpitää luovuutta oma-aloitteisesti. Kuitenkin luovuutta voi parantaa jo hyvin pienillä keinoilla. Jos työssä on esimerkiksi mahdollista kuunnella musiikkia edes kahvitunnilla, se voi näkyä luovempina ratkaisuina työssä. 

Hyville oivalluksille on tyypillistä se, että ne ovat arkisia. Usein niitä ei osatakaan pitää luovuutena.

Työpaikalla tulisikin vallita ilmapiiri, jossa työntekijät kokevat hölmöiltäkin tuntuvien ideoiden esittämisen mahdolliseksi. Jos kaikki ideat torpataan heti alkuunsa, kukaan ei uskalla esittää edes loistavia oivalluksia. Niinpä tiimityön merkitys luovuudelle on ennen kaikkea yhteisessä ilmapiirissä, joka kannustaa jokaista olemaan entistä luovempi.

Vaikkei työpaikalla olisi muuten satsattu luovuuteen, elinehto hyvien ideoiden syntymiselle on, että pomon ovi on auki jokaisen mennä ehdottamaan oivalluksiaan ja niihin myös herkästi tartutaan.

Sen sijaan ideointipäivät eivät välttämättä ole paras paikka ideointiin, vaan pikemminkin ne tulisi nähdä tilaisuutena, jossa esitetään aikaisemmin keksittyjä ajatuksia.

Tärkein edellytys on vapaus

Työntekijällä pitää olla käytössään sen verran vapaita minuutteja, että niistä aivan jokainen ei ole kellotettu jotain työtä varten. Luovuuden kannalta olisi parasta, jos ihminen saisi tehdä työtä siihen vuorokauden aikaan, kun se on hänelle luontaista. Jos aivot ovat aamulla vielä kohmeessa, olisi paljon luontevampaa tehdä töitä illalla.

Kilpailu voi olla este luovuudelle, jos työntekijät käyvät kilpailua toisiaan vastaan. Sen sijaan kilpailu toista yritystä vastaan voi tehdä luovuudelle hyvää, koska yhteinen vastustaja saa taistelutahdon heräämään.

Hyvänä alkuna luovuuden herättelemiselle toimivat yksinkertaiset luovuusharjoitukset, esimerkiksi sellaiset, joissa lyijykynälle täytyy keksiä mahdollisimman monta käyttötarkoitusta. Kyse on alkuverryttelystä, joka saattaa toimia askeleena kohti varsinaista ideointia.

Ei ole olemassa sellaista työtä, jota voisi vain tehdä, koska kaikkeen työhön sisältyy mahdollisuus ja velvollisuus sen kehittämiseen. Välillä olisi irrotettava katse työstä ja astuttava askel taaksepäin, katsottava kokonaisuutta.

Silloin voi miettiä, miksi työtä ylipäänsä tehdään ja kannattaako sitä tehdä sillä tavalla kuin nykyään tehdään.

Näin parannat luovuuttasi:

  • Kuuntele musiikkia.
  • Käy kävelyllä metsässä. Jos siihen ei ole mahdollisuutta työaikana, tee se vapaa-ajalla.
  • Tee käsitöitä. Ota käsityö mukaan esimerkiksi kokoukseen, jossa ei tarvitse tehdä muistiinpanoja. Tai jos työ vaatii päivystämistä, käytä aika käsitöitä tehden.
  • Naura. Nauru paljastaa hetkiä, jolloin luovuus ja rohkeus pääsevät valloilleen.
  • Nouse ylös tuolista. Ota käyttöön vaikkapa fläppitaulu ja tee asioita fyysisemmin.

 Juttu on julkaistu alun perin Toimi-lehdessä muutama vuosi sitten.