Monetra on työhyvinvoinnin edelläkävijä
Töissä

Monetra on työhyvinvoinnin edelläkävijä

Kuva: Kati Leinonen

Monetrassa etätyö on elämäntapa ja kilpailukykyisenä pysytään koulutuksen avulla. Lain ja työehtosopimuksen noudattaminen on lähtökohta, mutta lisäksi Monetrassa etsitään uusia toimintamuotoja työelämään ja huolehditaan vuorovaikutuksen toteutumisesta.

Nykyään työaikojen järjestelyissä on suuria haasteita hyvin monella alalla. Esimerkiksi taloushallinnon työntekijöille on liiankin tuttua liukumasaldojen täyttyminen ilman, että plussatunteja ehtisi pitää joskus pois. Palkattomia ylitöitä kertyy säännöllisesti. Lain mukaista oikeutta vähintään neljän viikon yhdenjaksoiseen lomaan rikotaan yleisesti.

Poikkeuksiakin kuitenkin löytyy. Oulussa pääkonttoriaan pitävä talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja tuottava konserni Monetra kertoo verkkosivuillaan, että heillä on hyvä tehdä työtä. Mitäköhän se käytännössä tarkoittaa ja toteutuuko työaikalaki sielläkään?

Monetran toimitusjohtaja Päivi Pitkänen kertoo, että Monetrassa huolehditaan työntekijöiden hyvinvoinnista usealla tavalla. Kaiken lähtökohtana on toki työsopimuslain, työehtosopimuksen ja aluehallintoviraston määräyksien noudattaminen.

”Varmastikaan kovin moni yritys ei noudata määräystä ylitöiden määrästä, mutta me olemme seuranneet ylitöiden tekemistä tarkkaan ja saaneet vuosien saatossa niiden määrän huomattavasti alhaisemmalle tasolle.”

Monetrassa on alan yleisestä tilanteesta poiketen ei pelkästään mahdollista vaan myös vaadittua pitää vuosilomasta vähintään kolme, mutta mieluummin neljä viikkoa putkeen.

”Lomaoikeus meillä on 7,5 viikkoa. Vuosiloma ei saa jäädä pitämättä eikä sitä saa pätkiä esimerkiksi viikon mittaisiksi ajoiksi, jotta saa varmasti levättyä eikä töissä olla ihan väsyneitä”, Pitkänen painottaa.

Monetrassa ohjeistetaan selvästi, että kun plussasaldoja syntyy, on sovittava esimiehen kanssa milloin ne pidetään pois.

”Usein pitää hieman patistella, että vapaat tulee varmasti pidettyä. En sano, että saldovapaiden pitämisen suhteen meillä olisi jo täydellistä, vaan korjaamisen varaakin on.”

Monetrassa liukuvan työajan saldo saa olla plussalla enintään 20 tuntia, vaikka Monetrassa noudatettava työehtosopimus mahdollistaa 40 tuntia. Vertailun vuoksi mainittakoon, että taloushallintoalan työehtosopimuksessa usein ongelmia aiheuttavan liukuvan työajan plussasaldon enimmäismäärä on 150 tuntia.

Pitkänen toteaa, että kirjanpito- ja palkanlaskentatoimialalla syntyy jonkin verran ylityötä. Niistä sovitaan erikseen esimiehen kanssa. Viikko ylityötä pidetään yleensä vapaana ja sitä isompi määrä maksetaan rahana. Korvaus maksetaan korotettuna palkkana tai vapaana ihan niin kuin työaikalaki vaatii.

Koulutuksen avulla kilpailukykyiseksi

Se, että Monetra on hyvä paikka tehdä työtä tarkoittaa myös henkilöstön kouluttamista.

”Ydintoimintamme on tehdä kuntien tukipalvelua. Meidän pitää pysyä kilpailukykyisenä ja siksi ponnistelemme paljon kasvattaaksemme osaamista työkierroilla ja kouluttautumisella. Parannamme mobiilipalvelujen käyttötaitoa. On oltava mobiilisti moderni, ja hallittava kaikki talous- ja henkilöstöalan järjestelmät. On suuri haaste saada kaikki oppimaan ja käyttämään niitä järjestelmiä, joita tarjoamme asiakkaillekin”, Pitkänen kertoo.

Etätyö on elämäntapa

Pitkänen kertoo, että Monetrassa suositaan etätyötä.

”Rekrytointimme eivät ole sidottuja paikkakuntaan. Haemme osaajia koko Suomesta ja jokainen voi tehdä työtä siellä missä haluaa. Ei ole merkitystä, missä vaikkapa palkanlaskija asuu, sillä sen työn tekemiseen ei tarvita edes toimistoa. Paperittomuus mahdollistaa kotoa käsin työn tekemisen, sillä kaikki tieto on järjestelmissä.”

”Meillä joka tiimissä monta henkilöä tekee joka viikko etätyötä useamman päivän. Meillä on myös muutamia työntekijöitä, jotka tekevät kokoaikaisesti etätyötä. Heille on vuokrattu työhuone kotipaikkakunnalla ja esimies on Oulussa. Monetrassa etätyö on elämäntapa eikä pelkkä etu”, Pitkänen sanoo.

Uusia toimintamuotoja työelämään

Monetrassa etsitään jatkuvasti uusia toimintatapoja hoitaa asiat paremmin. Tästä yksi esimerkki on scrum-malli, jonka avulla työtä jaetaan ja muutetaan työn tekemisen tapaa.

”Palvelun tuottaminen on perinteisesti ollut hyvin henkilösidonnaista. Scrum-mallissa työ pilkotaan ”kakkupaloiksi”, joihin liittyy aina ohje. Joka aamu tai kerran viikossa jaetaan tiimin kesken kakkupaloja, jolloin osaaminen kasvaa, kun joutuu tekemään kakkupaloja, joita ei ole ennen hoitanut.”

Pitkäsen mukaan työn jakaminen kakkupaloiksi tekee esimiehelle läpinäkyväksi työn määrän ja sen jakautumisen henkilöiden kesken. Näin työn voi jakaa tiimille tasaisesti.

”Järjestämme myös esimerkiksi kilpailuja siitä, kuka tekee tiimissä eniten ehdotuksia siitä, kuinka työn voisi tehdä helpommin tai paremmin.”

Hyvä työhyvinvointi syntyy vuoropuhelusta

Pitkäsen mukaan hyvä työhyvinvointi syntyy vuoropuhelusta.

”Otamme koko henkilöstön mukaan suunnitelmiin, emmekä keskustele vain luottamusmiehen kanssa. Jos jokin asia koskee jotakin tiettyä ryhmää, niin sitten jutellaan sen porukan kanssa. Otamme aina asiat esille heti kun ongelmia ilmenee, eikä niitä lakaista maton alle. Sekä hyvät että hankalat asiat otetaan reippaasti esiin. Suoraan puhuminen on erittäin tärkeää.”

Esimiehen tehtävä on huolehtia siitä, että työntekijä pääsee hyödyntämään omaa osaamistaan ja saa siihen tukea, esimerkiksi koulutusta. Hyvään työhyvinvointiin kuuluu, että työn määrän on oltava jokaisella kohtuullinen.

Toki mukavat työkaverit vaikuttavat omalta osaltaan työntekijän hyvinvointiin. Esimiehen rooli hyvän työyhteisön muodostumisessa on erittäin tärkeä, vaikka nykyään puhutaankin itseohjautuvista tiimeistä.

”Mekin pyrimme siihen, että tiimi itse jakaa työnsä mutta se ei tarkoita, etteikö esimiehen rooli olisi tärkeä. Ei ole selvää mittaria hyvälle esimiestyölle, mutta jos siinä on puutteita, se näkyy heti erilaisina ongelmina, kuten hankaluuksina asiakaspalvelussa ja henkilöstötyytyväisyyden laskuna. Kysymällä ja kuuntelemalla esimies saa tietää, mitä työntekijät tahtovat ja mitä he pitävät tärkeänä työssä viihtymisen kannalta. Aina ei voi täyttää kaikkia toiveita, mutta on tärkeää tietää mitkä ne ovat”, Pitkänen toteaa.