Puheensorinasta syntyvä melu aiheuttaa stressiä jopa koneiden ääniä enemmän. Puhemelulle ei ole siedätyshoitoa, mutta onneksi on muitakin konsteja hälyssä pärjäämiseen.
Häiritseekö sinua työpaikkasi tausta- ja puhemelu? Älä huoli, et kamppaile asian kanssa yksin. ”Kun työpaikkoja on tutkittu, on huomattu, että taustamelu on valituksissa ihan kärkipäässä, eli kyllä se aika yleinen ongelma on”, Turun Ammattikorkeakoulun tutkija Valtteri Hongisto sanoo.
Paljon akustiikkaa tutkinut Hongisto on tutkinut tutkimusryhmänsä kanssa sitä, miten ympäröivä puheensorina eli puhemelu vaikuttaa työntekijään. He ovat havainneet, että puhemelu aiheuttaa jo lyhyinäkin jaksoina verbaalista tarkkuutta vaativissa tehtävissä stressiä. Työteho hälyisässä ympäristössä laskee noin 5–10 prosenttia hiljaiseen ympäristöön verrattuna. Kyseessä on asia, johon ei voi itse vaikuttaa, tai jota voisi harjoitella. Siedätyshoitoa puhemelulle ei ole.
”Se on persoonallisuudessa. Ekstrovertti voi hyötyä pienestä metelistä, kun taas introvertin vireystila on jo valmiiksi niin korkealla, ettei hän siedä yhtään ärsykkeitä lisää. Hyvässä työpaikassa tarvitaan molempien kykyjä, joten rekrytointiperusteena melunsietokyky on aika huono.”
Kun Hongisto teki ensimmäiset tutkimuksensa puheäänten vaikutuksesta työympäristöön vuonna 2001, hän sai osakseen lähinnä huvittuneisuutta. Ajateltiin, että melua synnyttävät koneet, ei tavallinen puhe.
”Tutkijat eivät tätä tunnistaneet, mutta avokonttoreissa työskentelevät olivat sen jo huomanneet.”
Myöhemmin on huomattu, että asia on juuri päinvastoin kuin ajatellaan: häiritsevä melu ei tule koneista, vaan ihmisistä. Esimerkiksi ilmastointikoneen humina on tasaista, joskus jopa rauhoittavaa. On myös huomattu, että lisäämällä konttoriin keinotekoisesti humisevaa ääntä, ihmisten keskittymiskyky voi parantua.
”Puhe sen sijaan on rytmiltään impulsiivista ja siinä on aina sisältö. Huomiota vetää puoleensa myös se, kuka puhuu.”
Siksi lähistöllä tapahtuvaa puhetta on mahdotonta olla kuulematta.
Avokonttorit ovat tulleet pysyväksi osaksi työelämää. Puhemelun näkökulmasta se on huono juttu.
”Kun oli työhuoneet, sisään poikkeavan ihmisen puheesta häiriintyi vain muutama ihminen. Nyt useampi häiriintyy.”
Akustiikan näkökulmasta voisikin miettiä, voisiko toimistoja suunnitella uusin silmin. Tilan säästämisen vuoksi paluuta isoihin huoneisiin ei tapahdu.
”Moni verbaalista ajatustyötä vaativa tehtävä sopisi paremmin omaan huoneeseen. Koska myös laitteet ja työpisteet ovat pienentyneet, riittäisi huoneen kooksi muutama neliömetri.” Se toisi töihin rauhaa. Tarvittaisiin vain pätevä suunnitelma seinien rakentamiseksi niin, että tilan monikäyttöisyys säilyisi. Niin tai näin, kehitys kulkee Hongiston mielestä oikeaan suuntaan.
”Vuodesta 2018 akustiikka on pitänyt lain mukaan huomioida toimistojen suunnittelussa. Se on hyvä, sillä se on pakottanut suunnittelijat ottamaan akustiikkakonsultit mukaan.”
Jos melu häiritsee, kirvestä ei tarvitse heittää heti kaivoon. Aina muut eivät tajua, että heidän puhuminensa voi häiritä muita.
”Ensimmäisenä voisi keskustella työkavereiden kanssa, sillä kyse on myös käytöstavoista. Usein pelissäännöistä sopiminen auttaa, ei kuitenkaan aina.”
Tehokkain keino on opetella suunnittelemaan töitään. Moni avokonttori on rakennettu monitilatoimistoksi.
”Kannattaa opetella, mitkä omat työtehtävät vaativat keskittymistä ja koettaa ajoittaa ne niin, että voi käyttää hiljaisia tiloja tai konttorilla on muuten rauhallista”, Hongisto vinkkaa.
Osa töistä onnistuu paremmin kotona, jos voi tehdä etätöitä. Työpisteellään osa taas turvautuu jopa kuulosuojaimiin. Kannattaa tehdä niin, mikä itselle parhaiten sopii.
Jos asia ei korjaannu, paras väylä puuttua konttorin meluongelmaan on ottaa asia esille työsuojeluvaltuutetun kanssa. Hongisto on huomannut, että yrityksissä työtehoon vaikuttavat asiat on alettu ymmärtää yhä paremmin.